Aivojen rasvahappoparadoksi

Kalaöljyn omega-3-rasvahappojen vaikutuksia tutkitaan nyt neurologiassa ja psykiatriassa. Kalaöljyssä on noin 50 eri rasvahappoa, joista tunnetuimmat ovat EPA ja DHA. Niiden tehokkuutta ja vaikutusmekanismeja tutkitaan ja niistä keskustellaan vilkkaasti. Tämä katsaus kertoo, missä nyt mennään.

Minulta kysytään usein, kumpi on tärkeämpi lisäravinteena aivoille EPA- vaiko DHA-rasvahappo ja missä suhteissa niitä tulisi ottaa. EPA tarkoittaa eikosapentaeeni- ja DHA dokosaheksaeenihappoa. Kumpikin kuuluu kalaöljystä tunnettuihin omega-3-sarjan rasvahappoihin.

Tislausmenetelmät

Tavalliset ns. peruskalaöljyt sisältävät enemmän DHA:ta kuin EPAa, suhteessa 3:1. Nykyään rasvahappojen pitoisuuksia voidaan muutella omega-3-valmisteissa. Saatavana on DHA-painotteisia ja EPA-painotteisia ja sellaisiakin, joissa on runsaasti EPAa, mutta ei lainkaan DHA:ta (katso alla oleva linkki).

Kaikki kalaöljyt on tislattava, jotta niistä saadaan pois epäpuhtaudet. Menetelmiä on kaksi, molekyyli- ja tyhjiötislaukset. Tyhjiötislaus poistaa epäpuhtaudet tehokkaimmin, mutta se on myös kalliimpi menetelmä kuin tavallinen molekyylitislaus (jolla peruskalaöljyt valmistetaan). Tyhjiötislauksessa esim. EPA-pitoisuus voidaan nostaa 70–99 prosenttiin, kun molekyylitislauksella päästään enintään 35 %:iin. Peruskalaöljyjen EPA-pitoisuus on yleensä vain 15–18 %. Mitä suuremmaksi EPA-pitoisuus nostetaan, sitä enemmän tarvitaan raaka-ainetta (kalaöljyä), josta turhat ainesosat joudutaan heittämään pois. Eräät tuotteiden markkinoijat korostavat DHA:n, toiset taas EPAn tärkeyttä. Mistä on kysymys?

Kalaöljyvalmisteiden EPA-pitoisuuksia

Sekä EPA että DHA sinänsä ovat elintärkeitä aivojen (ja koko hermojärjestelmän) ja silmien kehitykselle ja normaalille toiminnalle. Näitä rasvahappoja on saatava ravinnosta tai lisäravinteena, sillä ihminen ei kykyne itse valmistaan niitä. Siksi niistä käytetään nimitystä välttämättömät rasvahapot.

Aivojen rasvahapot

Aivojen kuivapainosta noin puolet on rasvaa ja 30 % on välttämättömiä rasvahappoja EPAa, DHA:ta, arakidonihappoa (AA) ym. AA kuuluu omega-6-perheeseen. AA:ta syntyy aivoissa, kun ihminen syö kasviksia ja lihaa ja kun hän nauttii ruuan lisänä helokkiöljystä tunnettua rasvahappoa GLA:ta.

Eläintutkimuksista ilmeni jo 20–30 vuotta sitten, että käytöshäiriöissä vallitsee puutetta etupäässä DHA:sta. Näiden tutkimustulosten perusteella eräät tutkijat alkoivat mitata veren rasvahappoja myös lukihäiriöisiltä ja ADHD-lapsilta ja skitsofreenikoilta, jolloin heilläkin ilmeni DHA:n vajausta. Tutkijat alkoivat myös kokeilla heille rasvahappohoitoa. Ensimmäiset kokeilut tehtiin 1980-luvulla, jolloin uskottiin eniten helokkiöljyn GLA- ja kalaöljyn DHA-rasvahappoon. AA:n roli on kaksijakoinen: Yhtäältä se on pienenä määränä välttämätöntä aivojen ja silmien kehitykselle ja toiminnalle, mutta liian suurena määränä siitä syntyy tulehdusta aiheuttavia ”pahoja” eikosanoideja. Tohtori Barry Sears varoittaa runsaasti AA:ta sisältävistä valmisteista.

Havaitsin 1980-luvun alussa omien antioksidanttitutkimusteni yhteydessä (Lahden kaupungin Tapanilan vanhainkodissa), että GLA:n syöttäminen (antioksidanttien lisäksi) ikääntyville ihmisille nosti GLA:n metaboliittien määrää veressä, mutta alensi veren EPA-pitoisuutta. Koska tällainen muutos ei ole toivottava, olen siitä lähtien suositellut, ettei kukaan ottaisi lisäravinteena pelkästään helokkiöljyä, vaan muistaisi aina täydentää sitä kalaöljyllä.

DHA:n puute ei johdu välttämättä siitä, etteikö esimerkiksi dyslektikko saisi ruoassaan rasvahappoja. Puutteen syynä on hänen aivoissaan epätavallisen aktiivisesti toimiva rasvahappoja hajottava entsyymien perhe, fosfolipaasi A2 (PLA2). Liiallisen aktiviteetin syynä on geenivirhe. Tässä tilanteessa tarvitaan rasvahappoja ruuan lisänä suurina annoksina, jolloin aivojen neurokemiaa saadaan parempaan tasapainoon. Tuntui luonnolliselta antaa ruoan lisänä DHA:ta, koska sitä oli kiistatonta puutetta.

Yllättäen DHA ei ole kuitenkaan osoittautunut tehokkaaksi kliinisissä kaksoissokkokokeissa. Tutkijoiden pettymys oli suuri, kun DHA-pitoiset valmisteet eivät ole plaseboa parempia ADHD:ssä eivätkä skitsofreniassa (Greatrex ym. 2000, Horrobin 2001, Voigt ym. 2001). Professori David Horrobin kuvaa kirjassaan The Madness of Adam and Eve, How schizophrenia shaped humanity, kuinka professori Malcolm Peet ja muut tutkijat pettyivät pahemman kerran, kun DHA-lisä ei toiminutkaan odotetulla tavalla.

Onneksi professori Peet halusi testata tyhjiötislaamalla puhdistettua EPAa. Se toimi, koska EPA hillitsee PLA2-entysyymejä, korjaa DHA:n puutetta ja toimii itsenäisenä lääkkeen tavoin vaikuttavana yhdisteenä serotoniinireseptoreissa. Peetin kokeiden tultua julkisuuteen on puhdistettua EPAa (etyyli-EPAa) testattu kliinisesti eri maissa psykiatrien klinikoissa. Siitä näyttää olevan merkittävää apua dysleksiassa, ADHD:ssa, persoonallisuushäiriössä (rajatilassa), masennuksessa, skitsofreniassa, dementiassa, epilepsiassa ja anorexia nervosassa.

EPAn tarvittava päiväannos näyttää vaihtelevan sen mukaan, mistä häiriöstä on kyse ja siitä, kuinka voimakas häiriö on ja kuinka kauan se on kestänyt. Yleisenä ohjenuorana voidaan sanoa: Lasten lukivaikeudessa ja ADHD:ssa EPAa tarvitaan aluksi 12 viikkoa 500 mg/vrk ja sen jälkeen ylläpitoon noin 180 mg/vrk. Anoreksiassa tarve näyttää alustavan tutkimuksen mukaan olevan 1 g/vrk E-EPAa, jolloin oireet saattavat alkaa lieventyä tai parantua 6–8 viikosta alkaen. Aikuisen ihmisen kliinisessä masennuksessa ja tarve on 1–4 g/vrk ja skitsofreniassa 2 g/vrk. Näitä yleisiä suosituksia saatetaan joutua tarkistamaan yksilöllisen tarpeen mukaan.

Tohtori Carles N. Serhanin työryhmän tutkimukset Harvardin ylipistossa avasivat aivan uuden näkökulman kalaökjyen vaikutusmekanismeihin elimistössä. Serhan löysi ihmisestä nanomolekyylejä, joita syntyy kalaöljyn rasvahapoista. Nämä havainnot auttavat ymmärtämään, miksi kalaöljyn rasvahapoilla on niin tavattoman monipuolisia hyviä vaikutuksia kaikkien kroonisten sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa.

Näin kalaöljy ehkäisee Alzheimerin tautia

EPA toimii ADHD:ssä, masennuksessa ja skitsofreniassa, DHA ei toimi

Tätä kliinisissä satunnaistetuissa kokeissa havaittua ilmiötä alettiin kutsua nimellä aivojen rasvahappoparadoksi. Se tarkoittaa, että vaikka aivoissa on DHA:n puutetta, se korjaantuu parhaiten nauttimalla ruoan lisänä EPAa. EPA nimittäin muuttuu tarpeen mukaan elimistössä DHA:ksi. Sitä vastoin elimistö kykenee vain vaivoin valmistamaan DHA:sta EPAa. Reaktio ei yleensä kulje siihen suuntaan.

Esimerkiksi Japanista julkaistiin äsken tutkimus DHA-painotteisen dieetin vaikutusta ADHD:hen 40 lapsen plasebokontrolloidussa aineistossa. DHA-hoito oli pettymys. Tutkijat korostavat, että rasvahappojen laadulla on ratkaiseva merkitys hoidon tehon kannalta.

Lisäksi EPAlla on sellaisia ominaisuuksia, joita DHA:lla ei ole. EPAsta syntyy E3-sarjan prostaglandiineja, PGE3, jotka ovat tehokkaita tulehduksen estäjiä, anti-inflammatorisia yhdisteitä. EPA estää erityisesti LOX-reittiä syntyviä tulehdussytokiineja. Tämä on yksi ilmeinen syy siihen, että EPA on parhaiten eduksi myös sydän- ja verisuonitaudeissa, joissa valtimoiden seinämissä aina vallitsee tulehdustila. Uuden tutkimuksen mukaan hyvin puhdistettu omega-3-lisä ehkäisee tehokkaasti sydänpotilaiden äkkikuolemia. Tulehduksen estäjänä EPA on tehokasta myös niveltaudeissa.

Omega-3-rasvahapot psykiatriassa
Omega-3-tutkimuksia masennuksen hoidossa (taulukko)
Tri Barry Searsin haastattelu omega-3:sta
Näin valitset hyvän omega-3-valmisteen