Periytyykö masennus?

Kolmen sukupolven seurantatutkimus

Lähes 60 % lapsista, joiden vanhemmalla ja isovanhemmalla on ollut masennus, sairastuu jo varhaisessa teini-iässä ahdistukseen, masennukseen tai muuhun psykiatriseen sairauteen, raportoivat New Yorkin Columbia-yliopiston psykiatrit tammikuun 2005 Archives of General Psychiatry -lehdessä.

Tutkimus käsitti 161 lasta, keski-iältään 12 vuotta, sekä heidän vanhempansa ja isovanhempansa. Lapsilla oli 47 sellaista isovanhempaa, jotka olivat sairastaneet vakavaa masennusta vuonna 1982. Sen jälkeen heitä ja heidän lapsiaan on haastateltu neljä kertaa; lapsia haastateltiin heidän varttuessaan aikuisiksi. Lapset ja lastenlapset ovat nyt elinikäisessä terveysseurannassa.

Useimmat esipuberteetissa olevista lastenlapsista potivat ahdistusta joka eteni masennukseksi. Samanlainen trendi oli havaittu jo aikaisemmin seurattaessa lastenlasten vanhempien kasvua nuorisosta aikuisiksi. Ahdistus on lasten ja nuorten yleisin ensimmäinen psykiatrisen häiriön oire, kirjoittavat amerikkalaiset psykiatrit. He suosittavat aivojen tietokonekuvausta lapsille, joiden isovanhemmilla ja vanhemmilla on ollut masennus. Aivokuvat paljastavat usein anatomisia ja toiminnallisia poikkeamia, kuten nyt on osoitettu myös Kuopion yliopistossa.

Weisman MM, Wickramaratne P, Nomura Y et al. Families at high and low risk for depression: a 3-generation study. Archives of General Psychiatry. 2005 Jan;62(1):29-36 [PubMed]

Tohtori Tolosen kommentti

Ihmisen elinikäinen riski sairastua vakavaan masennukseen on 17 % ja vakavaan masennukseen sairastuneiden ihmisten lapsilla on 3-kertainen riski sairastua itsekin masennukseen. Nyt julkaistu tutkimus on ensimmäinen, jossa riskiä on seurattu kolmanteen sukupolveen (20 vuotta). Tulosten valossa masennuksella näyttää olevan vahva perinnöllinen taipumus. Uuden saksalaisen tutkimuksen mukaan tyttärellä on lisäänytnyt riski sairastua masennukseen, jos äidilläkin on ollut masennus. Kuinka siis lapsia tulisi suojella periytyvältä ahdistukselta ja masennukselta?

Yhtäältä Barkerin hypoteesin mukaan on ilmeistä, että lapsen tuleva terveydentila määräytyy jo äidin kohdussa. Lapsen geenit "virittyvät" tiettyyn tonukseen, joka voi laukaista myöhemmin elämässä kroonisen sairauden, esimerkiksi ahdistuksen, masennuksen, skitsofrenian, diabeteksen, sydäntaudin tai vaikkapa syövän.

Toisaalta on hyvin todennäköistä, että kalaöljyn omega-3-rasvahapot, erityisesti EPA, ehkäisevät masennusta. Kaikkien äitien, mutta aivan erityisesti niiden, joilla itsellään tai vanhemmillaan on ollut ahdistusta tai masennusta, tulisi ottaa raskauden aikana hyvin puhdistettua EPAa, ainakin gramma päivässä. Se saattaa ehkäistä lapsen psykiatrisia häiriöitä. Harvardin yliopiston tutkimusten mukaan omega-3-rasvahapoilla on itsenäinen antidepressiivinen vaikutus, mikä vähentää myös lääkkeiden tarvetta (Biol Psychiatry. 2005;57(4):343-50).

Masennusta potevien sukujen lapsille tulisi antaa päivittäin omega-3-rasvahappoja ja karnosiinia ihan ennalta ehkäisevässä mielessä. Päiväannos määräytyy tietenkin lapsen koon ja painon mukaan. Niistä on todennäköisesti monenlaista muutakin hyötyä, muun muassa sydän- ja verisuoniterveydelle. Muista tutkimuksista tiedetään, että ahdistus ja masennus altistavat sydän- ja verisuonitaudeille ja päinvastoin. Masennus ja verisuonitaudit ovat kummatkin tulehdustiloja (kuten kaikki muutkin pitkäaikaissairaudet), mikä ilmenee mm. siten, että potilaan veren tulehdussytokiinit (interleukiinit) ovat koholla (Am J Psychiatry. 2005;162(1):175-177). Karnosiini ja E-EPA vaimentavat tulehdussytokiinien aktiivisuutta (lue tutkimus) ja vähentävät siten kaikkien kroonisten sairauksien riskiä ja parantavat tautien enustetta.

Israelilaisten psykiatrien katsausartikkeli masennuksen lisähoitoihin (suomennettu).

Masennus on koko elimistön tulehdustila
Masennusgeenit kartoitetaan
Masennuksen täydentävä ravitsemushoito