D-vitamiini ja suolistosairaudet

Sadattuhannet suomalaisetkin kärsivät kroonisista suolistotaudeista, ärtyvästä paksusuolesta, Crohnin taudista ja haavaisesta paksusuolitulehduksesta (colitis ulcerosa). Näistä ärtyvä paksusuoli on yleisin ja siitä kärsii ainakin joka kymmenes suomalainen. Vaiva on naisilla kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä. Suomalaisissa hoitosuosituksissa ja ravitsemustieteilijöiden ohjeissa ei tietenkään puhuta mitään vitamiineista, koska aihe on heille tabu. Ravitsemustieteilijät, suuri osa lääkäreistä ja potilaista eivät tiedä, että tulehduksellisia suolistosairauksia voidaan ehkäistä ja lievittää yksinkertaisesti lääkkeettömästi nauttimalla ruuan lisänä riittävästi D-vitamiinia, E-EPA-kalaöljyä, karnosiinia, maitohappobakteereja ja sinkkiä, joilla ei ole mitään vahvoille synteettisille lääkkeille ominaisia sivuvaikutuksia.

D-vitamiinin puute on maailmanlaajuinen ongelma, ei vain Pohjolassa, kaukana päiväntasaajalta, vaan myös eteläisissä, aurinkoisissa maissa, kuten Iranissa. Asiaa on tutkittu ja tutkitaan edelleen monissa kroonisissa sairauksissa, mukaan luettuina tulehdukselliset suolistotaudit, ärtyvä paksusuoli, Crohnin tauti sekä haavainen paksusuolen tulehdus (colitis ulcerosa) (IBD). Näitä sairauksia potevilla ihmisillä on usein D-vitamiinin puute: Se on yleisempää Crohnin taudissa kuin haavaisessa paksusuolen tulehduksessa (Frigstad ym. 2018). Näin on asianlaita jopa lämpimissä, aurinkoisissa eteläisissä maissa, kuten Iranissa (Sharifi ym. 2018, Tabatabaeizadeh ym. 2018, Amani ym. 2018). Iranilaisessa tutkimuksessa 85 ärtyvää paksuasuolta potevaa henkilöä sai joka toinen viikko 1250 µg D-vitaminia (mikä vastaa noin 90 µg/vrk), jolloin seerumin IL-17 ja malonialdehydi (MDA) alenivat merkitsevästi ja totaaliantioksidanttikapasitetti (TAC) ja IL-10 lisääntyivät (Amani ym. 2018). Tulokset osoittivat, että D-vitamiinilisästä on selvää hyötyä ärtyvän paksusuolen hoidossa.

D-vitamiini parantaa potilaiden immuunijärjestelmän toimintaa ja eritoten Crohn-potilaiden suolistoflooran koostumusta, jolloin tulehdus lievenee, osoittaa uusi saksalaistutkimus (Schäffler ym. 2018). Tutkimukset tukevat suomalaistenkin potilaiden kertomia hyviä käytännön kokemuksia D-vitamiinin ja muiden ravintolisien käytöstä vatsavaivojen hoidossa. Moni sanoo nauttivansa jopa 250 mikrogrammaa (µg) D-vitamiinia päivässä ja voivansa hyvin.

Uusi 33 tutkijan julkaisema Epi-IBD study Euroopan maista, Suomikin on mukana, osoitti, että D-vitamiinivaje on yleinen IBS:ssa (Chetcuti Zammit et al 2018). Sen korjaaminen on aiheellista, jolloin vaivakin voi lievittyä tai peräti hellittää.

D-vitamiinin merkityksestä suolistotaudeissa on julkaistu viime aikoina valtava määrä muitakin hyviä tieteellisiä tutkimuksia ja kirjallisuuskatsauksia, joista laitan alle muutamia kirjallisuusviitteitä. D-vitamiinin puutteen yhteyttä suolistotulehduksiin ei siis voida kiistää.

Ravitsemuseliitin edustajat, kuten Reijo Laatikainen, Mikael Fogelholm, Chritel Lamberg-Allardt ym., jotka antavat medialle vähätteleviä lausuntoja D-vitamiinista, eivät tätä puutetta ymmärrä, koska he ei tutki eivätkä hoida potilaita. Ravitsemustieteilijät puhuvat vain terveen keskivertoväestön D-vitamiinin saannista ja tarpeesta ja antavat niistä suosituksiaan, jotka eivät päde ollenkaan kroonisesti sairaisiin ihmisiin. Tutkimusten mukaan on yäisin selvää, että suolistotulehduksia potevilta ihmisillä tulee mitata seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) ja korjata puute, jolloin tulehdus ja oireet usein lievenevät (Sun ja Zhang 2018). Sama koskee myös lapsipotilaita (Fritz ym. 2018).

Muut ravintolisät avuksi

Myös kalaöljyn omega-3-rasvahapot EPA ja DHA (eritoten E-EPA) ovat osoittautuneet tehokkaiksi ja turvallisiksi haavaisen paksusuolen hoidossa, jopa lapsille, osoittavat monet kliiniset tutkimukset. Omega-3 ei aiheuta ikäivä sivuvaikutuksia, kuten synteettiset lääkkeet.

Minusta on hvyin valitettavaa, ettei Lääkäriseura Duodocimin asiantuntijana esiintyvä kurssitoverini Pertti Mustajoki mainitse mitään näistä erinomaisista ja turvallisista ravintolisistä kirjoituksissaan 5.2.2018 ja 24.10.2017, joita lukevat niin lääkärit kuin maallikot. Mustajoki on ilmeisesti lopettanut tieteellisten tutkimusten seuraamisen tai sitten hän elää edelleen kuvitteellisessa todellisuudessaan, ja uskoo ravintolisien käytön olevan "uskomushoitoa" (kuten Duodecim on väittänyt vuosikausia). Siellä näyttää vallitsevan sitoutumisen eskalaatio: vanhoista virheellisistä opeista pidetään kiinni maksoi mitä maksoi, vaikka uudet tutkimukset ovat osoittaneet ne vääriksi.

Sun PL, Zhang S. Correlations of 25-hydroxyvitamin D3 level in patients with ulcerative colitis with inflammation level, immunity and disease activity. European Review for Medical and Pharmacological Sciences. 2018 Sep;22(17):5635-5639. doi: 10.26355/eurrev_201809_15829.
Caviezel D, Maissen S, Niess JH, Kiss C, Hruz P. High Prevalence of Vitamin D Deficiency among Patients with Inflammatory Bowel Disease. Inflammatory Intestestinal Diseases. 2018 Jul;2(4):200-210. doi: 10.1159/000489010.
Tabatabaeizadeh SA, Tafazoli N, Ferns GA, Avan A, Ghayour-Mobarhan M.Vitamin D, the gut microbiome and inflammatory bowel disease. Riview. Journal of Research in Medical Sciences. 2018 Aug 23;23:75. doi: 10.4103/jrms.JRMS_606_17. eCollection 2018.
Fritz J, Walia C, Elkadri A, et al. A Systematic Review of Micronutrient Deficiencies in Pediatric Inflammatory Bowel Disease. Inflammatory Bowel Diseases. 2018 Aug 21. doi: 10.1093/ibd/izy271.
Chetcuti Zammit, S Pierre Ellul P, Giulia Girardin G, et al. Vitamin D deficiency in a European inflammatory bowel disease inception cohort: an Epi-IBD study. European Journal of Gastroenterology & Hepatology. Publish Ahead of Print:, AUG 2018. DOI: 10.1097/MEG.0000000000001238

Amani R, Abbasnezhad A, Hajiani E, et al. Vitamin D3 Induced Decrease in IL-17 and Malondialdehyde, and Increase in IL-10 and Total Antioxidant Capacity Levels in Patients with Irritable Bowel Syndrome. Iranian Journal of Immunology. 2018 Sep;15(3):186-196. doi: 10.22034/IJI.2018.39388.