Näin D3-vitamiini voi auttaa MS-taudissa

Neurologien julkaisemat tutkimukset mm. Turun yliopistossa (dosentti Merja Soilu-Hännisen johdolla) ja Johns Hopkins University School of Medicine Baltimoressa (professori Peter A. Calabresin johdolla) ovat osoittaneet, että D-vitamiinista on apua MS-tautia sairastaville potilaille. D-vitamiinin annokset päivää kohti ovat vaihdelleet eri tutkimuksissa 70 ja 250 mikrogramman (µg) välillä, eikä sivuvaikutuksia ole esiintynyt, myrkytyksistä puhumattakaan. Uuden hiiritutkimuksen mukaan D-vitamiini tuottaa elimistössä proteiineja, jotka edistävät hermojen myeliinituppien vaurioiden korjaantumista ja uudelleenrakentumista (remyelinisaatiota). Tulokset selittävät D-vitamiinihoidon hyviä kliinisiä tuloksia.

MS-tauti eli multippeliskleroosi on immuunivälitteinen parantumaton sairaus, jota sairastaa noin 9 000 suomalaista. Tauti johtuu siitä, että elimistön oma immuunijärjestelmä hyökkää hermojen rakenteita vastaan keskus- (aivoissa) ja ääreishermostoissa. Väärin toimiva immuunijärjestelmä tuhoaa hermoja ympäröiviä myeliinituppeja (ks. kuva alla). Myeliini eristää hermosäikeitä ja auttaa impulssien kulkua aivoista selkäytimeen ja sieltä edelleen ääreishermoihin. Taudin nimi tulee skleroosi-sanasta, joka merkitsee kovettunutta kudosta (kuten valtimonkovettumatauti on aterioskleroosi). Skleroosi estää hermoimpulssien kulkua kohteisiinsa, jolloin potilas kärsii liike- ja tasapainohäiriöistä.

Myeliinitupet muodostuvat pääasiassa vedestä (40 %) ja valkuaisaineista, joista tärkeimpien nimet ovat proteolipidi-proteiini (PLP), myeliinin perusproteiini (MBP), myeliini-oligodendrosyytti-glykoproteiini (MOG) ja CNPaasi. Viimemainittu muodostaa noin 4 % keskushermoston myeliineistä.

Valitettavasti tautiin ei ole löytynyt parantavaa lääke- tai muuta hoitoa. Hoidossa keskitytään pääasiassa taudin etenemisen hillintään. Viime vuosina on onneksi käynyt ilmi, että D-vitamiinista saattaa olla merkittävää apua, kunhan annos on riittävän suuri – moninkertainen terveelle keskivertoväestölle annettuun viranomaisohjeeseen verrattuna. Neurologien julkaisemien tutkimusten mukaan D-vitamiinilisä hillitsee skoovien eli taudin pahenemisvaiheiden ilmaantumista, parantaa potilaiden elämänlaatua ja voi jopa pitää potilaan resmissiossa eli oireettomana. Klikkaa viereisen palstan linkkeihin.

Beirutin amerikkalaisen yliopiston kliininessä tutkimuksessa MS-potilaille annettiin 250 µg tai 180 µg D-vitamiinia päivässä kolme kuukautta, mikä paransi muistia, eikä mitään haittoja ilmennyt (Darwish ym. 2015). 

Amerikkalaisen Harvardin yliopiston neurologien johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa D-vitamiini hidasti MS-taudin etenemistä ja siihen liittyvää dementoitumista. Parhaiten pärjäsivät potilaat, joiden S-D-25 oli vähintään 96 nmol/l (Fitzgerald ym. 2015).

Neurology-lehti julkaisi 30.12. 2015 amerikkalaisen neurologian professori Peter A. Calabresin johdolla tehdyn tutkimuksen, jossa MS-potilaat (n=40) saivat D3-vitamiinia puoli vuotta joko 260 tai 20 µg/vrk. Suurempaa annosta saaneiden veren T-valkosolujen aktiivisuus väheni, mikä merkitsee taudin etenemisen hillitsemistä. Tutkijat suosittelevat MS-potilaiden seerumin D-vitamiinin pitoisuudeksi vähintään 50 ng/ml eli 125 nmol/l. Siihen ei päästä ilman reilua D-vitamiinilisää.

Jopa ravintolisiä vuosikymmeniä jyrkästi vastustanut Helsingin Sanomat uutisoi professori Calabresin johtaman tutkimuksen otsikolla Suuret D-vitamiiniannokset voivat hidastaa MS-taudin etenemistä.

Näin uusi hiiritutkimus tehtiin

D3-vitamiinin vaikutusta tutkittiin kahteen tärkeään remyelinisaatioon liittyvään proteiiniin, CNPaasiin ja myeliinioligodendrosyyttiglykoproteiiniin (MOG). CNPaasia pidetään myeliiniä tuottavien solujen markkerina ja MOG tuottaa myeliiniin rakenteellista integriteettiä.

Kokeessa testattiin 33 hiirtä, jotka jaettiin kolmeen ryhmään. Ryhmä 1 sai päivittäin  oliiviöljyyn liuotettua D-vitamiinia injektiona vatsaonteloon, ryhmä 2 (verrokit) sai pelkkää oliiviöljyä injektiona ja kolmas verrokkiryhmä ei saanut lainkaan injektioita.

Viiden viikon kuluttua mitattiin proteiinien pitoisuuksia hiirten aivokuorista. Ryhmien välillä ei havaittu eroja kokonaisproteiinien määrissä, mutta D-vitamiinia saaneiden hiirten CNPaasin ja MOG:n pitoisuudet olivat suurentuneet merkitsevästi kahden muun ryhmän verrokkeihin nähden. CNPaasin pitoisuus oli noussut 1,7-kertaiseksi ja MOG:n 1,3–1,4-kertaiseksi.

Tutkijat päättelivät: ”D3-vitamiinilla, joka lisää CNPaasia ja MOG:tä, voi olla merkittävä rooli remyelinisaatiossa.”

Madridin Complutense-yliopiston neurologit julkaisivat kesäkuussa 2016 Neurologia-lehdessä kirjallisuuskatsauksen, jossa he selostavat, kuinka D-vitamiini voi edistää myeliinituppien remyelinisaatiota (Matías-Guíu et al. 2016). Silloin ei vielä ollut julkaistu tässä selostamaani hiiritutkimusta. Lue myös alla olevasta linkistä dosentti Merja Soilu-Hännisen kirjoitus "D-vitamiinilisä suojaa aivoja uusilta muutoksilta".

Mashayekhi F, Salehi Z. Administration of vitamin D3 induces CNPase and myelin oligodendrocyte glycoprotein expression in the cerebral cortex of the murine model of cuprizone-induced demyelination. Folia Neuropathologica, 2016. PubMed
Matías-Guíu J, Oreja-Guevara C, Matias-Guiu JA, Gomez-Pinedo U. Vitamin D and remyelination in multiple sclerosis. Neurologia. 2016 Jun 16. pii: S0213-4853(16)30065-2. doi: 10.1016/j.nrl.2016.05.001. Free Full Text pdf (132 referenssiä)
Darwish H, et al. Effect of vitamin D replacement on cognition in MS patients. Society for Neuroscience Meeting 2015; Abstract F11.
Fitzgerald KC, Munger KL, Köchert K, et al. Association of Vitamin D Levels With Multiple Sclerosis Activity and Progression in Patients Receiving Interferon Beta-1b. JAMA Neurology 2015 Oct 12:1-8. doi: 10.1001/jamaneurol.2015.2742.
Soilu-Hänninen M. D-vitamiinilisä suojaa aivoja uusilta muutoksilta. Primo 2/2011, ss 10–12.