B12-vitamiinin puute surkastuttaa aivoja

Oxfordin yliopiston uuden tutkimuksen mukaan ikääntyvillä ihmisillä on usein piilevää puutetta B12-vitamiinista ja vajauteen liittyy aivojen surkastumista. Tutkimus julkaistiin neurologien ammattilehdessä (Neurology). Toisen uuden tutkimuksen mukaan B12-vitamiinin vähyys veressä johtuu usein geenivirheestä (ei välttämättä huonoista ruokatavoista).

B12-vitamiinin vähäinen pitoisuus veressä liittyy aivojen surkastumisen (atrofian) 6-kertaiseen riskiin, sanoo professori David Smith. Hän johtaa tutkimushanketta nimeltään ´Oxford Project to Investigate Memory and Ageing´. Neurologit kuvasivat MRI-laitteella 107 näennäisesti terveen ihmisen aivot ja mittasivat heidän verensä B12-vitamiinin, holotranscobalamiinin (holoTC), metyylimalonihapon , homokysteiinin. Vuotuinen aivojen surkastuminen laskettiin MRI-kuvista, jotka otettiin 5 vuoden välein. Koehenkilöt olivat alussa 51-87-vuotiaita.

Kaikkien B12-vitamiinilukemat olivat laboratorion antamalla viitealueella. Henkilöt jaettiin kolmeen ryhmään seerumin B12-vitamiinin pitoisuuden perusteella. Matalimman kolmanneksen ryhmässä, jossa B12-vitamiinin pitoisuus oli alle 308 picomoolia litrassa, ilmeni eniten aivomuutoksia. Tutkimus viittaa siihen, että laboratorioiden käyttämä viitealue on virheellinen. Joidenkin tutkimusten mukaan jopa kaksi viidestä ikäihmisestä potee piilevää B12-vitamiinin piilevää, todetaan raportissa. B12-vitamiini ja foolihappo toimivat homokysteiinin vastavaikuttajana.

Aivojen surkastuminen johtuu osaksi siitä, mitä me syömme. Tämä tutkimus auttaa ymmärtämään kuinka tärkeitä vitamiinit voivat olla aivoille”, sanoo professori David Smith. Hän aikoo selvittää voiko aivojen surkastumista ehkäistä antamalla ikääntyville B12-vitamiinia ruoan lisänä. Surkastuminen voi aiheuttaa tylsistymistä, Smith huomauttaa.

"B12-vitamiini on hermosoluille välttämätöntä, ja sen puute voi vahingoittaa soluja". sanoo yksi tutkijoista, tohtori Anna Vogiatzoglou Reutersin haastattelussa. Viitealueen alakantissa oli merkitsee puutostilaa, hän tulkitsee. B12-vitamiinin saantisuositus on hyvin pieni, vain kolme mikrogrammaa (µg) päivässä. Tätä vitamiinia on pääasiassa vain eläinperäisissä elintarvikkeissa.

Tutkimusta selostetaan mm. BBC:n verkkosivuilla, ja se on herättänyt laajaa huomiota. Alzheimer Research Trustin puheenjohtaja Rebecca Wood toivoo BBC:lle antamassaan lausunnossa lisää tutkimusta vitamiinien merkityksestä aivojen toimintaan. Hän toteaa, että B12-vitamiinia saa lihasta, kalasta, vitaminoiduista viljatuotteista ja maidosta sekä erityisesti maksasta ja äyriäisistä. "B12-vitamiinin puute yleinen ikääntyvien ihmisten ongelma Isossa-Britanniassa, ja se on liitetty muistin heikkenemiseen ja dementiaan”, hän lisää.

Aivojen surkastuminen liittyy tavallisesti dementian kehittymiseen. Yleisiin ikääntyvien ihmisten terveystarkastuksiin pitäisi sisällyttää B12-vitamiinin mittaaminen verestä, koska tätä vitamiinia voidaan [tarvittaessa] antaa ravintolisänä. Tämä tutkimus on jälleen osoitus siitä, kuinka tärkeitä ikäihmisille terveelliset elintavat ja monipuolinen ravitsemus, jossa on riittävästi B-vitamiineja ja antioksidantteja. Paras tapa ehkäistä dementia on olla aktiivinen, syödä monipuolisesti ja käydä omalääkärillä mittauttamassa verenpaine ja kolesteroli”, sanoo Britannian Alzheimerliiton puheenjohtaja tohtori Susanne Sorensen BBC:n haastattelussa.

Muut tutkimukset tukevat havaintoa

Vuonna 2007 Oxfordin yliopiston tutkimus osoitti, että runsas B12-vitamiinin saanti voi ehkäistä ikääntymiseen liittyvää muistin ja muiden kognitiivisten toimintojen heikkenemistä jopa 30 %. Tutkimuksessa, jonka julkaisi American Journal of Clinical Nutrition, seurattiin 10 vuotta 1648 henkilöä. Siinä ilmeni myös, että veren kohonnut homokysteiinipitoisuus kaksinkertaisti dementian ja muistihäiriöiden riskin. Useat muutkin tutkimukset ovat osoittaneet yhteyden kohonneen homokysteiinin ja dementian välillä. Esimerkiksi Framinghamin tutkimuksessa henkilöillä, joiden homokysteiinin pitoisuus oli yli 14 µmol/l, todettiin kaksi kertaa tavallista useammin dementiaa. Suomessa laboratoriot antavat viitearvoiksi 5–15 µg/l. Yläraja on selvästi liian korkea; ihanne on alle 7 µg/mol.


Geenivirhe puutteen syynä

Harvardin ja Tuftin yliopistojen ja Yhdysvaltain Syöväntutkimuslaitoksen tutkimus paljastaa, että B12-vitamiinin puuteen syynä on usein virhe geenissä nimeltään FUT2, eivät siis välttämättä huonot ruokatavat. Tutkijat skannasivat 1658 eurooppalaista syntyperää olevan naisen geenit. Samoin skannattiin vielä 1059 sairaanhoitajan geenit (Nurses' Health Study). Yli 528 000 geenivariaatiota osoitti, että geenimuunnos rs492602 FUT2 haittasi eniten B12-vitamiinin imeytymistä ja biologista hyväksikäyttöä. Silloin tarvitaan vitamiinea ruoan lisänä. Tutkijat arvioivat, että joka neljäs ikääntyvä amerikkalainen voi potea geneettisestä syystä piilevää B12-vitamiinin puutetta.

Tohtori Tolosen kommentti

Suomessa ainakin 15 % yli 70-vuotiaista potee piilevää B12-vitamiinin puutetta. Sama määrä (15 %) syö mielialalääkkeitä. Näissä kahdessa ryhmässä on suuri päällekkäisyys, sillä lääkärit määräävät usein mielialalääkkeitä tutkimatta potilaiden veren vitamiineja. Näin puutostilat jäävät havaitsematta ja hoito on virheellistä. Mielialaläääkket eivät korjaa vitamiinien puutostiloja. Virheellinen lääkitys maksaa monin verroin enemmän kuin oikea ja tehokas hoito eli vitamiinit.

Itse otan aamuisin monivitamiinitabletin. Suosittelen muillekin!