Kolesterolin alentaminen vaarallista tyypin 2 diabeetikolle?

Diabeetikoilla on 80 % todennäköisyys sairastua ja kuolla sydän- ja verisuonitautiin, vaikka heitä hoidettaisiin käypä hoito -ohjeen mukaan. Tästä syystä lääkärit ovat hanakoita määräämään diabeetikolle kolesterolin alentamiseen tarkoitettuja lääkkeitä, statiineja, riippumatta siitä, mikä heidän verensä kolesterolimäärä on. Statiinit estävät kuitenkin ubikinonin synteesiä maksassa, mikä voi johtaa lihasten väsymiseen, sydänlihaksen rappeutumiseen (rabdomyolyysi) ja silmäoireisiin (roikkuluomi, silmälihaksen halvaus, kaksoiskuvat). Lundin yliopiston uusi tutkimus tuo esille aivan uuden näkökulman: Kolesterolin väheneminen haimasoluissa, vaikka vain vähäsen, heikentää insuliinin eritystä. Herääkin kysymys, heikentääkö kolesterolilääkitys diabeetikon insuliinin eritystä niin, että hän joutuu turvautumaan pistoksiin? Onko yleistynyt kolesterolilääkitys yhtenä syytekijänä tyypin 2 diabetes- ja masennusepidemioihin?

Uuden hämmästyttävän havainnon teki ruotsalainen Lundin yliopiston diabeteskeskus (LUDC). Sen mukaan kolesterolin väheneminen haiman insuliinia tuotavissa beetasoluissa heikentää niiden normaalia toimintaa. Kolesteroli on solukalvojen välttämätön rakenneosa. Myös haiman insuliinia erittävät beetasolut ja aivosolut tarvitsevat tietyn määrän kolesterolia. Solut ovat erittäin herkkiä reagoimaan kolesterolin muutoksille. Beetasolukalvon kolesterolipitoisuuden väheneminen heikentää insuliinin eritystä, jolloin veren sokeripitoisuus nousee. Solukalvojen SNARE-proteiinit tarvitsevat kolesterolia ja omega-3-rasvahappoja toimiakseen normaalisti.

Insuliini sijaitsee beetasolujen pienissä rakkuloissa, vesikkeleissä. Solukalvon sisäpinnalla sijaitsevat rakkulat reagoivat ensimmäisinä verensokerin nousuun ja alkavat erittää insuliinia, joka tasaa verensokeria. Muutamassa minuutissa rakkulat puristuvat kokoon ja vapauttavat insuliininsa. Samaan aikaa alkavat sisemmällä soluissa sijaitsevat rakkulat vaeltaa solukalvoa kohti. Jos elimistön insuliinin tarve on suuri, tyhjentävät nämäkin rakkulat sisältönsä. Tämä on insuliinierityksen toinen vaihe.

Solukalvon kolesterolin väheneminen johtaa siihen, etteivät pienet insuliinia sisältävät rakkulat kykene tarttumaan solukalvoon eikä solu kykene vapauttamaan insuliinia verenkiertoon. Solukalvon tasapaino järkkyy hyvin herkästi, korostaa Jenny Vikman, yksi LUDC:n tutkijoista. Työryhmä havaitsi, että kolesterolilääkkeet heikentävät beetasolujen insuliinin tuotantoa 40–50 %. Kokeita tehtiin sekä eristetyillä soluilla että koe-eläimillä. Tulokset ovat yksiselitteiset. Kun solujen kolesterolipitoisuus palautetaan ennalleen, alkavat solut erittää insuliinia normaalisti. Seuraavaksi tutkijat aikovat tutkia, onko kolesterolilääkkeillä samanlainen vaikutus beetasolujen kykyyn tuottaa insuliinia.

– Yhteys lienee olemassa vaikka solukalvon kolesterolipitoisuus saattaa säilyä ennallaan huolimatta veren kolesterolipitoisuuden alenemisesta lääkkein, arvelee työryhmän jäsen Lena Eliasson.
– Jos lääkitys vähentää myös haimasolujen kolesterolia, voi tyypin 2 diabeteksen hoidossa tulla ongelmia, sillä taudin pääasiallinen syy on beetasolujen heikentynyt kyky huolehtia riittävästä insuliinin erityksestä, tulkitsee Eliasson.

Yliopiston lehdistötiedote:
Kolesterol avgörande för insulinutsöndring

Vikman J, Jimenez-Feltsröm, Nyman P, et al. Insulin secretion is highly sensitive to desorption of plasma membrane cholesterol. The FASEB Journal. 2009;23:58-67 Abstract, Free Full Text


Tohtori Tolosen kommentti

Medikalisaatio (ylenmääräinen lääkkeiden käyttö) on nykyään täysin mieletöntä. Lääketeollisuuden ja lääkäreiden mielestä kaikkien ihmisten, oireettomienkin, pitäisi syödä kolesterolilääkkeitä, vaikka vaan varmuuden vuoksi. Vanhukset syövät jo keskimäärin kahdeksaa eri lääkettä, ja niiden sivuvaikutuksiin määrätään aina vaan lisää lääkettä. Kolesterolilääkkeiden käytössä on järki paennut niin lääkäreiltä kuin potilailta. Lääketeollisuus tuputtaa näitä lääkkeitä kaikille, veren kolesterolimääristä riippumatta. Seuraukset voivat olla arvaamattomat. Kolesterolilääkkeitä ei tarvittaisi juuri lainkaan, jos ihmiset ottaisivat ravintolisänä riittävästi etyyliesteröityä kalaöljyä, joka sisältää D-vitamiinia. Jos kaikesta huolimatta syöt statiineja, ota ihmeessä suojaksi ubikinonia. Se suojaa sydäntä ja aivoja.

Palermon yliopisto: Kolesterolilääkkeistä diabetesta?
Lipitor (atorvastatin) vähentää veren ubikinonia yli 40 %
Statiinien sivuvaikutuksia silmissä
Alipoproteiinit ja diabeetikon sydäntautiriski
Kolesteroli – uutta tietoa