Valtimonkovetustaudin ehkäisyä ja hoitoa Välimeren ruokavaliolla ja ravintolisillä Espanjassa

Barcelonalaiset ja madridilaiset sisätautilääkärit ja ravitsemustieteilijät ovat julkaisseet kattavan kirjallisuuskatsauksen siitä, kuinka Välimeren ruokavaliolla ja ravintolisillä voidaan ehkäistä ja hoitaa valtimonkovetustautia, joka on pääsyynä sepelvaltimotautiin, sydäninfarktiin ja aivohalvaukseen. Vaikutus perustuu pääasiassa kroonisen matala-asteisen tulehduksen ehkäisyyn, vaimennukseen ja sammuttamiseen.

Valtimonkovettumatauti (ateroskleroosi) on krooninen matala-asteinen tulehdustila, kuten immunologian isä, saksalainen Rudolf Virchow (1821 – 1902) esitti jo 1850-luvulla. Tämä oleellisen tärkeä havainto on jäänyt vuosikymmeniksi pimentoon vallalle tulleen kolesterolihössötyksen vuoksi. Vasta aivan viime aikoina ovat suomalaisetkin sydäntutkijat, mm. Antero Kesäniemi ja Petri "kolesteroli" Kovanen myöntäneet kirjoituksissaan lääkärilehdissä, että arterioskleroosissa on kyse nimenomaan tulehduksesta.

Tulehtunut valtimo

Krooninen matala-asteinen tulehdus on pääsyynä valtimonkovetustaudissa ja sen pahenemisessa. Tulehdusta voidaan ehkäistä, vaimentaa ja sammuttaa Välimeren ruokavaliolla ja useilla ravintolisillä, kirjoittavat espanjalaiset lääkärit ja ravitsemustieteilijät.

Tulehduksen ehkäisy, vaimennus ja sammuttaminen on nyt ajankohtainen tutkimusaihe kardiologissa, kirjoittavat barcelonalaiset ja madridilaiset lääkärit ja ravitsemustieteilijät uudessa perusteellisessa artikkelissaan. He korostavat Välimeren ruokavalion ja ravintolisien, “immunonutrition”, tärkeää merkitystä valtimotautien ehkäisyssä ja hoidossa. Erityisesti he nostavat esiin marjat, isoflavonoidit, stillbeenit ja sterolit, omega-3- ja omega-6-rasvahapot, A-, C- ja E-vitamiinit sekä ubikinonin (CoQ10), jotka kaikki ovat bioaktiivisia ravintoaineita. Ne vaimentavat kroonista tulehdusta ja estävät valtimopaakkujen kasvua ja repeämistä. Valtaosa infarkteista johtuu valtimoiden seinämistä irronneista paakunpalasista, jotka tukkivat pienen valtimon.

Välimeren ruokavalio

Kuvassa tyypillinen Välimeren ruokavalion ateriakokonaisuus. Öljy on oliiviöljyä.

Vaikka suurin osa edellä mainittujen ravitsemusteijöiden biologisista vaikutuksista on osoitettu in vitro eli laboratoriokokeissa ja koe-eläimillä, on viime aikoina saatu paljon vakuuttavaa näyttöä myös ihmisillä tehdyissä epidemiologisissa väestötutkimuksissa arterioskleroosin ehkäisyssä ja hoidossa. Tutkijat selostavat mainittujen ravitsemustekijöiden mahdollisia molekyylitason vaikutusmekanismeja, joiden perusteella ravintolisiä kannattaa käyttää säännöllisesti. Vaikutusmekanismien esittäminen ja tunteminen on välttämän edellytys sille, että voidaan esittää uskottavasti terveysväitteitä ravintolisistä (immunonutrienteista) (ks alla oleva taulukko).

Immunonutrientteja

Taulukossa näkyy ravintolisien molekyylitason suojaavia vaikutuksia tulehdusta aiheuttaviin tekijöihin (tulehdussytokiineihin),

Espanjalaiset asiantuntijat antavat siis ravintolisien hyödyllisyydestä täysin päinvastaisen kuvan kuin Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, joka on nimitellyt vuosikymmenien ajan ravintolisien käyttöä “uskomushoidoksi”. Espanjalaisartikkelin voi lukea kokonaisuudessaan maksutta alla olevasta linkistä. Artikkeleissa on 309 kirjallisuusviitettä, mukana viisi suomalaista.

Amerikkalaiset kardiologit suosittelevat uudessa katsauksessaan sydänpotilaille väkevöityä puhdistettua kalaöljyä riittävän suurina päiväannoksina (4 g/vrk). Peruskalaöljystä ei saada toivottua hyötyä (Tummala ym. 2019) eikä välttämättä edes E-EPA+E-DHA-yhdistelmästä (840 mg/vrk) (Grzegorz 2019).

Ruiz-León AM, Lapuente M, Estruch R, Casas R. Clinical Advances in Immunonutrition and Atherosclerosis: A Review. Frontiers in Immunology. 2019 Apr 24;10:837. doi: 10.3389/fimmu.2019.00837. eCollection 2019.
Tummala R, Ghosh RK, Jain V, et al. Fish Oil And Cardiometabolic Diseases: Recent Updates And Controversies. Review. American Journal of Medicine. 2019 May 8. pii: S0002-9343(19)30392-4. doi: 10.1016/j.amjmed.2019.04.027. [Epub ahead of print]
Grzegorz G. Omega-3 polyunsaturated fatty acids: is their future VITALized or REDUCEd?
Cardiovascular Research. 2019 May 1;115(6):e58-e60. doi: 10.1093/cvr/cvz081. Free Full Text