ADHD ja äidin raskauden aikainen D-vitamiinin saanti

Liian niukka D-vitamiinin saanti raskauden aikana altistaa lapsen ADHD:lle, ilmenee Espanjan yliopistoissa tehdyistä kliinisistä tutkimuksista. D-vitamiini ja kalaöljyn omega-3-rasvahapot turvaavat sikiön ja vauvan normaalia neurologista kehitystä. On ilmeistä, että Suomessakin voimassa oleva D-vitamiinin viranomaissuositus on niin pieni, että se on omiaan altistamaan lapsia ja nuoria ADHD:lle, aggressiiviselle käytökselle, masennukselle ja muille mielenterveyshäiriöille. Vastuun kantaa Valtion ravitsemusneuvottelukunta, jota johtaa THL:n ylijohtaja Erkki Vartiainen.

Usean espanjalaisen yliopiston yhteisessä monivuotisessa hankkeessa, INMA PROJECT, tutkittiin 1 650 äiti-lapsi-paria. Raskaana olleiden naisten plasman D-vitamiinin pitoisuudet (P-D-25) mitattiin 13. raskausviikolla. Lasten mahdollisia ADHD-oireita tutkittiin 4–5 vuoden iässä, käyttäen kriteereinä Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders ADHD -listaa.

Mitä pienempi äidin P-D-25-lukema oli, sitä suurempi oli lapsen riski sairastua ADHD:hen. Lasten ADHD-oireet (keskittymis- ja tarkkaavuushäiriöt sekä impulsiivisuus ja levottomuus) vähenivät 11 % jokaista 25 nmolin/l nousua kohti äidin P-D-25-lukemissa. Esimerkiksi, 75 nmol/l altistaa 11 % vähemmän ADHD:lle kuin 50 nmol/l (jota Suomen viranomaiset pitävät riittävänä). Vastaavasti 100 nmol/l altistaa 11 % vähemmän kuin 75 nmol/L.

Päätelmät: Raskaana olevan naisen suuri D-vitamiinipitoisuus vähentää lapsen riskiä sairastua ADHD:hen. Espanjassa (ja mm. Virossa ja Ranskassa) veren D-vitamiinipitoisuuden viitearvo on 75–150 nmol/l. Suomessa viranomaiset väittävät, että 50 nmol/l riittää kaikille.

Tukea muista tutkimuksista

Tohtori Moralesin työryhmä julkaisi jo vuonna 2012 tutkimuksen, jossa havaittiin selvä yhteys äidin matalan D-vitamiinipitoisuuden ja lasten ADHD:n välillä. Tässä aineistossa 52 % äideistä poti piilevää D-vitamiinin puutetta. Mitä suurempi äidin D-vitamiinin pitoisuus oli, sitä paremmat olivat lasten tulokset neuropsykologisissa testeissä – ja päinvastoin.

Minusta on ilmeistä, että sama pätee Suomessakin. Moni lapsi on sairastunut ja sairastuu edelleen ADHD:hen ja muihin mielenterveyshäiriöihin siksi, että äidit saavat raskauden ja imetyksen aikana liian vähän D-vitamiinia. Amerikkalainen neonatologi (vastasyntyneiden erikoislääkäri) Carol L. Wagner on osoittanut, että raskaana oleva nainen tarvitsee D-vitamiinia päivittäin 100 mikrogrammaa (µg), mikä on 10 kertaa enemmän kuin suomalainen viranomaissuositus. Katso ja kuuntele tri Wagnerin videoluento (HUOM! 4000 IU = 100 µg). Australialaiset lastenlääkärit ovat havainneet, että odottavan äidin D-vitamiinivaje heikentää lapsen kielellistä kehitystä. Australialainen tutkimus vahvistaa, että raskausajan D-vitamiini vaikuttaa lapsen kehitykseen aina 20. ikävuoteen asti. Lastentautiopin dosentti Outi Mäkitie on vaatinut Duodecimin pääkirjoituksessa vauvojen D-vitamiinin saannin nostamista 100 µg:aan päivässä, koska se edistäisi lasten terveyttä ja ehkäisisi monia vakavia sairauksia myöhemmin elämässä.

Morales E, Julvez J, Torrent M, et al. Vitamin D in Pregnancy and Attention Deficit Hyperactivity Disorder-like Symptoms in Childhood. Epidemiology. 2015 Apr 10. [Epub ahead of print]
Morales E, Guxens M, Llop S et al. Circulating 25-Hydroxyvitamin D3 in Pregnancy and Infant Neuropsychological Development. Pediatrics. Published online September 17, 2012 doi: 10.1542/peds.2011-3289