Lasten neurologisten häiriöiden täydentävä ravitsemushoito

ADHD:n, autismin, dysleksian (lukivaikeus) ja dyspraksian (kömpelyys) täydentävää ravitsemushoitoa tutkitaan tällä hetkellä vilkkaasti eri puolilla maailmaa. Suomessa 40 000 koululaista tarvitsee erityisopetusta. Heille olisi hyötyä ravintolisistä.

Yksi johtavista tutkijoista tällä alalla on Oxfordin yliopiston neuropsykologi Alexandra "Alex" Richardson. Hän on julkaissut valtavasti tieteellisiä tutkimuksia ja nyt uuden tieteellisen katsauksen aiheesta. Olisi toivottavaa, että mahdollisimman moni suomalainenkin lastenlääkäri lukisi sen.

Yksi suosittu hoitomuoto on rasvahappokapseleiden anto, mutta se ei yksin auta kaikkia samalla tavalla. Lisäksi on otettava huomioon, että valmisteet ovat kehittyneet uusien tutkimusten myötä. Vanhentuneisiin käsityksiin perustuvat valmisteet on todettu tehottomiksi. Richardsonin ja muiden tutkijaryhmät osoittivat 1990-luvulla, että neurologisilla potilailla on yleensä puutetta DHA-nimisestä omega-3-rasvahaposta. Niinpä sitä alettiin antaa hoidoksi niin Englannissa, Suomessa kuin muualla.

Viime vuosina on kuitenkin käynyt ilmi, etteivät DHA-painotteiset valmisteet olekaan juuri plaseboa tehokkaampia. Sitä vastoin kalaöljyn toinen omega-3-rasvahappo EPA näyttää korjaavan DHA:n puutteen sekä edistävän lasten neurologista kehitystä. Niinpä valmisteita on kehitetty niin, että EPAn määrää on lisätty DHA:n kustannuksella, tai DHA on jätetty kokonaan pois. Richardson toteaa, että EPA-painotteinen rasvahappohoito on yleisesti hyväksyttyä tutkijapiireissä ja hän toivoo sen yleistyvän myös käytännön lääkäreiden vastaanotoilla.

Richardson AJ. Clinical trials of fatty acid treatment in ADHD, dyslexia, dyspraxia and the autistic spectrum. Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids. 2004;70(4):383-90 [PubMed]

Tohtori Tolosen komentti

Rasvahapot ovat tärkeitä lisäravinteita, mutteivät suinkaan ainoita. Richardsonin työryhmän uudessa tutkimuksessa pelkkä EPA-painotteinen rasvahappokapseli auttoi 40 %:a kehityshäiriöisistä 5–12-vuotiaista lapsista. Ennuste paranee merkittävästi, kun EPA:n kanssa annetaan samalla karnosiinia, sinkkiä, B-vitamiineja ja magnesiumia. Yleensä EPAa tarvitaan 500 mg:n päiväannos. Eri kapseleissa sen määrä vaihtelee 90–500 mg:n välillä, joten kuluttajan kannattaa valita tuote huolellisesti, jotta lapsi saa EPAa riittävästi.

Eikö sitten pelkkä kalaruoka anna yhtä hyvää tulosta kuin kalaöljykapselit? Asiaa selvitettiin japanilaisessa tutkimuksessa 40 ADHD-lapsen aineistossa. He olivat 6–12-vuotiaita ja heidät jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai runsaasti kalaruokaa ja toinen muutoin vastaavia ruokia, mutta niistä oli poistettu kalarasvat. Kalaa saavan ryhmän DHA:n saanti oli 3,6 g/viikko. Hoitokoe kesti 2 kk. Mitään merkittäviä eroja ei havaittu. Tutkijat korostavat, että lasten tulisi saada oikeanlaatuista omega-3-rasvahappoa eli EPAa.

Hirayama S, Hamazaki T, Terasawa K. Effect of docosahexaenoic acid-containing food administration on symptoms of attention-deficit/hyperactivity disorder - a placebo-controlled double-blind study. Eur J Clin Nutr. 2004;58(3):467-73 [PubMed]

ADHD:n täydentävä ravitsemushoito
Autismin täydentävä ravitsemushoito