Kalaöljyn omega-3-rasvahapot ja neurodegeneratiiviset sairaudet

Italialaisen Modena and Reggio Emilia Universityn geriatrit ovat julkaisseet perusteellisen kirjallisuuskatsauksen kalaöljyn omega-3-rasvahappojen käytön tuomista eduista hermostoa rappeuttavien (neurodegeneratiivisten) sairauksien, kuten Alzheimerin ja Parkinsonin tautien, ehkäisyssä ja hoidossa. Kalaöljyn omega-3-rasvahapoilla (EPA ja DHA) on tulehdusta ehkäiseviä ja vaimentavia sekä aineenvaihduntaa ja geenien ilmentymistä kohentavia ominaisuuksia, jotka puoltavat näiden rasvahappojen käyttöä ikääntyvien ihmisten ravintolisinä. Ne ovat turvallisia ja hyvin siedettyjä. Kalaöljy tehoaa parhaiten neurologisissa sairauksissa, kun sen käyttö aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 

Kalaöljyn omega-3-rasvahapoista syntyy elimistössä tulehdusta ehkäiseviä, vaimentavia ja sammuttavia aineenvaihduntatuotteita, eikosanoideja (prostaglandiineja, thromboksaaneja, leukotrieenejä) ja nanoluokan metaboliitteja (resolviineja, protektiineja ja maresiinejä). Ne parantavat solukalvojen joustavuutta ja plastisuutta, tehostavat solujen välistä viestintää sekä geenien ilmaantumista. Nämä ominaisuudet edistävät kognitiivisten taitojen kehitystä ja ylläpitoa. Pelkästään ravitsemussuosituksia noudattamalla ihmisen on vaikeaa saada riittävästi omega-3-rasvahappoja ikääntyvien aivojen tarpeisiin, siksi kalaöljyä tarvitaan myös ravintolisänä, toteavat tutkijat.

Omega-3:n aineenvaihduntaa

Kuvio 1. Omega-3-rasvahapoista (ALA, EPA ja DHA) syntyy elimistössä yhdisteitä (eikosanoideja, resolviineja, protektiineja ja maresiinejä), jotka ehkäisevät ja vaimentavat kroonista matala-asteista tulehdusta.

Vaikka ravitsemuseliitti kehuu rypsiöljyä sen sisältämän omega-3-ALA-rasvahapon vuoksi, vain alle 5 prosenttia siitä muuntuu miehillä (naisilla hieman enemmän) biologisesti tehokkaaksi DHA:ksi. Muuntavan entsyymin delta-6 desaturaasin aktiivisuus vähenee iän myötä, etenkin naisilla, jolloin ALAsta syntyy entistä vähemmän DHA:ta. Tästäkin syystä kalaöljyn omega-3-rasvahappojen (EPA ja DHA) nauttiminen sellaisenaan on paljon tehokkaampaa.

Ravitsemussuositusten mukaan EPAa ja DHA:ta (yhteensä) tulisi saada päivittäin 250–500 mg, mutta todellinen saanti on useimmiten paljon vähäisempää ja ihmiset yliarvioivat omega-3-rasvahappojen saantinsa. Neurodegeneratiivisten sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa tulisi saada vähintään 2 grammaa omega-3:a päivässä. Sen voi saada syömällä 135 grammaa merilohta. Mutta kuka syö joka päivä 135 grammaa merilohta?

Artikkelin tauluko 2 kertoo kymmenien ruoka-aineannosten sisältämien omega-3-rasvahappojen (ALA,EPA, DHA) määrän.

Parkinsonin tauti

Artikkelin taulukot 4 ja 5 tiivistävät Parkinsonin taudissa tehdyt prospektiiviset (ajassa etenevät) tutkimukset. Ne puoltavat kalaöljyn käyttöä tämän taudin ehkäisyssä ja hidastamisessa. Artikkelin tekstissa näitä tutkimuksia selostetaan yksityiskohtaisesti.

Alzheimerin tauti

Artikkelin taulukko 6 esittää prospektiiviset kalaöljytutkimukset ja taulukko 7 kliiniset kalaöljytutkimukset Alzheimerin taudissa. Artikkelin tekstissa näitä tutkimuksia selostetaan yksityiskohtaisesti.

Yhteenveto

Neurodegeneratiiviset taudit ovat yleisiä, ja ne yleistyvät kaiken aikaa väestöjen ikääntyessä aiheuttaen suuren kuormituksen terveydenhuollolle ja kansantalouksille. Koska näihin sairauksiin ei tunneta tehokasta ennaltaehkäisyä eikä lääkehoitoa, ja kalaöljytutkimukset ovat lupaavia ja valmisteet turvallisia, niitä kannattaa nauttia ravintolisänä ikääntyvien ihmisten aivojen suojaamiseksi.

Avallone R, Vitale G, Bertolotti M. Omega-3 Fatty Acids and Neurodegenerative Diseases: New Evidence in Clinical Trials. Review. International Journal of Molecular Sciences. 2019 Aug 30;20(17). pii: E4256. doi: 10.3390/ijms20174256. Free Full Text Manuscript