Ylipainoisilla lapsilla ja nuorilla D-vitamiinin puutosta

D-vitamiinin puutos on sitä yleisempää mitä ylipainoisempi lapsi ja nuori on. Syynä on se, että D-vitamiini on rasvaliukoinen ja se varastoituu rasvakudokseen, eikä sitä riitä tarpeeksi vereen ja muihin kudoksiin. Tämä asia on ollut tiedossa jo jonkin aikaa, ja nyt uusi tutkimus vahvistaa sitä. Ylipainoisten ihmisten seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) tulee mitata ja mahdollinen puutos korjata D-vitamiinilisällä. Se voi edellyttää 100 mikrogrammaa (µg) päivässä.


Lastenlääkäri Christy Turerin työryhmän raportti National Health and Nutrition Examination Survey -tutkimuksesta julkaistaan tammikuun Pediatrics-lehdessä. Sen abstrakti on kuitenkin jo luettavissa netissä (linkki alla).

Tutkimuksessa oli mukana yli 12 000 amerikkalaista lasta ja nuorta (6–18 vuotta). D-vitamiinin puutosta poti joka viides normaalipainoisista, 29 % ylipainoisista, 34 % lihavista ja 49 % erittäin lihavista. Puutos siis yleistyi lihavuuden myötä. Amerikkalaiset lastenlääkärit ovatkin alkaneet mitata rutiinisti potilaittensa seerumin D-vitamiinin pitoisuuksia. Havaitut puutteet korjataan D-vitamiinilisillä. Verikoe tarkistetaan kahden kuukauden kuluttua ja hoitoa jatketaan tuloksen mukaan. Tämä tutkimus tukee useita aikaisempia, joissa niin ikään on todettu lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden korreloivan D-vitamiinin puutteeseen. Puute altistaa infektioille ja pitkäaikaisille sairauksille.

Suosittelen ylipainoisille lapsille ja nuorille S-D-25:n mittaamista ja puutteen korjaamista antamalla D3-vitamiinia 100 mikrogrammaa (µg) eli 4000 IU päivässä. Kapseleista D-vitamiini imeytyy paremmin kuin kuivista puristeista. S-D-25 kannattaa tarkistaa parin kuukauden kuluttua ja jatkaa D-vitamiinilisää tuloksen viitoittamalla tavalla. S-D-25:n viitearvo on 75–150 nmol/l. Ihannetulos on puolivälin yläpuolella (125–150 nmol/l). Siihen pääseminen voi vaatia 100 µg/vrk.

Uusimman suomalaistutkimuksen mukaan vain 15 prosentilla väestöstä on veressään D-vitamiinia vähintään 70 nmol/l. Tutkimus tehtiin jo vuonna 2007, mutta sen julkaisemista pantattiin yli viisi vuotta. Nyt se on vihdoin uutisoitu valtalehdissä (esim. HS 28.12.), mutta niissäkin tietoa "kehrätään" niin, ettei koko totuus paljastuisi. Esim. HS:n toimittaja Päivi Repo (28.12.) viittaa edelleen viranomaissuosituksiin ja uskottelee, että 50 µg on suurin turvallinen päiväannos, vaikka EU nosti jo kesällä rajan 100 µg:aan. Uudesta ruosalaistutkimuksesta Repo kirjoittaa, että siinä annettiin "suuria annoksia", mutta ei kerro, että päiväannos oli 100 µg, eikä se aiheuttanut sivuvaikutuksia.

Turer CB, Lin H, Flores G. Prevalence of Vitamin D Deficiency Among Overweight and Obese US Children. Pediatrics peds.2012-1711; published ahead of print December 24, 2012, doi:10.1542/peds.2012-1711

Vuoden 2012 tärkeimpiä tapahtumia ravitsemuslääketieteessä