Kasvi- ja kalaöljyjen omega-3:n vertailua

Keskivertosuomalainen saa 80 % omega-3:staan rypsiöljystä ja vain 20 % kalasta. Kiinnostava ja kiistanalainen kysymys kuluu: Onko kasviöljyn omega-3 (ALA) yhtä tehokasta biologisesti kuin kalaöljyt omega-3:t (EPA ja DHA)? Vastaus: Ei ole. Ravitsemustieteilijät ja -terapetutit johtavat suomalaisia harhaan kehuessaan rypsiöljyn ALA:n terveysvaikutuksia. Glasgowin yliopiston tutkimuksessa se osoittautui tehottomaksi sydäntautien ehkäisyssä (TV1: "Kyllä lääkäri tietää").

Ihminen ei kykene varastoimaan elimistöönsä omega-3-rasvahappoja, joten niitä on joko saatava jatkuvasti joko sellaisenaan ravinnosta (tai ravintolisistä) tai ihmisen on muunnettava omega-3-sarjaan kuuluvaa alfalinoleenihappoa eli ALAa EPAksi ja DHA:ksi. Paras kasviperäinen ALAn lähde on pellavansiemenöljy, joka sisältää 50 % ALAa; rypsiöljyssä ja kasvirasvamargariineissa sitä on 10–12 %. Kasviöljyissä ei siis ole lainkaan valmista EPAa eikä DHA:ta. Ihmisen on joko itse valmistettava niitä ALAsta (ks. kaavakuva alla) tai saatava ne valmiina kalasta tai kalaöljystä. Peruskalaöljy sisältää omega-3-rasvahappoja (EPA + DHA) 30 % (josta EPAa on noin 15–18 %), muita tyydyttymättömiä rasvahappoja 35 % ja tyydyttyneitä rasvahappoja 30 %. Väkevöidyt, etyyliesteröidyt kalaöljyt sisältävät enemmän (jopa 90 %) EPAa ja/tai DHA:ta. Suomessa saa E-EPAa, joka sisältää EPAa 70 % tai 90 %, muttei lainkaan DHA:ta.

Kasviöljyissä yleinen rasvahappo, linolihappo (LA) kuuluu omega-6-sarjaan, ja siitä elimistö valmistaa arakidoni- (AA) ja dihomogammalinoneenihappoja (DGLA). Rypsiöljy sisltää 22 % AA:ta. Sitä saa myös lihasta ja siipikarjasta. Mitä enemmän ihminen saa ravinnossaan linolihappoa, sitä enemmän veren EPA-pitoisuus alenee ja AA/EPA-suhde nousee, vaikka AA:n pitoisuus ei suurenekaan (Journal of Nutrition 2007). AA/EPA-suhten lasku on terveydelle eduksi, koska silloin kudoksissa syntyy vähemmän tulehdussytokiineja. Canola-öljy on geenimuunnellusta rypsistä valmistettua öljyä; nimi tulee sanoista canada ja oil. Oliiviöljy sisältää pääasiassa omega-9-sarjaan kuuluvaa öljyhappoa eikä siinä ole juuri lainkaan LA:ta eikä ALAa. Skotlannissa Glasgowin yliopistossa tehty 75 koehenkilön tutkimus osoitti, että sekä tavallinen että neitsytoliiviöljy (20 ml/vuorokausi) vähensivät yhtä lailla koehenkilöiden virtsan valkuaisaineita, jotka osoittavat alkanutta valtimokovetustautia. Sitä vastoin auringonkukka- ja rypsisöljy olivat tehottomia. Ylen TV1 esitti tutkimuksen Kyllä lääkäri tietää -ohjelmassaan 22.8.2018.

Mistä kaupallisten ravintolisien omega-3:t ovat peräisin?

ALA

Tämä kasviöljyn omega-3 on lyhyempi, siinä on vähemmän kaksoissidoksia (18) ja se on terveysvaikutuksiltaan heikompi kuin kalaöljyn pitempiketjuiset rasvahapot EPA ja DHA. Aivot eivät kykene käyttämään ALAa hyväkseen, joten sillä ei voida korvata lapsen kehittyvien aivojen tarvitsemaa DHA:ta.

Entä syntyykö kasviöljyn alfalinoleenihaposta (ALA) ihmisen maksassa riittävästi EPAa ja DHA:ta? Onko ALAsta muodostava EPA ja DHA biologisesti yhtä tehokasta kuin valmiit kalaöljyn rasvahapot? Tutkimusten mukaan kasviöljy on biologisesti kalaöljyä heikompaa, pääasiassa koska suurin osa ALAsta hapettuu ja vain pieni osa (keskimäärin 7–8 %) siitä muuntuu omega-3:ksi. Noin 2,7 % [vaihteluväli 0,2–21 %] muuntuu EPAksi ja 0–9 % DHA:ksi (ks. DeFilippis ja Sperling 2006). Runsas LA:n (omega-6) saanti vähentää ALAn muuntumista EPAksi ja DHA:ksi (Simopoulos 2004). Naiset muuntavat miehiä hieman paremmin ALAa omega-3:ksi, ero johtunee estrogeenista. Äidinmaidon DHA:n ja EPAn pitoisuus nousee myös näitä rasvahappoja syötäessä. Luonto on järjestänyt asian näin, koska vastasyntynyt tarvitsee runsaasti DHA:ta, jota se saa äidinmaidosta.

ALAn heikkoa muuntumista EPAksi osoittaa suomalaisten lasten ja aikuisten veren on kovin vähäinen EPA-pitoisuus (keskimäärin 1 %, osalla alle 0,5 %) ja korkea AA/EPA-suhde (7–8:1). Syynä on ilmeisesti runsas rypsiöljyn ja levitteiden syönti ja vähäinen kalarasvojen saanti. Veritutkimuksia on tehty 2005–2006 Jyväskylän yliopistossa (linkki alla). Helsingin yliopiston farmasian laitoksella on saatu samankaltaisia tuloksia.

Suomessa lasten ja aikuisten veren AA/EPA-suhde on korkea

Eräässä aikuisille tehdyssä kokeessa kolme grammaa/vrk pellavansiemenöljyä nosti EPAn pitoisuutta plasmassa 60 % (24–> 39 µmol/l) ja DHA:ta 25 % (Harper ym. 2006). Muiden tutkimusten mukaan ALA nostaa plasman EPAa vähän, muttei ei lainkaan DHA:ta (DeFilippis ja Sperling 2006). Uudessa tutkimuksessa pellavansiemenöljyn ALA (2,4 g/vrk) nosti ihmisen punasolun EPA-pitoisuutta 1,4-kertaisesti, mutta DHA:ta ei lainkaan (Barcelo-Coblijn ym. 2008). Vertailun vuoksi: E-EPAa 1g/vrk nostaa aikuisen EPA-pitoisuuden keskimäärin noin 2,5-kertaiseksi. EPA on siis tehokkaampaa kuin ALA.

Runsaskaan ALAn saanti ei vähennä tulehdussytokeenejä (Cytokine 2007, Barcelo-Coblijn ym. 2008) eikä aina lisää plasman ja solukalvojen DHA-pitoisuutta, päinvastoin se voi vähentää sitä (Pudge ja Calder 2005, Goyens ym. 2006, Portolesi ym. 2007). Valmiin EPAn syönti lisää veren EPAn muttei välttämättä DHA:n pitoisuutta. Sitä vastoin DHA:n syönti nostaa sekä DHA:n että hiukan myös EPAn pitoisuutta plasmassa. Plasman DHA:n nousu jää noin yhteen mooliin, vaikka annosta lisättäisiin 2 grammaan päivässä. Keski-Suomessa koululaisten tutkimuksessa yksi E-EPA 500 mg -kapseli/vrk nosti plasman EPA-pitoisuutta keskimäärin 2,8-kertaiseksi (1–> 2,8 %:iin), joskin yksilölliset erot olivat suuret. Aikuisilla 1000 mg/vrk E-EPAa nostaa yleensä plasman EPAa 500 %.

Omega-6 lisää mm. eturauhassyövän riskiä ja huonontaa sen ennustetta. Hollantilainen tutkimus vahvistaa käsitystä, että myös runsas ALAn saanti lisää eturauhassyövän riskiä. Tämä voisi olla yksi selitys eturauhassyövän yleistymiseen Suomessa, sillä suomalaiset saavat 80 % omega-3:staan ALAsta.

Omega-6/omega-3-tasapainon merkitys ikääntyvien mielenterveydelle

EPA ja DHA

Sekä DHA:n että EPAn nauttiminen alentavat plasman arakidonihapon määrää (mikä vähentää tulehdussytokiineja) ja vaimentavat NF-KB:tä, jolloin immuunijärjestelmän toiminta paranee. Tehokkain keino nostaa EPAn ja/tai omega-3-rasvahapon pitoisuutta elimistössä on nauttia sitä sellaisenaan (ei siis esim. ALA:na). Lääkelaitos suosittaa syömään päivittäin 150 g rasvaista kalaa tai 4–6 kalaöljykapselia, koska siten voidaan ehkäistä ja jarruttaa monia kroonisia sairauksia (lue lisää). Toisaalta ALAn ja kalaöljyn käytöllä kummallakin näyttää olevan suotuisa vaikutus sydänterveydelle (Goyens ja Mensnik 2006). Maailman suurin omega-3-tutkimus JELIS tehtiin E-EPAlla (1800 mg/vrk) ja Lancetissa julkaistut tulokset olivat erinomaiset (lue lisää). Tutkimuksen asetelman julkaisi myös American Heart Journal, joka yrittää sada lääkärit ymmärtämään omega-3:n vaikutusmekanismeja (DeFipippis ja Sperling 2006). Ravitsemusalan ihmiset suosittavat syömään kalaruokia, mutta kliinikot määräävät mieluiten kalaöljyä ruoan lisänä (Lee ym. 2006).

Ihmisen kyky muuttaa ALAa EPAksi ja DHA:ksi on melko kehno (2–10 %). Sitä heikentävät vielä mahdolliset magnesiumin, sinkin, B3-, B6- ja C-vitamiinien piilevät puutteet. Koe-eläintutkimuksissa pellavansiemenöljyllä on kuitenkin voitu osoittaa sen ehkäisevän kemiallisesti aiheutettua paksusuolen syöpää (Nutrition and cancer 2006).

Saadakseen päivittäin 1000 mg EPAa (jota psykiatrit suosittavat mm. masennuksen hoitoon) pitäisi ottaa reilut 5 ruokalusikallista pellavansiemenöljyä tai 25 rkl rypsi- taikka Canolaöljyä – siinä tulee muuten samalla 225 kilokaloria, jonka kuluttamiseksi pitää juosta puoli tuntia. Saman verran valmista EPAa saa kahdesta E-EPA-kapselista – ja kilokaloreita vain 9 mikä vastaa energiamäärältään yhtä salaatinlehteä.

Kalaöljyn EPA – muttei kasviöljyn LA – parantaa ravinnon beetakaroteenin imeytymistä ja muuttumista A-vitamiiniksi elimistössä (Molecular and cellular biochemistry 2006). Kalaöljy, D-vitamiini ja karoteoidit suojaavat yhteistyössä aivoja muistisairauksia (mm. Alzheimeria) vastaan

Omega-3:n saannin reilu lisäys korjaa länsimaisen ravitsemuksen vinoutunutta omega-6/omega-3-suhdetta, mikä vähentää mielenterveysongelmia, korostaa psykiatri Hibbelnin johtama työryhmä (Hibbeln ym. 2006). Samaa mieltä ovat Hallahan ja Garland British Journal of Psychitryn pääkirjoituksessa (2005) ja psykiatri Gordon Parkeri American Journal of Psychiatryssa (2006). Silmälääkäritkin suosittavat kalasta peräisin olevaa omega-3:a, koska se ehkäisee verkkokalvon rappeutumaa, makuladegeneraatiota (Chua ym. 2006).

Sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn suositellaan omega-3:a 500 mg/vrk ja hoitoon 1000 mg/vrk (Am J Clin Nutr. 2006). Sen verran saa 1-2 E-EPA-kapselista. Nykyään suositellaan väkevöityjä omega-3-valmisteita, sillä ne ovat parhaita myös kustannustehokkuudeltaan (Pharmacoeconomics 2006). Upsalan yliopiston tutkimusten mukaan 45–70-vuotiaiden sydänpotilaiden omega-6/omega-3 -suhde on keskimäärin 6:1, kun sen pitäisi olla 2:1. Potilaat siis tarvitsevat reilusti ruoan lisänä omega-3-rasvahappoja, eritoten EPAa, koska se alentaa AA/EPA-suhdetta (joka on paras sydäntaudin etenemistä ennustava riskitekijä) (Jabbar ja Saldeen 2006). Lontoon King´s Collegen ravitsemustieteen professori Tom Sanders suosittaa AA/EPA-suhteeksi enintään 3:1 (Sanders ym. 2006). Sydänlihaksen omega-3-indeksi (yli 8 %) vähentää sydänperäisiä äkkipuolemia 90 % verrattuna indeksiin alle 4% (Schacky ja Harris 2006). Tällä hetkellä on käynnissä suuria kliinisiä tutkimuksia, joissa selvitetään väkevöityjen kalaöljyjen vaikutuksia sydäntautien ehkäisyssä ja hoidossa (Maki ym 2018, Evans ym. 2018, Desnoyers ym. 2018). Tällaisiin vaikutuksiin ei millään päästä kasvisten ALA-rasvahapolla.

Rypsiöljy antaa 10 grammaa kohti EPAa vain 25 mg, joten sitä pitäisi ottaa ehkäisyyn 200 g/vrk ja hoitoon 400 g/vrk, mikä on käytännössä sula mahdottomuus. Aihe on esillä johtavan ravitsemuslääketieteen lehden heinäkuun pääkirjoituksessa, jossa pohditaan ravintosuosituksia. Lehdessä julkaistun meta-analyysin mukaan kalaöljyn omega-3:t – mutta eivät kasviöljyn ALA – ovat tehokkaita sydän- ja verisuonitautien primaari- ja sekundaariehkäisyssä (ehkäisevät siis myös taudin uusiutumista ja pahenemista) (Wang ym.. 2006). Harvardin yliopiston tutkija, Daraush Mozaffarian suosittaa ALAa 2–3 g/vrk sydän- ja verisuoniterveyden edistämiseen (Mozaffarian 2005). Kalaöljyn vaikutus perustuu osittain veren rasvaprofiilin parantamiseen (Chan ym. 2006) ja osittain valtimoiden sisäpinnan tulehduksen ehkäisyyn (JELIS-tutkimus).

Reumataudit, astma, allergiat

Rasvahappojen merkityksestä immuunijärjestelmälle on ilmestynyt kaksi erinomaista katsausta (Fritsche 2006, Lee ym. 2006). Muistutan mieliin, että paistettaessa kalan omega-3:t tuhoutuvat, joten kala tulisi syödä mieluiten muulla tavoin valmistettuna.

Lohen omega-3:t vähentyneet puoleen
Australialaistutkimus: Kalaöljy auttaa laihtumaan

Johdetaanko meitä harhaan?

Ravitsemustieteilijät johtavat harhaan kuluttajia, lääkäreitä ja terveystoimittajia omega-3-asioissa. Taustalla vaikuttanee maatalouspolitiikka, Heikki Haaviston haamu. Esimerkiksi Suomen Lääkärilehden pääkirjoituksessa ravitsemustieteen professori Helena Gylling tuomitsee kalaöljyn ja kehottaa käyttämään kasviöljyjä omega-3:n lähteenä (lue lisää). YLEn Akuutin verkkosivuilla turkulainen dosentti Markku Ahotupa sanoo:

"Suomalaisilla omega-3-rasvojen saanti on keskimäärin varsin hyvällä tasolla laajamittaisen rypsiöljyn käytön ja kohtalaisen kalan syönnin ansiosta. Suurin osa saamistamme omega-3-rasvoista on alfalinoleenihappoa ja kalan pitkäketjuisten rasvahappojen osuus on arviolta vajaa viidennes.[...] Suomalainen väestö keskimäärin saa 80 % omega-3-rasvahapoistaan muusta kuin kalalähteistä, lähinnä siis kasvikunnasta peräisin olevista lähteistä. Tämä selittyy rypsiöljyn runsaalla käytöllä. Eli rypsiöljy on hyvä omega-3-rasvahappojen lähde."

Nykytiedon valossa suomalaisten kudoksissa ei ole ollenkaan niin hyvä omega-3-pitoisuus kuin julkisuudessa annetaan ymmärtää. Vinoutunut omega-6/omega-3 -suhde (liikaa omega-6:ta suhteessa omega-3:een) – jota runsas rypsiöljyn käyttö pahentaa – näkyy suurena sairastuvuutena ja sairastavuutena; niiden alati lisääntyviin tarpeisiin eivät terveydenhuollon voimavarat näytä riittävän. Kalaöljyllä on edullinen vaikutus lähes kaikkiin kroonisiin sairauksiin, kirjoittavat Harvardin tutkijat elokuussa ilmestyneessä katsauksessaan (Lee ym. 2006).

Eri kalalajien EPA- ja DHA-rasvahappojen koostumuksia
HUOM! Arakidonihapon, AA, pitoisuuksia ei ole mitattu.

Hollantilaisen Wageningenin yliopiston katsauksen mukaan ALAn hyödyistä ei ole vieläkään tieteellistä näyttöä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä ja hoidossa. Samaa mieltä ovat australialaiset tutkijat katsauksessaan (Turchini ym. 2012). Sitä vastoin sydänlääkärit ovat vakuuttuneita etyyliesteröidyn kalaöljyn tehosta näissä sairauksissa (lue raportti Euroopan Sydänlääkäreiden kongressista 2010). Kalifornian yliposton tutkimuksen mukaan kalaöljyn rasvahapot EPA ja DHA ehkäisevät lihomista, insuliiniresistenssiä ja diabetesta. Iranilainen kaksoissokkotutkimus osoittaa, että E-EPA parantaa diabeetikkojen sokeritasapainoa ja insuliiniherkkyyttä. Japanilaiset tutkimukset puolestaan osoittavat, että E-EPA ehkäisee valtimopaakkuja ja ehkäisee niiden repeämistä. Näin ollen on selvää, että kuluttajia johdetaan harhaan väittämällä rypsiöljyä kalaöljyn veroiseksi terveystuotteeksi.

1. Wang C, William S Harris WS, Mei Chung M et al .n–3 Fatty acids from fish or fish-oil supplements, but not linolenic acid, benefit cardiovascular disease outcomes in primary- and secondary-prevention studies: a systematic review. Am J Clin Nutr 2006 84: 5-17. [Abstract]
2. Deckelbaum RJ, Akabas SR n–3 Fatty acids and cardiovasculardisease: navigating toward recommendations Am J Clin Nutr 2006 84: 1-2. [Full Text] [PDF]
3. Goyens PL, Spilker ME, Zock PL et al. Conversion of {alpha}-linolenic acid in humans is influenced by the absolute amounts of {alpha}-linolenic acid and linoleic acid in the diet and not by their ratio. Am J Clin Nutr. 2006 Jul;84(1):44-53 [PubMedPlus] [Free Full Text]
4. Chan DC, Watts GF, Nguyen MN, Barrett PH. Factorial study of the effect of n–3 fatty acid supplementation and atorvastatin on the kinetics of HDL apolipoproteins A-I and A-II in men with abdominal obesity. Am J Clin Nutr 2006 84: 37-43 [Abstract]
5. Freemantle E, Vandal M, Tremblay-Mercier J et al. Omega-3 fatty acids, energy substrates, and brain function during aging. Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids. 2006 Jul 6; [Epub ahead of print]
6. Willams CM, Burdge G. Long-chain n-3 PUFA: plant v. marine sources. Proc Nutr Soc. 2006;65(1):42-50. Review. [PubMed]
7. Harper CR, Edwards MJ, DeFilipis AP, Jacobson TA. Flaxseed oil increases the plasma concentrations of cardioprotective (n-3) fatty acids in humans. J Nutr. 2006;136(1):83-7 [PubMed]
8. Burdge GC, Calder PC. Conversion of alpha-linolenic acid to longer-chain polyunsaturated fatty acids in human adults. Reprod Nutr Dev. 2005;45(5):581-97. Review [PubMed].
9. Goyens PL, Mensink RP. Effects of alpha-linolenic acid versus those of EPA/ /DHA on cardiovascular risk markers in healthy elderly subjects. Eur J Clin Nutr. 2006 Feb 15 [PubMed]
10. Hibbeln JR, Nieminen LRG, Blasbalg TL. Healthy intakes of n–3 and n–6 fatty acids: estimations considering worldwide diversity. Am J Clin Nutr 2006 83: 1483S-1493S. [Abstract] [Free Full Text]
11. Hibbeln JR, Ferguson TA, Blasbalg TL. Omega-3 fatty acid deficiencies in neurodevelopment, aggression and autonomic dysregulation: opportunities for intervention. Int Rev Psychiatry. 2006;18(2):107-18 [PubMed][Free Full Text]
12. Chua B, Flood V, Rothchiba E et al. Dietary Fatty Acids and the 5-Year Incidence of Age-Related Maculopathy. Arch Ophthalmol. 2006;124:981-986.
[ABSTRACT]
13. DeFilippis AP, Sperling LS. Understanding omega-3's. Am Heart J. 2006 Mar;151(3):564-70 [Abstract] [Free Full Text]
14. Fritsche K. Fatty acids in immune modulation. Ann. Rev. Nutr 2006;46:45-73 [Full Text]
15. Lee S, Gura KM, Kim S. Current clinical applications of {omega}-6 and {omega}-3 Fatty acids. Nutrition in Clinical Practice 2006(4):323-41 [PubMed Plus] [Full Free Text, pdf]
16. Hallahan B, Garland MR. Essential fatty acids and mental health. British Journal of Psychiatry.2005;186:275–277 [Free Full Text, pdf]
17. Parker G, Gibson NA, Brotchie H et al. Omega-3 fatty acids and mood disorders. American Journal of Psychiatry 2006;163(6):969-78 [Free Full Text]
18. Jabbar R, Saldeen T. A new predictor if risk för cardiac sudden death. Upsala Journal Med Sci 2006;1112)169-78 [Free Full Text. pdf]
19. Sanders TAB, Fiona Lewis F, Suzanne Slaughter S et al. Effect of varying the ratio of n–6 to n–3 fatty acids by increasing the dietary intake of -linolenic acid, eicosapentaenoic and docosahexaenoic acid, or both on fibrinogen and clotting factors VII and XII in persons aged 45–70 y: the OPTILIP Study. Am J Clin Nutr 2006; 84: 513-522. [Abstract]
20. Schacky CV, Harris WS. Cardiovascular benefits of omega-3 fatty acids.
Cardiovasc Res. 2006 Sep 1; [Epub ahead of print]
21. Kottke TE, Wu LA, Brekke LN et al. Preventing Sudden Death with n-3 (Omega-3) Fatty Acids and Defibrillators. Am J Prev Med. 2006;31(4):316-323 [PubMed]
22. Calder PC. n-3 polyunsaturated fatty acids, inflammation, and inflammatory diseases. Am J Clin Nutr. 2006;83(6 Suppl):1505S-1519S. Review. [Free Full Text]
23. Portolesi R, Powell BC, Gibson RA. Competition between 24:5n-3 and ALA for u6 desaturase may limit the accumulation of DHA in HepG2 cell membranes. J Lipid Res. 2007 Apr 4; [Full Free Text]
24. Barcelo-Coblijn G, Murphy EJ, Othman R, et al. Flaxseed oil and fish-oil capsule consumption alters human red blood cell n-3 fatty acid composition: a multiple-dosing trial comparing 2 sources of n-3 fatty acid. American Journal of Clinical Nutrition 2008;88:3;801–9 [Nutraingredients.com]

25. Turchini GM, Nichols PD, Barrow C, Sinclair AJ. Jumping on the omega-3 bandwagon: distinguishing the role of long-chain and short-chain omega-3 Fatty acids. Crit Rev Food Sci Nutr. 2012 Sep;52(9):795-803.  DOI: 10.1080/10408398.2010.509553
26. Maki KC, Dicklin MR. Omega-3 Fatty Acid Supplementation and Cardiovascular Disease Risk: Glass Half Full or Time to Nail the Coffin Shut? Nutrients. Review. 2018 Jul 4;10(7). pii: E864. doi: 10.3390/nu10070864.
27. Maki KC, Dicklin MR. Assessing Cardiovascular Disease Risk and Responses to Preventive Therapies in Clinical Practice. Current Atherosclerosis Reports. Review. 2018 Mar 20;20(5):23. doi: 10.1007/s11883-018-0725-y.
28. Evans MC, Stalam T, Miller M. Cardiovascular Risk Assessment in Patients with Hypertriglyceridemia. Review. Current Cardiology Reports. 2018 Jul 10;20(9):71. doi: 10.1007/s11886-018-1013-8. Free Full Text
29. Desnoyers M, Gilbert K, Rousseau G.Cardioprotective Effects of Omega-3 Polyunsaturated Fatty Acids: Dichotomy between Experimental and Clinical Studies. Review. Marine Drugs. 2018 Jul 10;16(7). pii: E234. doi: 10.3390/md16070234. Free Full Text

Aiheeseen liittyviä muita uutisia:

Kasvi- ja kalaöljyjen omega-3:t punasolujen kalvoilla

Kasvi- ja kalaöljyt sydäntaudeissa

Kaikkivoipaiset omega-3:t

Mistä omega-3:t ovat peräisin?

Tohtori Tolosen Kalaöljyopas [pdf]

Kalaöljyt tulivat 2009 mukaan Käypä hoito -suosituksiin
Kalaöljyn saantisuositus tulossa kardiologiaan
Omega-3:t nyt tapetilla ravitsemuslääketieteessä

Kalaöljyn sydänvaikutukset
Omega-3:t edistävät neurogeneesiä aivoissa
Lasten ja nuorten masennuksen hoito kalaöljyllä
Mikä kalaöljytutkimuksissa mättää?
Lääkelaitoksen mielipide kalaöljyistä
Omega-3:n uudet vaikutustavat
Omega-3-saantisuositus
Omega-3:n saanti, tarve ja vaikutustavat
Omega-6/omega-3-suhde ja krooniset taudit
Omega-3-rasvahappoja naisille
Omega-3:a odottaville äideille
Välttämättömät rasvahapot – tri Tolosen katsaus