D-vitamiini parantaa sydämen vajaatoimintaa

Sydämen vajaatoiminta (eng. Heart failure, HF) on yleinen sydänsairaus, jota potee ainakin 23 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti. Siitä kärsii 100 000–140 000 suomalaista. Tavallisin vajaatoiminnan syy on sepelvaltimotauti. Vajaatoiminta on yleisin syy yli 65-vuotiaiden sairaalahoitoon joutumiseen. Joka viides ihminen sairastuu aikanaan sydämen vajaatoimintaan, ja puolet heistä kuolee viiden vuoden kuluessa diagnoosin asettamisen jälkeen, huolimatta käypä hoito -suosituksen mukaisesta lääkityksestä. Taudin ennuste on huonompi kuin monessa syövässä. Sydämen vajaatoiminta kuormittaa suuresti sairaaloita ja aiheuttaa suuria kustannuksia.  Sydänlääkärit tutkivat täydentäviä hoitokeinoja muun muassa ravintolisillä (D-vitamiini, kalaöljy, magnesium, seleeni, ubikinoni ym.) Tulokset ovat lupaavia, kuten tästä uutisesta ja sivupalkista käy ilmi.

Sydämen vajaatoiminnan yleisiä oireita ovat hengenahdistus, päänsärky, huonovointisuus, sekavuus, ruokahaluttomuus ja säärten turvotus. Hoitamattomana tauti voi johtaa munuais- ja maksavaurioihin, sydämen rytmihäiriöihin ja lopulta kuolemaan. [Kohtalon ivaa: tuntemani suomalainen kardiologian professori, joka ei uskonut ravintolisiin, menehtyi sydämen vajaatoimintaan.] Täysin parantavaa hoitoa ei ole, mutta taudin oireita voidaan lievittää ja etenemistä voidaan jarruttaa mm. vaihtamalla ruokavalio terveellisemmäksi, sydänkuntoutuksella, lääkityksellä, sydänleikkauksella, tahdistimella ja ravintolisillä.

D-vitamiinin merkitystä sydämen vajaatoiminnassa on tutkittu paljon. On käynyt ilmeiseksi, että potilailla on usein liian pieni seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25), tavoitetaso on 125–150 nmol/l. Esimerkiksi suurella osalla oululaisista sydänpotilaista todettiin äskettäin aivan liian pieniä, suorastaan katastrofaalisen vähäisiä S-D-25-pitoisuuksia. Mitä pienempi pitoisuus, sitä vaikeampi tauti ja sitä huonompi ennuste. Aurinkoisessa Brasiliassakin kaksi kolmasosaa yli 60-vuotiaista sydänpotilaista potee D-vitamiinin puutetta. Joissakin kliinisissä tutkimuksissa on todettu, että D-vitamiinin nauttiminen ravintolisänä auttaa vajaatoimintapotilaita. S-D-25 tulisikin mitata jokaiselta potilaalta mahdollisen vajeen toteamiseksi ja korjaamiseksi.

Uusi amerikkalainen kliininen satunnaistettu kaksoissokkotutkimus vahvistaa, että D-vitamiinivajeen korjaaminen parantaa merkitsevästi taudin kulkua ja potilaan ennustetta. Missoulassa Montanassa Saint Patrikin sairaalan tutkijat arvioivat vuosina 2012–2015 potilaiden elämänlaatua, sydämen ja keuhkojen toimintaa ja fyysistä suorituskykyä. Tutkimuksen valittiin potilaita, joilla oli New York Heart Associationin II tai III –luokan vajaatoiminta. He olivat yli 18-vuotiaita ja saivat käypä hoito -suosituksen mukaista lääkitystä ja ohjausta. Heidän S-D-25-pitoisuutensa oli alle 80 nmol/l [Suomessa viralliset ”asiantuntijat” väittävät, että 50 nmol/l riittää kaikille.]

Yhteensä 36 potilasta täytti nämä kriteerit ja heille alettiin antaa D3-vitamiinilisää tai lumetta. 17 potilasta sai kuusi kuukautta 10 000 IU eli 250 mikrogrammaa (µg) D3-vitamiinia päivässä ja 19 potilasta sai yhtä kauan identtisen näköisiä lumekapseleita. Kaikki potilaat tutkittiin perusteellisesti vaikutusjakson alussa ja lopussa.

Laboratoriokokeissa analysoitiin S-D-25 (alussa, 3 kk ja 6 kk kuluttua), parathormoni, B-tyypin natriutreettinen peptidi (BNP) ja hsCRP (tulehdusmarkkeri). BNP on sydämen kammioiden erittämä hormoni, jonka pitoisuus suurenee sydämen vajaatoiminnassa. BNP ennustaa vahvasti taudin kulkua: mitä suurempi lukema, sitä huonompi ennuste. hsCRP:n pitoisuus suurenee niinikään sepelvaltimotaudissa ja sydämen vajaatoiminnassa. hsCRP:n alentaminen alle 2 mg:n/l parantaa merkitsevästi potilaan ennustetta, ilmeni tuoreessa CANTOS-tutkimuksessa.

  • Elämänlaatua arvioitiin Kansas City Cardiomyopathy (KCCQ) -skaalalla, jonka 23 kysymystä mittaavat fyysistä suorituskykyä, oireiden vaikeusastetta ja sosiaalista toimintakykyä. Mitä korkeammat pisteet, sitä parempi elämänlaatu.
  • Sydämen ja keuhkojen toimintakykyä mitattiin testillä nimeltään Cardiopulmonary exercise test (CPX). Siinä tehdään 6 minuutin kävelytesti, joka mittaa objektiivisesti potilaan suorituskykyä. [Ennestään tiedetään, että CPX korreloi vahvasti S-D-25:n ja hsCRP:n kanssa.] Samalla mitattiin myös koehenkilöiden hapenottokyky. Mitä suurempi hapenottokyky, sitä parempi kunto.

Tuloksia:

  • Kuudessa kuukaudessa D-vitamiinia saaneiden potilaiden S-D-25 nousi keskimäärin 175 ± 70 nmoliin/l, mutta verrokkien pitoisuus pysyi muuttumattomana (50 ±17, nmol/l).
  • BNP parani D-vitamiiniryhmässä verrokkeihin nähden
  • hsCRP aleni miehillä, mutta ei naisilla
  • KCCQ-pisteet paranivat D-vitamiinia saaneilla, mutta eivät verrokeilla.

Tutkijat päättelivät: “Tuloksemme osoittavat, että D-vitamiinin nauttiminen (250 µg/vrk) korjasi puutteen, paransi sydämen hormonitoimintaa (BNP:tä), PTH:ta ja vähensi tulehdusta (miehillä). Lisäksi riittävä D-vitamiinin nauttiminen paransi elämänlaatua”. He myöntävät, että tutkimusaineisto on verrattain pieni ja kaipaavat tulostensa vahvistamista suuremmalla potilasjoukolla.

Tutkimussuunnitelma Clinical Trials -rekisterissä: Vitamin D3 Supplementation for Heart Failure Patients

Moretti HD, Colucci VJ, Berry BD, et al. Vitamin D3 repletion versus placebo as adjunctive treatment of heart failure patient quality of life and hormonal indices: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. BMC Cardiovascular disorders, 2017. Free Full Text