Keliakia ja skitsofrenia

Ruokavalion ja lisäravinnehoidon merkitystä skitsofreniassa tutkitaan vilkkaasti. Skitsofreenikoille tulisi tehdä keliakiatesti. Jos se on positiivinen, heille tulisi järjestää gluteeniton ruokavalio, kirjoittaa British Medical Journal.

Yksi prosentti maailman kaikkien väestöjen ihmisistä sairastaa jakomielitautia eli skitsofreniaa. Suomessa on siis noin 50 000 skitsofreenikkoa. Tauti on suureksi osaksi perinnöllinen, mutta sen puhkeamiseen vaikuttavat monet muutkin seikat, muun muassa isän ikä (siittämishetkellä) ja potilaan ruokavalio. Myös sosiaalisilla ja kulttuuriseikoilla on vaikutusta (Nutr Health. 2003;17(3):211-9).

Jo pitkään on epäilty ravintotekijöiden osuutta skitsofrenian laukeamisessa. Professori David Horrobin esitti jo 1970-luvulla, että potilailla on koko elimistön rasvahappojen aineenvaihdunnan häiriö, jota tulisi hoitaa rasvahapoilla. Viime vuosina onkin julkaistu lupaavia tuloksia E-EPA-hoidossa sekä yksittäisissä tapauksissa että satunnaistetuissa kliinisissä tutkimuksissa.

Myös viljan gluteenin osuutta on epäilty pitkään ja eräät psykiatrit ovat hoitaneet potilaitaan gluteenittomalla ruokavaliolla. Ajatuksen takana on havainto, jonka mukaan keliakiaa sekä skitsofreniaa aiheuttavat geenivirheet sijaitsevat hyvin lähekkäin samassa kromosomissa.

Tanskalainen tutkimus

Nyt arvostetut tanskalaiset ja amerikkalaiset psykiatrit ovat selvittäneet asiaa lähes 8 000 tanskalaisen skitsofreenikon aineistossa. Heidät oli lähetetty psykiatrian klinikkaan hoitoon vuosina 1981-1998. Verrokeiksi valittiin 25 iän ja sukupuolen suhteen kaltaistettua tervettä henkilöä.

Kaikilta potilailta ja heidän lähisukulaisiltaan selvitettiin, olivatko he sairastaneet keliakiaa tai sen sukulaistautia, dermatitis herpetiformista (DH). Neljää potilasta, viittä potilaan äitiä ja kolmea isää oli hoidettu keliakian vuoksi ja neljää muuta tapausta DH:n vuoksi ennen kuin potilas tuli mielisairaalaan. Kun keliakia- ja DH-tapaukset yhdistettiin, saatiin tilastollisesti laskemalla tulokseksi, että nämä taudit liittyivät yli 3-kertaiseen riskiin sairastua skitsofreniaan.

Havainto tukee väestötutkimuksista entuudestaan tunnettua korrelaatiota keliakian ja skitsofrenian välisestä vuorovaikutuksesta. Molemmat taudit ovat kuitenkin harvinaisia, ja tässä tutkimuksessa otettiin huomioon vain sairaaloissa skitsofreniadiagnoosin asettamisen jälkeen hoidetut keliakiatapaukset. Toisin sanoen keliakiaa oli alidiagnosoitu, koska taudin kliinisiä oireita ilmenee vain joka seitsemännellä henkilöllä, jolla altistuskokeessa havaitaan gluteenin imeytymishäiriö.

Keliakian seulonta on helppoa ja edullista ja jos keliakia todetaan, on gluteeniton ruokavalio helppo ja halpa toteuttaa ja lisäksi se on tehokas hoito. Tutkijat vihjaavat, että skitsofreenikoille tulisi tehdä keliakiatesti ja määrätä gluteeniton ruokavalio, jos testi antaa siihen aihetta.

Eaton W, Mortensen PB, Agerbo E et al. Coeliac disease and schizophrenia: population based case control study with linkage of Danish national registers BMJ 2004;328:438-439 (21 February) (full text)


Skitsofrenia: rasvahappohoidosta on apua
Skitsofrenian syitä etsitään fosfolipideistä
Skitsofrenia: uusi käsitys taudista ja sen hoidosta