Viljellyn lohen omega-3:t vähentyneet entisestään

Viljellyn lohen iomega-3-pitoisuus on kuuma puheenaihe. Norjan viljelty kassilohi on uiva vihannes, sanoo Oslon Ullevålin yliopistosairaalan sydäntautiopin emeritusprofessori Harald Arnesen. Hänen aloitteestaan lohen omega-3-pitoisuuksia analysoitiin puolueettomassa Eurofins-laboratoriossa. Omega-3-pitoisuudet ovat vähentyneet viimeisten kymmenen vuoden aikana, Arnesen toteaa. Noin 70 % viljellyn lohen saamasta ravinnosta on kasvisruokaa, josta lohet eivät saa riittävästi omega-3-rasvahappoja. Kuluttajia huijataan uskottelemalla, että kahdesta viikoittaisesta lohiannoksesta saisi riittävästi omega-3-rasvahappoja, sanoo Arnesen. Villin lohen omega-3-pitoisuudet ovat suuria viljeltyihin lohiin verrattuna. Lähes kaikki Suomenkin kaupoissa myytävä lohi on viljeltyä. Punalihainen lohi on kasvatettua, villin lohen liha on harmahtavaa.

Ruotsissa analysoitiin lohen omega-3-rasvahappoja vuonna 2007, jolloin niitä todettiin olevan paljon vähemmän kuin mitä elintarvikevirasto ilmoitti. Aftonbladetin haastattelema norjalainen kalatutkija, professori Livar Frøyland, sanoi että kalanviljelylaitokset ruokkivat kaloja yhä enemmän viljalla ja kasviperäisillä öljyillä. Seurauksena on ollut kalan omega-3:n väheneminen puoleen ja omega-6:n lisääntyminen. Frøylandin mukaan villi norjalainen lohi sisälsi keskimäärin 4 grammaa omega-3:a/100 g, mutta viljelty lohi huonoimmillaan vain 1,7 g/100 g. Eurofins-laboratorion saamat tulokset ovat paljon huonompia (taulukko 1).

Arnesenin pyynnöstä Norjan yleisradio ja kuluttajavirasto lähettivät lohifileitä Eurofins-laboratorioon analysoitaviksi. Omega-3-pitoisuus mitattiin viiden tuottajan kolmesta lohifileestä, joissa oli eri tuotenumero (kalat oli siis toimitettu kauppoihin eri aikoina). Näytteistä oli poistettu ruodot ja nahka. Tulokset ilmoitetaan kolmen raakafileen keskiarvoina.

Viiden lohentuottajan tulokset (taulukko 1).

Findus

2,1 g/100 g

Fiskemannen

1,4 g/100 g

Godehav

1,3 g/100 g

Salma

1,1 g/100 g

Lerøy

0,7 g/100 g

  • Tulos ilmoitetaan grammoina 100 g lohifilettä kohti, tulos on siis prosenttia. 

Kaksi lohiateriaa viikossa ei riitä tyydyttämään edes terveiden ihmisten, saati sitten sydänpotilaiden, omega-3-rasvahappojen tarvetta, sanoo professori Arnesen. Tuloksia arvioitaessa on syytä ottaa huomioon, että kalan omega-3-rasvahapot tuhoutuvat paistettaessa. Suuri ruotsalainen väestötutkimus, jossa seurattiin 12 vuotta lähes 40 000 miestä,  vahvistaa, että runsas omega-3-rasvahappojen (EPA ja DHA) saanti suojaa aivohalvaukselta (Kippler ym. 2016).

Norjan viranomaislaitosten uusi tutkimus Atlantin villin ja viljellyn lohen rasvahappo- ja vierasainepitoisuuksista osoittaa, että viljellyn lophen DHA-pitoisuus on huomattavasti pienempi kuin villin lohen. EPA:n pitoisuuksissa ei olut merkittäviä eroja. Kuitenkin viljellyn lohen omega-6-pitoisuudet olivat suuria ja sen seurauksena omega-6/omega-6-suhde suurentunut, kimä johtui kalaöljen ruokkimisesta viljalla. Vierasainepitoisuudet olivat villissä ja viljellyssä kalassa EU:n sallimien rajojen puitteissa. Atlantin lohi, sekä villi että vilejlty, on hyvä EPA:n ja DHA:n lähde. 200 gramman annos viikossa antaa näitä rasvahappoja 3,2 ja 2,8 g viikossa, mikä on lähes kaksi kertaa  European Food Safety Authorityn suositus (i.e. 250 mg/day tai1.75g/viikko), kirjoittavat tutkijat (Lundbye ym. 2017).

Lähde: Lite omega 3 i oppdrettslaks. NRK
Kippler M, Larsson SC, Berglund M, et al. Associations of dietary polychlorinated biphenyls and long-chain omega-3 fatty acids with stroke risk. Environment International. 2016 Jul 26. pii: S0160-4120(16)30270-7. doi: 10.1016/j.envint.2016.07.012.
Lundebye AK, Lock EJ, Rasinger JD, et al. Lower levels of Persistent Organic Pollutants, metals and the marine omega 3-fatty acid DHA in farmed compared to wild Atlantic salmon (Salmo salar).
Environmental Research. 2017 Feb 8;155:49-59. doi: 10.1016/j.envres.2017.01.026.