C-vitamiini, munuaiskivet ja professori Mikael Fogelholm

Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm on antanut auliisti lausuntoja medialle viime viikolla julkaistun ravintolisätutkimuksen johdosta. Hän on korostanut aivan oikein sitä, että rauta oli ainoa tutkimuksessa esille tullut ravintolisä, joka voisi jollakin tavalla lisätä vanhojen naisten kuolleisuutta. Fogelholm väittää kuitenkin, että C-vitamiini aiheuttaa munuaiskiviä, vaikka sitä ei tässä yhteydessä tutkittu lainkaan. Tarkastellaanpa hieman lähemmin professorin tietämyksen tasoa ja hänen lausuntojensa uskottavuutta.

Jos sanoma voidaan tulkita eri tavoin, niin se tulkitaan tavalla, josta on eniten vahinkoa.
- Osmo A.Wiio

Fogelholm: "Aine itsessään voi olla haitallinen: Valtavat D-vitamiinimäärät voivat aiheuttaa kalkin kertymistä elimistöön, C-vitamiinit munuaiskiviä, A-vitamiini voi vaurioittaa maksaa. Kysymys on kuitenkin hyvin suurista määristä, joihin ei tavallisella ravinnolla päästä." Väitteeseen sisältyy vihjaus, että ravintolisillä päästään (tällaisiin vaarallisiin määriin). Tosiasiassa Suomessa ei ole todettu Fogelholmin väittämiä ravintolisien aiheuttamia maksa- tai munuaisvauroita.

Niinpä kysyin Fogelholmilta: "Hyvä Mikael Fogelholm, lehtitiedon mukaan olet äsken sanonut, että C-vitamiini aiheuttaa munuaiskiviä. Olisitko ystävällinen ja meilaisit minulle väitteesi todistavat kirjallisuusviitteet? Vai onko kyseessä kenties perätön huhupuhe, jota levität mediassa?" Pitäähän professorin toki tuntea oman tieteenalansa kirjallisuus.

Fogelholm vastasi alle tunnissa: "Tämä on oppikirjatietoa (Walter ym. Elevated dosages of vitamins). Olen sanonut toimittajalle, että tähän tarvitaan suuria määriä ja että se on harvinaista. Samalla totesin (kuten lehdessäkin on), että C-vitamiini voi lyhentää flunssan kestoa, joten kuvittelen kohdelleeni C-vitamiinia kutakuinkin objektiivisesti."

Koulumestarimainen vastaus ei minua tyydyttänyt, joten kysyin uudestaan: "Oppikirjoissa on paljon väärää tietoa. Mistä moinen tieto on päätynyt oppikirjaan? Jussi Huttunen esitti aikoinaan julkisuudessa samoja väitteitä, mutta kun peräsin häneltä viitteitä, hän sanoi, ettei sellaisia tutkimuksia oikeasti ole olemassakaan. Koko juttu näet perustuu erääseen Letter to editoriin, jossa eräs lääkäri kysyy olisikohan hänen potilaansa munuaiskivillä ja C-vitamiinilla kausaalista yhteyttä. Tästä on sitten kehitetty keisi, jota on sitten levitetty totena niin paljon, että monet ovat alkaneet uskoa siihen, ilmeisesti sinäkin. Jos olen väärässä, niin meilaa ihmeessä minulle kausaalisen syy-yhteyden osoittavat tutkimukset."

Fogelholmilta tuli uusi vastaus nopeasti: "Käyttämässäni kirjassa viite oli
Schmidt KH, Hagmaier V, Hornig DH, Vuilleumier JP, Rutishauser G.
Urinary oxalate excretion after large intakes of ascorbic acid in man.
Am J Clin Nutr. 1981 Mar;34(3):305-11. [Tässä koko tutkimus].
"Toinen viite liittyi henkilöihin, joilla oli munuaisongelmia (Pru ym. Nephron 1985;39:112-6.)".

Mitä ihmettä? Fogelholmilla on esittää vain kaksi viitettä, molemmat 1980-luvun alkupuolelta, eikä kummassakaan ei ole osoitettu C-vitamiinin aiheuttavan munuaiskiviä! Schmidt ym. tutkimuksessa vuodelta 1981 testattiin viidellä (sic!) terveellä koehenkilöllä kahta C-vitamiinin annosta, 5 ja 10 grammaa (sic!) 4 päivän ajan. Kenellekään ei tullut munuaiskiviä, mutta seerumin oksalaatin pitoisuus nousi, 10 grammalla enemmän kuin 5 grammalla päivässä. Tällaisia annoksia ei kukaan syö Suomessa. Miksi ihmeessä Fogelholm väittää suomalaisille toimittajille, että C-vitamiini muka olisi vaarallista munuaisille? Tässähän tarkoitetaan Suomessa käytettäviä päiväannoksia, jotka ovat 500 ja suurimmillaan 1000 mg/vrk.

Toinen Fogelholmin lähettämä viite on Pru C, Eaton J, Kjellstrand C. Vitamin C intoxication and hyperoxalaemia in chronic hemodialysis patients. Nephron, 1985; 39: 112-6. Siinä spekuloidaan, että [runsas] C-vitamiinin saanti ruoasta tai ravintolisistä voi lisätä oksalaation pitoisuutta seerumissa, mikä voi myötävaikuttaa uremiapotilaiden (siis vakavaa munuaisvauriota potevien) verisuonimuutoksiin. Tässäkään tutkimuksessa ei ollut osoitettu, että C-vitamiini aiheuttaisi munuaiskiviä. Tämä tutkimus koski siis dialyysipotilaita, ei muita ihmisiä.

Tällaisin eväin siis Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm esiintyy vitamiiniasiantuntijana. Sehän on kuin viulunsoiton professori itse soittaisi nuotin vierestä.

Hakusanoja: Mikael Fogelholm, C-vitamiini, munuaiskivet, munuaiskiviä