Raskausajan D-vitamiinivaje lisää lapsen riskiä sairastua MS-tautiin

Noin 9 000 suomalaista sairastaa parantumatonta MS-tautia. Lapsilla, joiden äidit ovat saaneet raskauden aikana liian vähän D-vitamiinia, on 90 prosenttia tavallista suurempi riski sairastua myöhemmin elämässään tähän tautiin, osoittaa Turun yliopiston neurologien keräämä aineisto. JAMA Neurology -lehden verkkosivulla 7.3.2016 julkaistun tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että raskaana oleville naisille annettu D-vitamiinin päivittäinen saantisuositus 10 mikrogrammaa (µg) on aivan liian pieni ja altistaa lapsia myöhemmin elämässään MS-taudille. D-vitamiinivaje on todettu aikaisemminkin MS-taudin riskitekijäksi. Vitamiinien vastustus julkisuudessa on todennäköisesti aiheuttanut Suomessa MS-tautia ja heikentänyt potilaiden ennustetta.

Tutkitut naiset ja lapset kuuluvat Finnish Maternity Cohort (FMC) –nimiseen tutkimushankkeeseen, joka alkoi vuonna 1983. Siihen kuuluu yli 800 000 naista, joista on otettu yli 1,5 miljoonaa verinäytettä. Tutkimus kattoi 98 % kaikista 1983–1992 synnyttäneistä naisista.

Nyt analysoitiin tulokset 193 MS-potilaasta, tutkittujen äitien lapsista, joilla oli diagnosoitu MS-tauti ennen 31.12.2009 ja joiden äidit olivat kuuluneet FMC:hen ja joista oli analysoitu D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25). 176 tapaukselle valittiin 326 kaltaistettua verrokkia, joiden äideiltä oli myös otettu raskauden aikana verinäyte ja analysoitu D-vitamiinin pitoisuus. Tutkitut lapset olivat syntyneet 1.1.1983–31.12.1992 eli he olivat 18–27-vuotiaita 31.12.2009.

Äitien S-D-25:t  olivat vaihdelleet 8 –160 nmoli/l. Valtasosalla S-D-25 oli ollut alle 50 nmol/l, ja vain 2 MS-potilaan ja 8 verrokin äidillä oli ollut yli 75 nmol/l, mitä pidetään kansainvälisesti puutteen alarajana. Yli 100 nmol/l:n pitoisuus (160 nmol/l) oli ollut vain yhden terveen verrokin äidillä.

D-vitamiinin puute (S-D-25 < 30 nmol/l) varhaisraskauden aikana liittyi lähes kaksinkertaiseen lasten MS-taudin riskiin verrattuna lapsiin, joiden äideillä oli ollut enemmän D-vitamiinia seerumissaan. Tulokset viittaavat siihen, että näin huomattava D-vitamiinivaje voi olla myötävaikuttamassa lasten MS-taudin syntyyn. Muualla maailmassa alle 75 nmol/l katsotaan merkitsevän puutostilaa. Tällainen tutkimusasetelma ei voi kuitenkaan osoittaa varmaa syysuhdetta D-vitamiinin puutteen ja MS-taudin välillä, mutta tulokset vahvistavat sen todennäköisyyttä.

Tässä yhteydessä on syytä tuoda esille, että tutkimuksen tekoaikana ravitsemustieteilijät ja –terapeutit vakuuttivat itsevarmasti ja ylimielisesti julkisuudessa, ettei Suomessa esiinny vitamiinien puutostiloja, eikä vitamiineja tarvitse nauttia ruoan lisänä. Lääkäriseura Duodecim nimitti vitamiinien ja muiden ravintolisien nauttimista "uskomushoidoksi". Tutkimuksen alkaessa raskaana olevien naisten D-vitamiinin saantisuositus oli 10 mikrogrammaa (µg), kuten vielä nykyäänkin. On siis hyvin todennäköistä, että näin vähäinen saanti lisää lasten riskiä sairastua myöhemmin elämässään MS-tautiin. Tuore kuopiolaistutkimus paljasti, että joka kolmas raskaana oleva nainen ei ota lainkaan D-vitamiinilisää. Australialaisen tutkimuksen mukaan äidin raskaudenaikainen D-vitamiinin saanti vaikuttaa lapsen kehitykseen aina 20. ikävuoteen asti. 

Turun yliopiston neurologit ovat aikaisemmin antaneet D-vitamiinia (70 µg/vrk) MS-potilaille hyvällä menestyksellä. Brasilialainen neurologian apulaisprofessori Cicero G. Coimbra, MD, PhD (Department of Neurology and Neurosurger, Federal University of Sao Paulo, UNIFESP,President, Autoimmunity Investigation and Research Institute) ja viisi muuta brasilialaista neurologia antavat MS-potilaille 250 µg päivässä, jolla lähes kaikki potilaat tulevat oireettomiksi, eikä heidän tautinsa etene samalla tavalla kuin ilman D-vitamiinia. Coimbran työryhmä on julkaissut MS-taudin D-vitamiinihoitoprotokollan, josta hän kertoo helmikuussa 2016 kuvatulla lyhyellä videolla.

Ihme ja kumma, Helsingin Sanomat selosti 30.12.2015 Johns Hopkinsin yliopistossa Yhdysvalloissa neurologian professori Peter A. Calabresin johdolla tehtyä kliinistä tutkimusta, jossa MS-potilaille annettiin D-vitamiinia 260 µg/vrk.

Tutkimus: Suuret D-vitamiiniannokset voivat hidastaa MS-taudin etenemistä

Helsingin Sanomat uutisoi myös 7.3.2016:
Suomalaistutkimuksen löytö: D-vitamiinin vähäinen saanti raskausaikana voi altistaa lapsen MS-taudille

Yle uutisoi tämän uutisen nettisivullaan 21.3.2016. Olisikohan Ylen toimittaja löytänyt sen täältä?

Raskaudenaikainen D-vitamiinivaje altistaa lapsen myöhemmin elämässään verenpainetaudille, ADHD:lle ja ttyypin 1 diabetekselle.

Tutkimukset ja käytännön kokemus osoittavat siis, ettei terveelle keskivertoväestölle annettu D-vitamiinin saantisuositus 10 µg/vrk riitä alkuunkaan MS-tautia tai muita pitkäaikaisia tauteja sairastaville (kuten valitettavasti moni luulee).

Munger KL, Åivo J, Hongell K, Soilu-Hänninen M, et al. Vitamin D Status During Pregnancy and Risk of Multiple Sclerosis in Offspring of Women in the Finnish Maternity. JAMA Neurology March 7. 2016 FREE ONLINE FIRST
Sørensen IM, Joner G, Jenum PA, et al.  Vitamin D-binding protein and 25-hydroxyvitamin D during pregnancy in mothers whose children later developed type 1 diabetes. Diabetes/Metabolism Research and Reviews. 2016 Nov;32(8):883-890. doi: 10.1002/dmrr.2812. Free Full Text