Suolistobakteerit, lihavuus, terveys ja sairaus

Lihava ihminen voi olla terve tai sairas sen mukaan, minkälainen hänen suolistonsa bakteerifloora on, ilmenee uudesta suuresta eurooppalaisesta MetaHIT-hankkeesta. Noin neljäsosalla lihavista ihmisistä on suolistossaan tavallista vähemmän bakteerikantoja, mikä altistaa heidät lihomiselle, krooniselle matala-asteiselle tulehdukselle (inflammaatiolle) ja aineenvaihduntasairauksille, kuten diabetes, insuliiniresistenssi, metabolinen oireyhtymä sekä sydän- ja verisuonitaudit. Tutkimus mullistaa käsityksiämme suolistobakteerien suuresta merkityksestä terveydelle.

Mikrobiologit osoittivat ensi kerran vuonna 2004, että lihavien hiirten suolistofloora poikkeaa normaalipainoisten floorasta. Sama havainto tehtiin sittemmin myös ihmisillä. Lihavuuden syy voikin siis olla suolistobakteereissa. Uudet ihmistutkimukset vahvistavat tätä käsitystä ja valottavat suolistobakteerien merkitystä tavallisissa kansantaudeissa.

EU:n rahoittama suuri kansainvälinen tutkimusprojekti MetaHIT on selvittänyt vuodesta 2008 lähtien suolistossamme elävien bakteerien mikrogenomia ja sen merkitystä terveydelle. Suolistossamme elää pari kiloa bakteereja, satoja erilaisia kantoja. Niillä kullakin on oma genominsa, jota ei ole tunnettu ennen tätä. Bakteereilla on ainakin kymmenen kertaa enemmän geenejä kuin itse ihmisellä. MetaHIT-hanke on selvittänyt bakteerien merkitystä aineenvaihduntasairauksissa (metabolisissa taudeissa, kuten lihavuudessa, diabeteksessa sekä sydän- ja verisuonitaudeissa). Uudet tulokset julkaisi maailman johtava tiedelehti Nature.

Ihmiset, joiden suolistossa on tavallista vähemmän bakteerikantoja, ovat alttiita lihavuuteen liittyviin sairauksiin ja krooniseen matala-asteiseen tulehdukseen. Vähäbakteerisilla esiintyy muita useammin insuliiniresistenssiä, diabetesta ja veren rasvahäiriöitä, mm. kohonnutta triglyseridiä ja he ovat muita altiimpia saamaan komplikaatioita (lisätauteja) mm. sydäntaudeissa ja diabeteksessa.

Tässä osatutkimuksessa tutkittiin 292 tanskalaisen suolistobakteerit. Noin 25 % heistä kuului vähäbakteerisiin. Heillä oli myös noin 40 % vähemmän bakteerien geenejä. Näiden ”hyvien” bakteerien puute johtaa ”huonojen” bakteerien ylivaltaan, joka tuottaa elimistössä, eritoten suolistossa, tulehdusta aiheuttavia yhdisteitä, sytokiineja.

"Tämä on valtavan tärkeä löydös, ja sillä voi olla suuri merkitys tärkeimpien kansantautien ehkäisyssä ja hoidossa", tulkitsee hanketta johtava hollantilainen metagenomiikan ja bioinformatiikan professori Jeroen Raes. Runsaasti bakteerikantoja kantava ihminen voi olla lihava, mutta silti terve. Sitä vastoin vähäbakteerinen lihava yleensä sairastuu ja lihoo herkästi lisää. Suolistobakteerit luokitellaan kolmeen enterotyyppiin, jotka ovat sidoksissa ruokavalioon. Suolistobakteerit, lihavuus ja metaboliset taudit ovat noidankehä, jonka merkitys alkaa vasta selvitä tutkijoille.

Suomessakin valtava määrä ihmisiä kärsii erilaisista suoliston tulehduksista, joita hoidetaan ihan väärin synteettisillä lääkkeillä, kun oikea hoito olisi pro- ja prebioottien (synbioottien) ja E-EPAn antaminen ravintolisänä. Samoin ne ovat elintärkeitä diabeetikoille ja muille aineenvaihdunnan häiriöistä kärsiville.

Microbiome breakthrough: Gut flora implicated in metabolic disorders