Autististen lasten hoito karnosiinilla

Yhdysvalloissa on hoidettu autistisia lapsia L-karnosiinilla erittäin lupaavin tuloksin. Tutkimus tehtiin lastenneurologian klinikassa, jossa lastenneurologian apulaisprofessori Michael G. Chezin johtama työryhmä hoiti 31 lasta kahdeksan viikon ajan joko karnosiinin tai lumevalmisteen avulla. Karnosiinia saaneissa lapsissa alkoi näkyä merkittävää paranemista 1–8 viikon kuluessa. Erityisesti lasten sosiaaliset taidot alkoivat kehittyä. Professori Chez kertoi hoitaneensa ainakin tuhatta muutakin autistista lasta karnosiinilla yhtä hyvin tuloksin.

Tutkimuksen tarkoitus
L-karnosiini on aminohappopeptidi, joka kulkeutuu verestä muun muassa aivojen etulohkoon, jossa on autistisilla henkilöillä on havaittu häiriöitä. Autistisessa tautikirjossa on veressä usein tavallista vähemmän karnosiinia (Bala ym. 2016) ja siinä vallitsee voimakas hapetusstressi (MacGinnis 2004). Niinpä karnosiini ja muidenkin ravintolisien antaminen voi olla perusteltua (Rossignol 2009).

Karnosiini voi edistää välittäjäaineena toimivan GABA:n (gamma-aminovoihapon) tuotantoa aivoissa ja korjata siten aivojen etulohkon poikkeavaa toimintaa, joten apulaisprofessori Micjael Chezin työryhmä tutki, voisiko L-karnosiinin antaminen autistisesta tautikirjosta (Autistic Spectrum Disorders [ASD]) kärsiville lapsille johtaa (plaseboa parempiin) huomattaviin, objektiivisesti mitattaviin kielellisen kehityksen ja/tai käytöksen muutokseen.

Tutkimusasetelma ja menetelmät
Kolmekymmentäyksi 3-12,5 vuotiasta lasta (21 poikaa ja 10 tyttöä), täytti valintakriteerit ja heidät otettiin 8 viikon mittaiseen hoitokokeiluun. Lapset jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen (14 lasta) sai päivittäin 2 x 400 mg L-karnosiinia tai toinen (17 lasta) lumevalmistetta. Valmisteet annettiin jauheen muodossa ruokaan sekoitettuna. Lapset, heidän vanhempansa enempää kuin tutkijatkaan eivät tienneet tutkimuksen kestäessä ketkä lapsista saivat karnosiinia ja ketkä plaseboa. Se selvitettiin vasta hoitojakson loputtua.

Lasten tilaa arvioitiin tutkimuksen alkaessa ja sen päättyessä lasten neurologisessa klinikassa käyttäen seuraavia (tunnettuja) menetelmiä:

  • Childhood Autism Rating Scale (CARS)
  • Gilliam Autism Rating Scale (GARS)
  • Expressive and Receptive One-Word Picture Vocabulary tests (E/ROWPVT)

biweekly parental Clinical Global Impression of Change (CGI) eli lasten vanhempien antama yleistilan arviointi joka toinen viikko.

Tulokset

Lumevalmistetta saaneet lapset eivät muuttuneet tai kehittyneet yhtään seurannan aikana minkään mitatun parametrin suhteen. Sitä vastoin L-karnosiinia saaneet lapset saivat tilastollisesti paremmat arviot seuraavissa testeissä:
- GARS total score
- GARS Behavior, Socialization, and Communication subscales
- ROWPVT.

Lisäksi EOWPVT, CARS ja CGI osoittivat paranemistaipumusta, mutta muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Päätelmät
L-karnosiinin anto suun kautta paransi merkitsevästi selvästi autistisen lasten käytöstä ja kielellistä kehitystä. Vaikka karnosiinin vaikutusmekanismia (aivoissa) ei vielä tunnetakaan täysin, sen uskotaan edistävän hermojen välistä tiedonsiirtoa parantamalla gamma-aminovoihapon eli GABA-nimisen välittäjäaineen toimintaa ja vaikuttavan kupari- ja sinkki-ionien siirtoon aivokuoren soluissa. Tämä voi parantaa neurologista toimintaa tai toimia hermosoluja suojaavalla tavalla (lue lisää).

Chez MG, Buchanan CP, Aimonovitch MC, Becker M, Schaefer K, Black C, Komen J. Double-blind, placebo-controlled study of L-carnosine supplementation in children with autistic spectrum disorders. J Child Neurol. 2002 Nov;17(11):833-7. Free Full Text HTML PDF
Bala KA, Doğan M, Mutluer T, et al. Plasma amino acid profile in autism spectrum disorder (ASD).
European Review for Medivcal and Pharmacological Sciences. 2016 Mar;20(5):923-9. Free Full Text pdf
McGinnis WR. Oxidative stress in autism. Alternative Therapies in Health and Medicine. 2004 Nov-Dec;10(6):22-36; quiz 37, 92. PubMed

Rossignol DA. Novel and emerging treatments for autism spectrum disorders: a systematic review. Annals of Clinical Psychiatry. 2009 Oct-Dec;21(4):213-36. Free Full Text pdf

Tohtori Tolosen kommentti

Tämä oli ensimmäinen kerta, jolloin L-karnosiinin vaikutusta autismissa tutkittiin tieteellisesti, pätevästi kaksoissokkokokeessa. Tutkimus esitettiin ensi kerran julkisesti Amerikan Neurologiyhdistyksen vuosikokouksessa New Yorkissa 2002 ja se julkaistiin lastenneurologian erikoislehdessä Child Neurology.

Tutkimus herätti suurta kiinnostusta mediassa muun muassa uutistoimisto NBC:n nettisivuilla ja autististen potilaiden yhdistyksissä. Tutkimuksesta tehtiin TV-ohjelma ja herätti suurta kiinnostusta mediassa ja autististen lasten yhdistyksissä kautta maailman. Amerikkalainen Autism Coach-niminen yhdistys haastatteli tutkimukseen osallistuneen lapsen vanhempia ja julkaisi heidän lausuntojaan nettisivuillaan. Seuraavassa muutama poiminto:

Jonathan Sieger, 8, on autistinen ja Jane McDonald, 6, potee muunlaista kehityshäiriötä. Lääkehoito auttaa heitä, mutta heidän paranemisensa edistyi huomattavasti siitä alkaen kun he ovat ottaneet lisäksi L-karnosiinia, jota saa nykyään luontaistuotekaupasta.

"Hämmästyin nähdessäni, kuinka paljon Janen tilanne parani jo lyhyessä ajassa L-karnosiinin aloittamisen jälkeen", sanoo Janen äiti, Diane Curtis. Jonathanin äiti, Maureen Sieger, on tyytyväinen poikansa Jonathanin tilan kohenemiseen. "Hän on niin paljon iloisempi. Se oli meidän ensimmäinen havaintomme karnosiinin vaikutuksista", Maureen Sieger kertoo.

"L-karnosiini vaikutti myönteisesti sekä aktiiviseen että passiiviseen kielelliseen kehitykseen ja katsekontaktiin. Nämä ovat sellaisia seikkoja, joissa autistisilla lapsilla on puuteita", tohtori Michael Chez kommentoi havaintojaan.

Arviointimenetelmien antamien pisteiden mukaan L-karnosiinia saaneiden lasten käytös ja kommukointi paranivat 8 viikossa 16 %, sosiaaliset taidot 27 % ja jo neljän viikon kuluttua vanhemmat raportoivat lasten yleistilan kohentuneen huomattavasti.

Neurologiassa tiedetään ennestään, että aivojen etu- ja otsalohko hallitsevat tunteita, epileptista aktiviteetta, kognitiivisia (tiedollis-taidollisia) taitoja, puheen ilmaisukykyä ja abstraktia ajattelua. L-karnosiini vaikuttaa nimenomaan aivojen etuosissa, joissa se edistää gamma-aminovoihapon (GABA)-toimintaa. GABA on aivojen hillitsevä eli inhibitoorinen välittäjäaine, joka vähentää ylivilkkautta ja muuta sopimatonta käytöstä ja se myös ehkäisee epileptisiä kohtauksia. Niinpä karnosiinin antaminen lisäravinteena voi vähentää epileptisiä kohtauksia, joita esiintyy aikuisikään mennessä joka kolmannella autistisella henkilöllä. Uusien magneettikuvausten perusteella jopa useammallakin; magneettikuvaus huomaa kohtaukset herkemmin kuin perinteinen aivosähkökäyrä, EEG.

Professori Chez on antanut L-karnosiinia noin 1000 lapselle, ja noin 90 % on saanut siitä apua. Karnosiini on edistänyt lapsen puheen kehitystä, kuullun ymmärtämistä, sosiaalisia taitoja ja lisännyt kiinnostusta ympäristöä kohtaan sekä hienomotoorisia toimintoja. Vaikutus alkaa yleensä näkyä 1-8 viikon kuluessa hoidon alusta. Joidenkin lasten kohdalla vaikutus on ollut dramaattinen, sanoo Chez.

"Jonathan juoksee nykyään voimisteluluokkaansa. Hän haluaa leikkiä hippaa. Hän haluaa leikkiä toisten löasten kanssa ja hän on ensi kertaa elämässään onnellinen koulussa", kertoo Maureen Sieger.

Professori Chez suosittelee autistisille lapsille puhdasta L-karnosiinia 2 x 400 mg päivässä yhdessä E-vitamiinin (100 mg) ja sinkin (10 mg/vrk) kanssa. E-vitamiini ja sinkki ovat mukana, koska Chez uskoo niiden aktivoivan karnosiinia ja edistävän L-karnosiinin antioksidanttivaikutusta soluissa. Liian suuri annostelu voi joillakin lapsilla yliaktivoida aivojen otsalohkoa, mikä ilmenee ärtyvyytenä, ylivilkkautena tai nukahtamisvaikeutena. Päiväannoksen pienentäminen on poistanut oireet. Muutoin mitään sivuvaikutuksia ei ole ilmennyt. Chez antaa epilepsiaa sairastaville ja aivovamman saaneille lapsille 200-3000 mg L-karnosiinia päivässä.

Tri Tolosen kommentti annostelusta

Karnosiinin annostelua on verrattu aspiriiniin: sitä tarvitaan eri suuruisia päiväannoksia eri tarkoituksiin. Autistinen henkilö voi tarvita enemmän kuin terve ihminen, joka käyttää karnosiinia vain yleiskuntonsa hoitoon. Uskon kuitenkin, että pienempikin karnosiiniannos kuin 800 mg päivässä voi hyvinkin riittää, jos samanaikaisesti annetaan D-vitamiinia (100 µg/vrk), sinkkiä, magnesiumia, fosfoseriiniä ja välttämättömiä rasvahappoja.

Tukea muista tutkimuksista

Egyptiläinen kliininen tutkimus vahvistaa, että autistisilla lapsilla on karnosiinin ja sen esiasteen beeta-alaniinin puutetta terveisiin lapsiin verrattuna (Zaki ym. 2017). Samoin uudet iranilaiset kliiniset satunnaistetut kaksoissokkotutkimukset (Hajizadeh-Zakwer ym. 2017, 2018).
Kliininen kaksoissokkotutkimus

Iranilaisessa kliinisessä kaksoissokkotutkimuksessa karnosiini vähensi lasten ja nuirten liiallista unen pituutta (dyssomniaa) ja parasomniaa (unenaikaisia erityishäiriöitä kuten unessa puhumista, unissakävelyä, yöllisiä kauhukohtauksia, hampaiden narskuttelua ja REM-unen aikaisia käyttäytymishäiriöitä.) Kaiken kaikkiaan unihäiriöpisteet (total sleep disorders score) vähenivät 7,59 % (p=0.006) karnosiinilla lumeryhmään verrattuna.

Tulokset osoittavat, että karnosiinin nautiiminen ravintolisänä voi parantaa autistien unihäiriöitä, erityisesti liiallista unen pituutta ha parasomniaa, päättelevät tutkimuksen tehneet lastenpsykiatrit ja ravitsemustieteilijät (Mehrazad-Sabetrym. 2018).

Mehrazad-Saber Z, Kheirouri S, Noorazar SG. Effects of L- Carnosine Supplementation on Sleep Disorders and Disease Severity in Autistic Children: A Randomized, Controlled Clinical Trial. Basic and Clinical Pharmacology and Toxicology. 2018 Feb 11. doi: 10.1111/bcpt.12979.
Zaki MM, Abdel-Al H, Al-Sawi M. Assessment of plasma amino acid profile in autism using cation-exchange chromatography with postcolumn derivatization by ninhydrin. Turkish Journal of Medical Sciences. 2016 Feb 27;47(1):260-267. doi: 10.3906/sag-1506-105.
Hajizadeh-Zaker R, Ghajar A, Mesgarpour B, et al.  l-Carnosine As an Adjunctive Therapy to Risperidone in Children with Autistic Disorder: A Randomized, Double-Blind, Placebo-Controlled Trial. Journal of Child and Adolescents Psychopharmacolpgy. 2017 Oct 13. doi: 10.1089/cap.2017.0026.
Hajizadeh-Zaker R, Ghajar Al, Bita M, et al. l-Carnosine As an Adjunctive Therapy to Risperidone in Children with Autistic Disorder: A Randomized, Double-Blind, Placebo-Controlled Trial Journal of Child and Adolescent Psychopharmacology. February 2018, 28(1): 74-81. https://doi.org/10.1089/cap.2017.0026 / Free Full Text pdf