Lukihäiriö ja ravintolisät

Koulut alkavat taas Suomessa noin kuukauden kuluttua. Siksi on kiinnostavaa lukea tämän päivän Lancetista – joka on yksi maailman johtavista lääkärilehdistä – suojaravinteiden merkityksestä lukihäiriössä eli dysleksiassa.

Ellen C. Grantin kirjoituksessa pahoitellaan, että lukivaikeutta äsken käsitelleessä Lancetin laajassa artikkelissa ei sanottu sanaakaan ravinnon merkityksestä. Tyypillistä, sillä ravitsemushoito on pahasti laiminlyöty hoitomuoto myös muualla Euroopassa, ei vain Suomessa. Kirjoittajan työryhmä osoitti jo 1989, että lukihäiriöisillä lapsilla on usein sinkin puutetta. Tutkimus julkaistiin British Medical Journalissa (2).

Eläintutkimukset ovat jo kauan sitten osoittaneet, että sinkin puute aiheuttaa oppimisvaikeutta ja että sitä voidaan korjata antamalla lisäsinkkiä (3). Odottaville äideille kehittyy yleensä sinkin puutetta, koska sikiö verottaa sitä enemmän kuin äiti saa ruoasta tilalle. Sinkin puutteen uskotaan heikentävän stressinsietokykyä, mikä voi tunnetusti johtaa masennukseen. Stressi lisää sinkin eritystä virtsaan, mikä pahentaa puutetta, ellei sitä korjata lisäsinkin avulla.

Kummankin vanhemman ravitsemustilan tulisi olla optimaalinen jo ennen hedelmöitystä ja olisi erittäin tärkeää turvata äidin riittävä sinkin saanti raskauden ja imetyksen aikana. Tämä strategia vaatii sinkkiä lisäravinteena, ja se näyttää ehkäisevän lapsen tulevia oppimisvaikeuksia, muun muassa dysleksiaa, jopa perheissä, joissa siihen on perinnöllistä alttiutta.

Geenivirheitä voidaan korjata myös muilla lisäravinteilla, kuten suurilla B-vitamiini- ja foolihappoannoksilla (foolihappo kuuluu B-vitamiineihin) ja muilla lisäravinteilla (erityisesti omega-3-rasvahapoilla). Sinkin puute estää ravinnosta saatujen B-vitamiinien normaalia toimintaa, ja se estää myös rasvahappojen aineenvaihduntaa.

On näyttöä siitä, että dysleksiassa solukalvoihin kiinnittyy liian vähän DHA- ja arakidonihappoja ja skitsofreniassa taas näitä rasvahappoja hajoaa solukalvoilta liian nopeasti (yliaktiivisen fosfolipaasi A2-entsyymiperheen vuoksi).

Dyslektikoiden tiettyjen suojaravinteiden vajaus näyttää jatkuvan koko heidän elämänsä ajan, mikä heikentää pysyvästi heidän aivotoimintaansa. Tämä tosiasia on liian merkityksellinen jätettäväksi kokonaan huomiotta lukihäiriön asiantuntijapiireissä. Ravitsemushoitoa antavat lääkärit ovat havainneet, että mitä nuorempana lapsen ravitsemukselliset puutteet korjataan lisäravinteilla, sitä nopeammin oppiminen, keskittymiskyky ja käytös paranevat. Siksi on erittäin tärkeää, että lukivaikeutta potevan lapsen mahdolliset ravitsemukselliset puutteet selvitetään laboratoriokokein. Kontrolloidut tieteelliset tutkimukset osoittavat, että vitamiini- ja hivenainehoito parantaa älykkyystestien ja aivojen toimintakokeiden tuloksia ja vähentää aivojen sähköisen toiminnan poikkeavuuksia (5).

Ellen C G Grant Developmental dyslexia and zinc deficiency. Lancet 2004; 364, 9430, (17.7.2004) [Free full text] [pdf]

Grantin viitteet:

1 Demonet J-F, Taylor MT, Chaix Y. Developmental dyslexia. Lancet 2004; 363: 1451-60. [ Text ]

2 Grant ECG, Howard JM ,Davies S, Chasty H, Hornsby B, Galbraith J. Zinc deficiency in children with dyslexia: concentrations of zinc and other minerals in sweat and hair. BMJ 1989; 296: 607-09. [ PubMed ]

3 Ames B. A role for supplements in optimising health: the metabolic tune-up. Arch Biochem Biophys 2004; 423: 227-34. [ PubMed ]

4 Horrobin DF, Glen AIM, Hudson CJ. Possible relevance of phospholipid abnormalities and genetic interactions in psychiatric disorders: the relationship between dyslexia and schizophrenia. Med Hypoth 1995; 45: 605-13. [ PubMed ]

5 Eysenck HJ, Eysenck SBG. Improvement of I.Q. and behaviour as a function of dietary supplementation: a symposium. Pers Individual Differences 1991; 12: 329-65. [ PubMed ]

Tohtori Tolosen kommentti

Vuonna 1989 mittasin helsinkiläisen Apollo-koulun lukihäiriöluokkalaisten veren kivennäis- ja hivenainepitoisuuksia. Lasten seleeni- ja sinkkipitoisuudet olivat kovin pienet, ja siksi annoin hoidoksi seleeniä, sinkkiä ja vitamiineja. Rehtorin ja opettajan mukaan lasten oppiminen parani huomattavasti, eikä luokka sairastanut lainkaan flunssia, joita riehui koulun muissa luokissa.


Marbellan Calpe International Collegen hoitokokeilussa saatiin äskettäin aivan samanlaiset tulokset ruokavalion muutoksella ja vähän laajemmalla ravintolisäpatterilla.

Muita aiheeseen liittyviä uusia tutkimuksia

Laasonen M, Erkkilä, AT, Isotalo E, et al. Serum lipid fatty acids, phonological processing, and reading in children with oral clefts. Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids.2006 Jan;74(1):7-16 [PubMed] [Free Full Text]
Laasonen M, Erkkila AT, Isotalo E, Maenpaa PK, Pulkkinen JJ, Virsu V, Haapanen ML .Serum lipid fatty acids and temporal processing acuity in children with oral clefts. Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids. 2006 Mar 15; [Epub ahead of print] [PubMed]
Cyhlarova E, Bell JG, Dick JR et al. Membrane fatty acids, reading and spelling in dyslexic and non-dyslexic adults. Eur Neuropsychopharmacol. 2007; 17(2):116-2 [Full Free Text]

Dysleksian neurologiaa ja ravitsemushoitoa
Dysleksian ravitsemushoito – tri Tolosen katsaus
ADHD:n ravitsemushoito – tri Tolosen katsaus