Lihasten karnosiini ja fyysinen suorituskyky

Belgialaisen Gentin yliopiston urheilutieteen laitos tutkii muun muassa lihasten karnosiinipitoisuuden merkitystä urheilijan suorituskykyyn. Karnosiini on lihaksissa luonnostaan oleva valkuaisaine, dipeptidi, jonka venäläiset fysiologit löysivät jo 110 vuotta sitten. Lihasten karnosiinipitoisuus vaikuttaa suoraan suorituskykyyn ja palautumiseen kuormituksen jälkeen. Karnosiini vähentää stressihormonien eritystä.

Verrattaessa ikääntyviä (yli 60-vuotiaita) ja nuoria (noin 30-vuotiaita) ihmisiä aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että ikääntyvillä on puolta vähemmän karnosiinia lihaksissaan kuin nuorilla. Tämä selittää ainakin osittain sitä, etteivät vanhemmat enää pärjää nuorille lajeissa, jossa tarvitaan lihasvoimaa ja nopeutta. Karnosiinin määrän lisääminen parantaa sekä treenattujen että treenaamattomien ihmisten suosituskykyä. Naisten lihakset sisältävät yleensä vähemmän karnosiinia kuin miesten. Kasvissyöjien lihaksissa on vähemmän karnosiinia kuin lihaa syövillä ihmisillä, sillä liha (ja siipikarja) sisältää karnosiinia.

Lihasten karnosiinipitoisuutta voidaan lisätä kahdella tavalla:
1. Nauttimalla karnosiinia ruoan lisänä
2. Nauttimalla karnosiinin esiastetta, beeta-alaniinia ravintolisänä.

Viimeaikaiset tutkimukset kertovat, että beeta-alaniini voi lisätä karnosiinin määrää ihmisen lihaksissa jopa 80 %. Karnosiini ei osallistu adenosiinitrifosfaatin (ATP) tuotantoon, vaan se puskuroi pH:ta eli ehkäisee lihaksen happamoitumista kuormituksessa ja lisäksi karnosiini toimii antioksidanttina eli se eliminoi vapaita radikaaleja ja ehkäisee niiden haittavaikutuksia lihaksessa. Karnosiinia on käytetty ravintolisänä jo vuosikymmeniä, ja se tiedetään tehokkaaksi ja turvalliseksi.

Beeta-alaniini sitä vastoin on uudempi tulokas ravintolisämarkkinoilla. "Sen vaikutusmekanismeista ja mahdollista sivuvaikutuksista ei tiedetä vielä riittävästi urheilutieteessä", kirjoittavat belgialaiset tutkijat Sports medicine -lehdessä (1).

Japanilaisen tutkimuksen mukaan karnosiinia ja anseriinia sisältävän ravintolisä nauttiminen vähentää kasvuhormonin sekä adrenaliinin ja noradrenaliinin tuotantoa urheiluun liittyvissä stressitilanteissa (2).

1. Derave W, Everaert I, Beeckman S, Baguet A.Muscle Carnosine Metabolism and beta-Alanine Supplementation in Relation to Exercise and Training. Sports Med. 2010 Mar 1;40(3):247-63. PubMed

2. Goto K, Maemura H, Takamatsu K, Ishii N. Hormonal Respeonses to Exercise aften Ingestion of Carnosine and Anserine. J Strength Cond Res. 2010 Mar 10. Epub ahead of print

Karnosiini urheilussa