Raskauden aikainen ravitsemustila ja stressi ennustavat lapsen sairastumisriskiä myöhemmin elämässä

Englantilainen tohtori David C. Barker esitti 1986 hypoteesin, jonka mukaan sikiöaikainen vajaaravitsemus lisää lapsen sairastumisen – eritoten diabeteksen ja sydän- ja verisuonitaudin vaaraa myöhemmin elämässä. Tauti voi ilmetä lapsuudessa tai ehkä vasta 50 vuotta myöhemmin. Monet uudet tutkimukset tukevat Barkerin hypoteesia. Esimerkiksi raskauden aikana nautittu kalaöljy lisää syntyvän lapsen älykkyyttä ja syntymän jälkeen vauvoille annettu kalaöljy ehkäisee mm. verenpainetaudin kehittymisen aikuisiässä, kertoo uusi tutkimus.

Barkerin hypoteesille (Foetal Origins of Adult Disease) naureskeltiin ja sitä vähäteltiin pitkään. Barker joutui tiedeyhteisön epäsuosioon. "Asiantuntijat" poistuivat hänen luennoiltaan mielenosoituksellisesti. Nyt hänet otetaan vakavasti, sillä monet uudet tutkimukset osoittavat, että raskauden aikana – jolloin lapsen kasvu on nopeinta – kohdussa vallitseva ravitsemustilanne vaikuttaa lapsen geeneihin ja niiden säätämiin biokemiallisiin reaktiohin koko loppuelämän ajan. "We know that the human embryo is extremely sensitive to the nutritional environment", Barker sanoo Naturessa.

Suojaravinteiden puute ja myrkylliset yhdisteet (tupakasta, alkoholista, huumeista jne.) aiheuttavat sikiön elimistössä tietynlaisen virityksen eli ”ohjelman”, joka lisää sairastumisen riskiä. Tällaisia puutoksia on odottavilla äideillä usein mm. sinkistä, omega-3-rasvahapoista, foolihaposta ja B12-vitamiinista. Barkerin hypoteesi on saanut osakseen huomiota Suomessa, jossa hänen teoriansa nyt osoitetaan oikeaksi helsinkiläisten neuvolakorteista. Helsingin Sanomat haastatteli Barkeria 21.5.2006 ja Jussi Huttunen kirjoitti aiheesta suomalaisen lääkäriseuran Duodecimin lehdessä (1).

Barker tekee parhaillaan tutkimusyhteistyötä myös suomalaisten tutkijoiden kanssa. He seuraavat vuosina 1924–44 syntyneiden naisten ja miesten terveydentilaa helsinkiläistä neuvolakorteista. Tutkittujen syntymäpaino on mitattu ja heistä on muutoinkin tallennettu terveystiedot. Tietoja on tallennettu jo yli 5 vuotta. Varhaislapsuuden painon kehitys on yhteydessä diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin, sairaalareissuihin ja sosioekonomiseen tilaan. Kansanterveyslaitoksen diabetestutkija Johan Eriksson laati 14.5.2005 pääkirjoituksen Barkerin hypoteesista British medical Journaliin (5).

Kohdussa ”aliravitsemuksesta” kärsineet lapset, jotka syntymänsä jälkeen alkavat saada rikasta ravintoa – mikä nostaa heidät nopeasti normaalille kasvukäyrälle – altistuvat kroonisille taudeille, kuten lihavuudelle, sokeritaudille, rintasyövälle, sepelvaltimotaudille ja neurologisille ja psyykkisille häiriöille enemmän kuin hitaasti painoaan lisäävät lapset. Barkerin mukaan sydäntautien parhaillaan tapahtuva väheneminen väestössä ei johdu terveysvalistuksesta eikä ravintorasvojen vähentämisestä, vaan kohdussa vallitsevien olojen muutoksesta.

Sydän- ja verisuonitaudit

Pienipainoisena syntyneiden vauvojen aortan seinämä on paksumpi kuin normaalipainoisena syntyneiden (Lancet 2005). Aortan seinämä paksuuntuminen on varhainen valtimonkovetustaudin ennusmerkki. Alla oleva kuva osoittaa, että kohdunsisäisen kasvun rajoitus lisää lapsen aortan seinämän paksuuntumisen riskiä (oikealla puolella enemmän suuria lukemia).


Toinen uusi tutkimus Ruotsista Karoliinisesta instituutista osoittaa, että pieni syntymäpaino (alle 2,806 g) liittyy verenpainetaudin ilmaantumiseen aikuisena. Aineistona oli 90 000 miestä.

Australialainen koe-eläintutkimus viittaa siihen, että syntymän jälkeen lapsille annettu omega-3-lisä ehkäisee leptiinin haittoja, mm. verenpainetaudin kehittymisen aikuisena (Endocrinology 2005).

Raskausmyrkytys lisää lapsen aivohalvauksen riskiä

Neuropsykiatrisia häiriöitä

Nykyään tunnetaan monia lasten kehityshäiriöitä, joihin sikiökauden ravitsemus- ja muut tekijät ovat myötävaikuttaneet, esimerkiksi fetaali alkoholisyndrooma ja kannabiksen aiheuttama skitsofrenia. Tukholman Karoliinisen instituutin tutkimuksen mukaan äidin tupakointi raskauden aikana lisää lapsen riskiä sairastua autismiin. Toisen uuden tutkimuksen mukaan verenpainetauti saattaa lakaa jo kohdussa, etenkin jos lapsen äiti tupakoi raskauden aikana.

Eräs neurologinen tutkimus tukee sellaista käsitystä, että muidenkin, vähemmän vakavien sairauksien vaara voi liittyä sikiöaikaiseen, tiettyjen suojaravinteiden puutokseen (2). Vajaus voi ilmetä lapsen pienenä syntymäpainona. Pieni syntymäpaino puolestaan ennustaa heikkoa älykkyysosamäärää teini-iässä (lue uutinen).

Eräässä tutkimuksessa punnittiin ja seurattiin 78 lasta, joiden syntymäpaino oli 1,93 kg - 4,88 kg (keskiarvo 3,31 kg). Terveysseurannassa ilmeni, että mitä pienempi syntymäpaino, sitä enemmän terveysongelmia. Tutkijat päättelevät, että heidän havaintonsa tukee Barkerin hypoteesia ja luo siihen uutta valoa: Vähäisetkin terveysongelmat voivat juontaa juurensa ennen syntymää vallinneisiin kohdunsisäisiin oloihin. Pieni syntymäpaino ja sen jälkeinen kasvukäyrien ylitys lapsuudessa ennustaa myös diabeteksen riskiä, todetaan myös Kansanterveyslaitoksen tutkimuksessa (3). Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan epäedulliset kasvuolot kohdussa ennustavat lapsen sairastumista diabetekseen (4). Amerikkalainen tutkimus vahvistaa tätä käsitystä. Oxfordin yliopiston tutkimus osoitti, kuinka dyspraksian hoito rasvahapoilla voi tuottaa myönteisen tuloksen. Dyspraksiassa esiintyy puheen tuottamisen vaikeuta ja siihen liittyy usein luku- ja kirjoitusvaikeutta, keskittymis- ja tarkaavuushäiriötä ja ylivilkkautta.

Allergiat

Barkerin hypoteesi saa tukea myös Turun yliopiston lastenlääkäreiden tutkimuksista, joiden mukaan maitohappobakteerien antaminen allergiaperheiden odottaville äideille voi vähentää lasten allergioita ja hengitystieinfektioita. Lasten terveysseuranta osoittaa, että lisäravinteiden antama suoja jatkuu ainakin 4-vuotiaaksi asti. Ehkä se jatkuu koko loppuiän?

Australialaisen lastentautiopin apulaisprofessorin ja allergologi Susan L. Prescottin tutkimukset puolestaan osoittavat, että riskiperheiden äitien odotusaikana ottamat omega-3-rasvahapot vähentävät lasten allergioita ja astmaa. Raskaana oleville naisille tulisi antaa vain kaikkein puhtainta, tyhjiötislattua kalaöljyä.

Uuden tutkimuksen mukaan äidin allergia, astma ja psoriasis lisäävät lapsen riskiä sairastua autismiin. Koska rasvahappohoito auttaa suurta osaa autisteista, voi tässä tapauksessa syytekijänä olla äidin raskaudenaikainen omega-3-rasvahappojen puute suhteessa omega-6-rasvojen saantiin ravinnosta ja siitä aiheutuva tulehdussytokiinien lisääntyminen äidin elimistössä. Sieltä ne siirtyvät napanuoraa myöten lapseen ja vaikuttavat haitallisesti hänen geeneihinsä.
Astma voi alkaa jo kohdussa
Allergia voi alkaa jo kohdussa

Luusto

Raskauden aikana saatu D-vitamiinimäärä vaikuttaa lapsen luuston kuntoon vielä 9 vuoden iässä, ja ehkä myöhemminkin, ilmenee tohtori Cyrus Cooperin johdolla Southampton yliopistossa tehdystä tutkimuksesta. Aineisto käsitti 160 äiti-lapsi-paria. Ruoan lisänä D-vitamiinia nauttineiden äitien lasten luusto oli merkittävästi vahvempi kuin muiden (Lancet 2006). D-vitamiinin saantisuositusta nostettiin Suomessa 50 % vuonna 2005. Nykyinen suositus on aikuisille 7,5 µg/vrk ja alle 3-vuotiaille ja yli 60-vuotiaille 10 µg/vrk. Todennäköisesti ikääntyvien tarve on pikemminkin 25 µg/vrk. Turvallisena päiväannoksena jatkuvassa käytössä pidetään nykyisin 25 µg lapsille ja 250 µg aikuisille.

Insuliiniresistenssi ja diabetes

Ennenaikaisina sekä täysiaikaisina, mutta pienipainoisina syntyneillä lapsilla on taipumus insuliiniresistenssiin ja siten riski sairastua tyypin 2 diabetekseen myöhemmin elämässään, kirjoittaa New England Journal of Medicine.

Posttraumaattinen stressi

Holokaustin uhrien lapsissa on todettu aikuisina tavallista matalammat veren kortisonipitoisuudet, mutta niiden yhteyttä äidin raskauden aikaiseen stressiin ei ymmärretty ennen kuin Yhdysvalloissa alettiin tutkia World Trade Centerin (WTC) tehdyn terroristihyökkäyksen aiheuttaman posttraumaattisen stressitilan (Posttraumatic StressDisorder, PTSD) kokeneiden naisten lapsia. "Äidin stressihormonit siirtyvät syntymättömään lapseen ja ohjelmoivat hänen kortisonin ja kortisolin tasapainoaan vielä syntymän jälkeenkin", sanovat neworkilaisen Mount Sinai School of Medicinen ja skotlantilaisen Edinburghin yliopiston tutkijat. Lasten syljen kortisolipitoisuudet olivat tavallista pienempiä jo niin nuorina, ettei muutos voinut johtua siitä, että lapset olisivat kuulleet kerrottavan tragediasta ja järkyttyä siitä. Muutos oli syntynyt sikiöaikana ja se säilyi yli vuoden syntymän jälkeen, sanoo tutkimusta johtanut professori Jonathan Seckl. "PTSD:ssä tapahtuu jotakin, mikä herkistää aivot kortisolille", sanoo Seckl.

Nämä havainnot vahvistavat käsitystä, jonka mukaan trauman biologiset vaikutukset voivat siirtyä stressihormonien välityksellä seuraavaan sukupolveen. Lapsen kortisonin-kortisolin aineenvaihdunta saatetaan siis "ohjelmoida" jo ennen syntymää, ja se voi altistaa hänet aikuisena kroonisille sairauksille. (Kortisoni ja kortisoli ovat lisämunuaiskuoren erittämiä hormoneja, jotka kudoksissa muuttuvat toinen toisikseen. Kortisolia erittyy erityisesti stressin aikana. Veren kohonnut kortisolipitoisuus heikentää insuliiniherkkyyttä, mikä voi johtaa insuliiniresistenssiin, metaboliseen oireyhtymään, diabeteksen ja sepelvaltimotautin.)

Suosituksia

Äitiysneuvoloissa tulisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota raskautta suunnittelevien ja raskaana olevien naisten ravitsemukseen ja terveellisten ravintolisien (foolihapon, D-vitamiinin, maitohappobakteerien ja omega-3-rasvahappojen) riittävään saantiin sekä tietenkin sikiötä vahingoittavien nautintoaineiden (tupakan, alkoholin, huumeiden) ja lääkkeiden välttämiseen. Viime aikoina on alettu suositella raskaana oleville entistä enemmän D-vitamiinia, koska se luo pohjaa lapsen vahvalle luustolle ja hänen immuunijärjestelmälleen. Suosittelen D-vitamiinipitoista hyvin puhdistettua kalaöljyä kaikille odottaville ja imettäville äideille.

Näin valitset hyvän omega-3-valmisteen
Raskaus- ja imetysajan ravintolisät

1. Huttunen M. Mistä tulet, minne menet sepelvaltimotauti? Duodecim 2003;119:1107-8.

2. Bellingham-Young DA, Adamson-Macedo EN. Birthweight – is it linked to minor illness in adulthood? Neurological Letters 2000;21:6:469_474

3. Eriksson JG, Forsen T, Tuomilehto J, Osmond C, Barker DJ. Early adiposity rebound in childhood and risk of Type 2 diabetes in adult life. Diabetologia. 2003 Feb;46(2):190-4.[PubMed]
4. Qiu C, Sorensen TK, Luthy DA, Williams MA. A prospective study of maternal serum C-reactive protein (CRP) concentrations and risk of gestational diabetes mellitus. Paediatr Perinat Epidemiol. 2004;18(5):377-84.[PubMed]
5. Johan G Eriksson: The fetal origins hypothesis—10 years on. Editorial. BMJ 2005;330:1096-1097 [Free full text]