D-vitamiini ja aivot

Maailman johtaviin D-vitamiinitutkijoihin kuuluva Bostonin yliopiston sisätautiopin professori Michael F. Holick laati pääkirjoituksen sisätautilääkäreiden tärkeimpään ammattilehteen Journal of Internal Medicine otsikolla Vitamin D and brain health: the need for vitamin D supplementation and sensible sun exposure. Selostan tässä suomeksi pääkirjoituksen sisältöä. Se kumoaa muun muassa Helsingin Sanomissa 18.9.2014 esitettyjä väitteitä D-vitamiinin tarpeesta.

Ranskalainen D-vitamiinitutkija professori Cédric Annweiler kutsui helmikuussa 2013 asiantuntijoita Bostonissa pidettyyn kokoukseen, jonka aiheena oli D-vitamiinin merkitys ikääntyvien ihmisten mielenterveydelle. Kokouksessa muodostettu työryhmä päätteli, että D-vitamiinivaje on ikäihmisille yleinen riskitekijä, joka voi heikentää kognitiivisia taitoja (tieto-taitoja) ja johtaa dementiaan. [THL:n julkaisema uusi tutkimus Kuopiosta osoittaa samaa: D-vitamiinivaje lisää dementiaa, Knekt ym. 2014.]

Eläinkokeiden perusteella on tiedetty jo kauan, että D-vitamiinin puutteessa sikiöiden aivokuori ei kehity normaalisti, vaan jää tavallista ohuemmaksi. D-vitamiini on siis aivojen normaalille kehitykselle tärkeä tekijä, neurosteroidi, joka säätää muun muassa hermoperäisen aivokasvutekijän ja muiden neurotrofisten tekijöiden tuotantoa. Samalla se suojaa aivoja Alzheimerin taudille tunnusomaisten beeta-amyloidipaakkujen synnyltä ja auttaa aivoja pääsemään niistä eroon. D-vitamiini on myös tehokas antioksidantti, joka suojaa aivoja rappeutumiselta ja verisuonten muutoksilta. D-vitamiinivaje estää insuliinikaltaisen kasvutekijän (IGF-1) tuotantoa, joka on tärkeä neuroprotektantti (hermoja suojaava tekijä). D-vitamiini edistää neurogeneesiä eli uusien hermosolujen syntyä. D-vitamiini ehkäisee ja vaimentaa myös kroonista matala-asteista tulehdusta (inflammaatiota), joka myllertää kaikissa pitkäaikaisissa sairauksissa.

Kuinka tällä vitamiinilla voikin olla näin monipuolisia hyviä vaikutuksia aivoissa? kysyy Holick. D-vitamiini on laajavaikutteinen hormoni, jota iho valmistaa auringonvalosta. Se muuntuu aktiiviseen muotoon maksassa ja munuaisissa, jonka jälkeen se siirtyy verenkiertoon ja sieltä kaikkiin kudoksiin, joissa on D-vitamiinin vastaanottimia (reseptoreja). Aktiivinen D-vitamiini läpäisee hyvin veriaivoesteen ja pääsee siten aivoihin.

Työryhmä oli yhtä mieltä siitä, että D-vitamiinivaje heikentää kognitiivisia taitoja, lisää Alzheimerin taudin ja muiden dementioiden sekä aivohalvauksen riskiä.

D-vitamiinin puute on niin yleinen, että D-vitamiinilisää kannattaa antaa kaikille lapsille ja aikuisille, vaikka ilman veren D-vitamiinimäärityksiä.

Verikokeessa todettua D-vitamiinivajetta tulisi hoitaa Endocrine Societyn suositusten mukaan antamalla D2- tai D3-vitamiinia kerran viikossa 8 viikkoa 1 250 mikrogrammaa (µg) (mikä vastaa noin 165 µg päivää kohti). Siten täytetään ensin elimistön tyhjät varastot ja nostetaan seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) yli 75 nmolin/l, mieluiten 100–150 nmoliin/l. Jatkossa riittävän tason ylläpitoon suositellaan 1 250 µg joka toinen viikko (75 µg/vrk). Lihavat aikuiset tarvitsevat 2–3 kertaa enemmän D-vitamiinia vajeen ehkäisyyn ja hoitoon, sillä rasvaliukoisena D-vitamiinia varastoituu paljon rasvakudokseen. Näillä annoksilla S-D-25 pysyy tasolla 100–150 nmol/l ilman vaaraa yliannoksista. Tämän lisäksi suositellaan kohtuullista auringonottoa käsivarsille, jaloille, vatsan ja selän alueille, kuitenkin niin että iho alkaa enintään punertaa (ei saa palaa - melanoomariski).

Edellä mainittujen neurologisten etujen lisäksi D-vitamiinin riittävä saanti parantaa lihasten toimintoja, lujittaa luustoa, ehkäisee infektioita, sydän- ja verisuonitauteja, lasten ja aikuisten diabetesta ja muita autoimmuunitauteja sekä syöpiä, muistuttaa työryhmä. D-vitamiinilisistä ja järkevästä auringonotosta ei aiheudu terveydelle haittaa, sanoo työryhmä lopuksi. Suuri brittitutkimus osoitti juuri, että D-vitamiini voi antaa jopa 13 vuotta lisää elinpäiviä.

Itsemurhaa hautovilla ja yrittävillä on usein veressään liian vähän D-vitamiinia, osoittaa Michigan State Universityn yliopiston tutkimus (Grudet ym. 2014). Itsemurhaa yrittäneiden S-D-25 oli keskimäärin 47 ± 20 nmol/l, muilla masentuneilla 62 ± 27 nmol/l ja terveillä verrokeilla 65 ± 26 nmol/l. Oikea hoito on tällöin riittävä D-vitamiinin anto – jotta S-D-25 nousee 125–150 nmoliin/l –, eikä suinkaan mielialalääkkeiden tai psykoterapian tarjoamainen. Ei se D-vitamiinivaje puhumalla parane. Brittitutkimus osoittaa, että henkisesti vajaakuntoisilla ja mielenterveyspotilailla on yleensä D-vitamiinin puute (Frighi ym. 2014).

Helsingin Sanomat selosti 30.12.2015 Johns Hopkinsin yliopistossa Yhdysvalloissa neurologian professori Peter A. Calabresin johdolla tehtyä kliinistä tutkimusta, jossa MS-potilaille annettiin D-vitamiinia joko 260 tai 20 µg/vrk. Tämäkin tutkimus saattaa häpeään Radio Vegan haastattelemat "D-vitamiinintutkijat", jotka pelottelevat turhaan yliannostuksen vaaroilla.
Tutkimus: Suuret D-vitamiiniannokset voivat hidastaa MS-taudin etenemistä

Michael F. Holick. Vitamin D and brain health: the need for vitamin D supplementation and sensible sun exposure. Editorial. Journal of Internal Medicine. Accepted manuscript online: 16 SEP 2014 09:42AM EST | DOI: 10.1111/joim.12308
Knekt P, Sääksjärvi K, Järvinen R, ym. Serum 25-Hydroxyvitamin D Concentration and Risk of Dementia. Epidemiology. 2014 Sep 11. [Epub ahead of print]

Grudet C, Malm J, Westrin A, Brundin L. Suicidal patients are deficient in vitamin D, associated with a pro-inflammatory status in the blood. Psychoneuroendocrinology. 2014 Sep 2;50C:210-219. doi: 10.1016/j.psyneuen.2014.08.016./
Free Full Text pdf

Frighi V, Morovat A, Stephenson MT, et al. Vitamin D deficiency in patients with intellectual disabilities: prevalence, risk factors and management strategies. British Journal of Psychiatry 2014. pii: bjp.bp.113.143511. Press release 25.9.2014