Diabetes on tulehdustauti

Tyypin 2 diabetes ja sitä edeltävä insuliiniresistenssi ovat tulehdustauteja, kirjoittavat Tukholman Karoliinisen instituutin tutkijat laatulehti Lancetissa. Se ilmenee tulehdussytokiinien lisääntymisenä potilaan veressä, syljessä ja kudoksissa. Sytokiinit aiheuttavat muutoksia mm. verisuonissa, munuaisissa, silmänpohjissa ja hermoissa. Pelkkä verensokerin hallinta ei riitä ehkäisemään diabeteksen lisätauteja; myös hapetusstressi, sokeristuminen (glykaatio) ja sytokiinit on saatava hallintaan. Siinä tulevat apuun monet ravintilisät, erityisesti berberiini, karnosiini, ubikinoni ja E-EPA-niminen kalaöljy.

Tyypin 2 diabetes ja siihen liittyvä lihavuus ja sydän- ja verisuonitaudit yleistyvät kaikkialla, erityisesti Suomessa. Insuliiniresistenssi, metabolinen oireyhtymä ja diabetes aiheuttavat muutoksia valtimoiden sisäpinnalla, silmänpohjissa, munuaisissa ja hermostossa. Syynä ovat tulehdussytokiinit – ei niinkään kohonnut verensokeri, kuten tähän asti on luultu (1, 2). Niinpä pelkkä verensokerin kontrollointi ei riitä ehkäisemään diabeteksen lisätauteja.

Krooninen hiljainen tulehdus ilmenee diabeetikon kohonneina tulehdusmarkkereina (merkkiaineina), C-reaktiivisena proteiinina (CRP) ja interleukiineina (esim. IL6, IL8, IL10). Diabeteksen hoitoa tulee kehittää nin, että myös sytokiinien synty ja vaikutus saadaan hallintaan. Tulehdussytokiinien merkitys on ollut jo kauan tutkijoiden tiedossa. Nyt asiasta kirjoitetaan myös yleislääkäreiden lehdissä.

1. Åke Sjöholm, Thomas Nyström Endothelial inflammation in insulin resistance [Summary] [Full Text] [PDF]
2. Stentz FB, Umpierrez GE, Cuervo R, Kitabchi AE.Proinflammatory cytokines, markers of cardiovascular risks, oxidative stress, and lipid peroxidation in patients with hyperglycemic crises. Diabetes. 2004;53(8):2079-86 [Free Full Text]

Tohtori Tolosen kommentti

Äskettäin on löydetty diabetesta aiheuttava geeni MIF, jonka aktiivisuus stimuloi tulehdussytokiinien, mm. IL8:n, tuotantoa valkosoluissa (lue lisää).

Uusien havaintojen perusteella on selvää, että diabeteksen hoidossa tulee hallita neljää seikkaa
verensokeria
hapetusstressiä
glykaatiota (sokeroitumista)
tulehdussytokiineja

Diabeetikon TNF-, interleukiinit 6 ja 8 (IL6, IL8) sekä isoprostaanit (hapetusstressin osoittaja) ovat koholla. Siksi myös syövän vaara on lisäntynyt (lue tutkimus). Valitettavasti tietyt diabeteksen hoitoon käytetyt lääkkeet, tiatsolidinedionit (TZD) tuottavat elimistössä tulehdusta aiheuttavia sytokiinejaja voivat siten myötävaikuttaa sydän- ja verisunimuutosten syntyyn (Biochem Pharmacol. 2005).

Diabeteslääkkeistä voi saada sydänvian

Monet ravintolisät, kuten berberiini, karnosiini,  ubikinoni ja E-EPA ehkäisevät hapetusstressiä ja tulehdussytokiinien syntyä ja niiden haittavaikutuksia elimistössä. EPA-rasvahaposta syntyy kudoksissa resolviinia, tulehduksen "sammuttajaa". Karnosiini ehkäisee myös valkuaisaineiden sokeristumista, jonka mittarina käytetään HbA1c-mittausta. Jokaisen diabeetikon tulisi käyttää näitä ravintolisiä. Jopa slovakiassa ja Taiwanilla lääkärit suosittavat jo karnosiinia diabeetikoille (uutinen).

E-EPA vaikuttaa edullisesti diabeetikon veren hormoni- ja rasvatasapainoon – parantaa omega-3-indeksiä –, mikä vähentää verisuonimuutosten vaaraa. PubMed-tietokannassa on tänään 339 tieteellistä julkaisua, jotka puoltavat omega-3:n käyttöä diabeteksen lisähoitona (hakusanapariksi "Omega-3; diabetes") (Curr Opin Lipidol. 2005). Suosittelen kaikille aikuisdiabeetikoille päivittäin 800 mg karnosiinia ja 1 000 mg E-EPAa.

Esidiabetes joka neljännellä aikuisella
Antioksidantit ehkäisevät tyypin 2 diabetestä
Diabetes lisää masennuksen ja dementian vaaraa
Glykaation esto uusi keino lisätautien ehkäisyyn
Diabeteksen täydentävä ravitsemushoito