Itsemurhan uusi selitys: serotoniinireseptorit

Itsemurhaa ymmärretään nyt entistä paremmin aivojen biokemian kautta. Itsemurhataipumus on ilmeisesti ihan oma tautinsa eikä pelkästään masennuksen tai muun psyykkisen häiriön seuraus, sanovat aivotutkijat johtavassa tiedelehdessä, Naturessa. Uudet havainnot auttavat ymmärtämään, miksi E-EPA näyttää ehkäisevän masentuneiden ihmisten itsemurhataipumusta: se vaikuttaa edullisesti serotoniinin tuotantoon ja sen aineenvaihduntaan yhdessä SNARE-proteiinien kanssa.

Atlantassa (USA) pidetyssä neurotieteiden yhdistyksen (Society for Neuroscience) kokouksessa esitettiin tällä viikolla aivotutkimuksia, jotka selittävät itsemurhataipumusta uudella tavalla. SSRI-masennuslääkkeet altistavat osan niitä käyttävistä potilaista itsemurha-ajatuksille ja -yrityksille.

Tohtori Stella Dracheva (Bronx Veterans Affairs Medical Center in New York) tutkii hermosolujen pinnalla sijaitsevia serotoniinin reseptoreja (vastaanottomia), joiden toiminnan tiedetään liittyvän masennukseen. Hänen työryhmänsä on verrannut 22 itsemurhan tehneen ja 82 muulla tavalla kuolleen henkilön 5-HT2C-reseptoreja toisiinsa. 5-HT2C voi esiintyä aivoissa 24 eri muodossa. Tietyllä aivoalueella – dorsolateraalisessa prefrontaalikorteksissa – , joka käsitelee korkeatasoisia henkisiä toimintoja kuten asioiden suunnittelua, oli kaikilla itsemurhan tehneillä yliedustettuna yksi näistä 24 eri reseptorimuodosta, riippumatta siitä, mikä psyykkinen häiriö (diagnoosi) potilaalla oli vai oliko hän vain stressantunut.

Vaikka lähes kaikkien itsemurhan tehneiden diagnoosina oli joko kaksisuuntainen mielialahäiriö tai skitsofrenia, joukossa oli myös henkilöitä, joiden ainoana diagnoosina oli stressi. Löydös viittaa siihen, että tietynlainen aivojen neurokemian muutos – diagnoosista riippumatta – altistaa itsemurhalle, sanoo Dracheva Naturessa.

Serotoniinia syntyy presynaptisen hermopäätteen rakkuloissa (omega-3-rasvahappojen ja SNARE-proteiinien avulla (lue lisää). Sieltä välittäjäaine siirtyy hermoliitokseen eli synapsiin, jossa se kuljettaa signaaleja. Vastaanottavassa postsynaptisessa hermopäätteessä on reseptoreja, joihin serotoniini kiinnittyy.

Toinen tutkija, Mihran Bakalian (New York State Psychiatric Institute) sanoi, että ero (itsemurhaa suunnittelevan ja muiden välillä) on hermojärjestelmissä, jotka säätävät aggressiivisuutta. Psykiatrit ovat usein raportoineet, että aggressiivinen käytös altistaa itsemurhalle. Agressiiviset henkilöt eivät kykene käsittelemään normaalisti omaan itseensä kohdistuvaa aggressiota, sanoo Bakalian. Hänen tutkimusten mukaan itsemurhan tehneillä mantelitumakkeen (amygdalan) serotoniinireseptoreiden tiheys oli normaalia pienempi. Mantelitumake säätää juuri aggressioita ja muita tunteita. Bakalian korostaa, että psykiatrien tulisi olla tietoisia näistä seikoista, vaikkei käytettävissä olekaan hyviä keinoja estää itsemurhia.

Drachevan tutkimukset viittaavat siihen, että voitaisin kehittää testejä, joilla serotoniinireseptorien tyypit voitaisiin todeta riskialtiilla potilailla. Hänen mukaansa olisi parempi, ettei lääkäri tietyissä tapauksissa lainkaan määräisi SSRI-lääkettä. Eläinkokeiden perusteella tiedetään, että SSRI-lääkkeet voivat lisätä itsemurhalle altistavien serotiinireseptirien määrää. Tässä saattaa piillä syy siihen, että osa masennuslääkkeiden käytön aloittavista potilaista tekee itsemurhan, sanoo Dracheva.

Jim Giles. Brain changes may suggest suicide risk. Suicidal behaviour linked to serotonin receptors. Nature.com 16.10.2006 [Full Free Text]

Aivoskannaus voi paljastaa itsemurhakandidaatin
Masennuslääke voi ajaa itsemurhaan
Masennuslääkkeet kritiikin kohteena