Paniikkihäiriössä reseptorin puutetta aivoissa

Uusi elegantti PET-tutkimus viittaa siihen, että paniikkihäiriöstä kärsivien ihmisten aivoissa on puutetta tunteita säätävästä 1A-reseptorista [5-HT(1A)R]. Tämä reseptori säätää serotoniinin toimintaa. Tutkimus tehtiin Yhdysvaltain Terveysviraston mielenterveyslaitoksessa (NIMH) ja tulokset julkaistiin helmikuun Journal of Neuroscience -lehdessä.

Serotoniini on välittäjäaine, joka säätää mielihyvän tunnetta ja ehkäisee ahdistusta, masennusta ja paniikkikohtauksia. 1A-reseptorin merkitystä paniikkihäiriöissä ei vielä täysin tunneta, mutta tutkijoiden mukaan kyseessä on geenimuunnoksen aiheuttama häiriö. Tietyt muutokset 1A:ta säätävässä geenissä vähentävät reseptorin määrää, mikä voi altistaa paniikkihäiriölle, sanoo tutkimusta johtanut tohtori Alexander Neumeister.

Koska paniikkihäiriön tiedetään kulkevan suvuittain, geenien osuutta on osattu epäillä jo pitkään. Uusi tutkimustulos vahvistaa tätä käsitystä. "Tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa nähtiin merkittävät erot potilailla ja terveillä verrokeilla", Neumeister sanoi.

Hänen työryhmänsä kuvasi PET-menetelmällä aivojen serotoniini-1A-reseptoreja 16 paniikkihäiriöistä kärsivällä aikuisella ja 15 samanikäisellä terveellä verrokilla. Paniikkihäiriöisillä oli vähemmän reseptoreja kolmella aivojen alueella - etu- ja takasingulaatti- ja raphe-nimisillä alueella. Etu- ja takasingulaatit säätävät tunteita ja ahdistusta.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että masennuspotilailla voi olla tavallista vähemmän serotoniini1A-reseptoreja singulaateissa, mutta nyt paniikkihäiriössä löydetyt puutokset ovat erilaisia, Neumeister sanoo.

Seuraavaksi tutkijat aikovat kuvata paniikkipotilaiden lähisukulaisten aivoja nähdäkseen, onko heilläkin vastaavia puutteita. He aikovat kuvata myös paniikkihäiriöstä toipuneita – remissiossa eli oireettomassa vaiheessa olevia – selvittääkseen, onko reseptorien puute tilapäistä vaiko pysyvää laatua.

Paniikkihäiriöön, ahdistukseen ja masennukseen annetaan tavallisesti lääkitykseksi selektiivisiä serotoniini takaisinoton estäjiä (SSRI-lääkkeitä). Uudet havainnot saattavat auttaa löytämään uusia tehokkaita hoitomuotoja, sanoo Neumeister.

Neumeister A, Bain E, Nugent AC, et al. Reduced serotonin type 1A receptor binding in panic disorder. J Neurosci. 2004 Jan 21;24(3):589-91 [PubMed]

Tohtori Tolosen kommentti

Vime vuonna Yale-yliopistosta julkaistun tutkimuksen mukaan paniikkihäiriöstä kärsivien ihmisten aivoista puuttuu toistakin välittäjäainetta, nimittäin gamma-aminovoihappoa eli GABAa. Sen määrää voitaneen lisätä nauttimalla lisäravinteena karnosiinia. Suosittelen päiväannokseksi alkuun 800 mg. Annoksen voi puolittaa oireiden mahdollisesti lieventyessä.

Toinenkin luontaistuote on auttanut monia suomalaisia paniikkihäiriötä kärsiviä ihmisiä, nimittäin farmaseuttinen kalaöljy E-EPA. Suosittelen päiväannokseksi aluksi 2 grammaa; oireiden lievetessä annoksen voi puolittaa tai laskea neljännekseen. Paras itsehoitotulos on odotettavissa ottamalla yhtaikaa sekä karnosiinia että E-EPAa. Niitä voi tietenkin ottaa myös SSRI-lääkkeiden täydennykseksi, jolloin ennuste paranee.

Ravitsemushoidon vaikutus perustuu osittain siihen, että tietyt ravintotekijät pystyvät korjaamaan geenivirheitä.

Paniikkihäiriössä puutetta GABAsta
Ravinto vaikuttaa geenien toimintoihin