Epilepsian ravitsemushoito

Ravitsemushoito voi auttaa epilepsian hoidossa. Yli 30 % epileptikoista saa kohtauksia lääkehoidosta huolimatta. Epilepsia lisää masennuksen, kaksisuuntaisen mielialahäiriön (maanis-depressiivisen mielitaudin) ja skitsofrenian riskiä. Epilepsialääkkeet voivat pitkään käytettyinä jäykistää ja ahtauttaa valtimoita. Näistäkin syistä täydentävä ravitsemushoito on paikallaan kaikille epileptikoille. D-vitamiini, E-EPA, karnosiini, magnesium, sinkki ja mangaani ehkäisevät kohtauksia ja korjaavat aivosähkökäyrän (EEG:n) poikkeamia. Ravintolisistä on paljon muutakin hyötyä terveydelle, eivätkä ne aiheuta sivuvaikutuksia kuten synteettiset lääkkeet. Päinvastoin, ravintolisät vähentävät epilepsialääkkeiden haittavaikutuksia (mm. näkövikoja) ja sydämen rytmihäiriöitä, jotka saattavat olla epileptikolle kohtalokkaita. Karbamatsepiini-niminen lääke alentaa solujen omega-3-rasvahappojen määrää. Sen ehkäisemiseksi olisi syytä ottaa E-EPAa. Kalaöljy vähentää myös sydän- ja verisuonitautien riskiä, jota epilepsia lisää (Cysneiros ym. 2009).

Suomessa on noin 56 000 "virallista" epileptikkoa, jotka saavat KELAn korvausta lääkkeisiin. Lisäksi monilla muilla on lieviä kohtauksia silloin tällöin. Epileptikoilla esiintyy melko yleisesti masennusta, ja toisaalta masennus lisää riskiä sairastua epilepsiaan. Tutkimustieto vahvistaa käsitystä nuorten epileptikkojen masennusriskistä. Sekin antaa aihetta suositella E-EPAa (1 000 mg/vrk). Joka vuosi tuhannesta epileptikosta yksi kuolee äkillisesti ja näennäisesti syyttä. Edes ruumiinavaus ei paljasta syytä, kirjoittaa The Lancet. Artikkelissa pohditaan, voitaisiinko näitä kuolemia jotenkin ehkäistä. Omat ehdotukseni käyvät ilmi jäljempänä.

Kerroin Ylen Kansanradiossa 11.8.2002 lapsipotilaastani, erään terveydenhoitajan pojasta, jonka epilepsia hävisi neuvomallani vitamiini-, hivenaine- ja rasvahappohoidolla. Tauti parani niin täydellisesti, että keskussairaalan neurologit sanoivat jälkeenpäin, ettei tällä pojalla ole koskaan ollutkaan epilepsiaa. Ohjelman jälkeen monet ovat kyselleet, mihin epilepsian ravintolisähoito perustuu ja onko sitä tutkittu tieteellisesti. Uusin kirjallisuuskatsaus tulee Espanjasta (Palma de Mallorca), jossa neurologit suosittelevat tutkimusten perusteella kalaöljyn omega-3-rasvahappoja epilepsian täydentäväksi hoidoksi (27).

Epilepsian syy on ollut huonosti tunnettu. Uusimpien tutkimusten mukaan syynä on aivoissa vallitseva hiljainen krooninen tulehdustila, inflammaatio, jossa syntyy verisuonten seinämiin endoteliaalisia adheesiomolekyylejä (17, 18). Tämä mekanismi selittää sitä, että tulehdusta ehkäisevät, vaimentavat ja sammuttavat ravintolisät, kuten karnosiini ja omega-3-rasvahapot, voivat ehkäistä, vaimentaa ja hoitaa epileptisiä kohtauksia.

Amerikkalaisessa alan ammattilehdessä, Epilepsia-lehdessä, on julkaistu kaksi pienehköä tutkimusta, toinen karnosiinista ja toinen EPAsta. Kumpikin ravintolisä ehkäisi epilepsiakohtauksia, kuten tuonnempana kerron. Englantilaisten neurologien tutkimus vahvistaa käsitystä omega-3-rasvahappojen edullisista vaikutuksista epilepsiaan. Tutkimus julkaistiin syyskuun 2005 Epilepsy & Behaviour -lehdessä.

Monet epileptikot ja heidän omaisensa ihmettelevät, etteivät läheskään kaikki suomalaiset neurologit tunne näitä tutkimuksia, vaan edelleen vähättelevät ravintolisien merkitystä. Minusta niiden käyttämättä jättäminen on taitovirhe, sillä epilepsialääkitys tehoaa tyydyttävästi vain kahteen potilaaseen kolmesta ja monet saavat lääkkeistä vakavia sivuvaikutuksia, kuten näkövikoja. Raskauden aikana käytetyt lääkkeet voivat aiheuttaa sikiön epämuodostumia.

Tanskassa Aarhusin yliopistosta julkaistu jättitutkimus osoittaa, että epilepsiaa sairastuvilla on 2,5–3-kertainen riski saada myös skitsofrenia. Havainto perustuu 2,3 miljoonan vuosina 1950–1987 syntyneen tanskalaisen aineistoon. Epilepsialla ja skitsofrenialla on siis yhteisiä syytekijöitä. Uusi australialainen katsaus suosittaa omega-3-hoitoa skitsofreniaan. Uuden tutkimuksen mukaan 12 % epileptikoista sairastuu kaksisuuntaiseen mielialahäiröön (maanis-depressiiviseen mielitautiin). Tutkijat suosittavat antiepileptista yhdistettä, jolla olisi lisäksi psykotrooppinen (myönteisesti mielialaan vaikuttava) teho. Yksi tällainen yhdiste on tyhjiössä tislattu kalaöljy E-EPA. Uusi norjalainen tutkimus osoittaa, että aivohalvaukseen sairastuneilla on lisääntynyt riski saada epileptisiä kohtauksia. Toinen uusi tutkimus osoittaa, että masennukseen liittyy epilepsiaa, mikä puolestaan lisää itsemurhan riskiä.

Pitkään käytettyinä epilepsialääkkeet jäykistävät ja ahtauttavat valtimoita (Chung ym. 2011). Epilepsialääkkeet vahingoittavat valtimoiden sisäpinnan (epiteelin) toimintaa, mikä voi käynnistää valtimonkovettumataudin. Tämäkin havainto puoltaa valtimoita suojaavien ravintolisien, kuten E-EPAn, karnosiinin ja berberiinin käyttöä epilepsian täydentävänä hoitona.

Epileptiset kohtaukset aiheuttavat aivoissa hapetusstressiä. Sitä voidaan vaimentaa ja sammuttaa antioksidanteilla (esim. karnosiinilla) ja uuden taiwanilaisen tutkimuksen mukaan myös kalaöljyn DHA-rasvahapolla ja fosfoseriinillä, jotka parantavat oppimiskykyä ja muistia (Liu ym. 2012).

Näin ollen on kaikki syy käyttää hyväksi kohtauksia ja lisätautien riskiä vähentäviä luontaistuotteita, joilla ei ole mitään haittavaikutuksia – päinvastoin ne edistävät terveyttä monella muullakin tavalla kuin vain hillitsemällä epileptisiä kohtauksia. Ravintolisien vastustamiselle ei ole mitään tieteellisiä eikä inhimillisiä perusteita.

Karnosiinin vaikutus

Amerikkalainen lastenneurologian apulaisprofessori Michael Chez alkoi vuonna 2001 hoitaa karnosiinilla epilepsiasta, autismista, ADHD:sta, lukihäiriöstä ja kallovammojen jälkitiloista potevia lapsia. Hoito perustuu biokemiallisiin faktoihin, ja tulokset ovat olleet erittäin rohkaisevia (1).

Pienimuotoisessa 7 epileptisen lapsen ryhmässä Chezin työryhmä sai 10 viikossa erinomaisia tuloksia: Lähes kaikkien lasten EEG-poikkeamat korjaantuivat, kohtaukset vähenivät ja lasten oppiminen ja käyttäytyminen paranivat. Karnosiinin päiväannos oli 800 mg, eikä kenellekään aiheutunut mitään sivuvaikutuksia.
Lue lisää tutkimuksesta

Kiinalaiset neurotieteilijät osoittivat kesällä 2005, että karnosiini ehkäisee mantelitumakkeesta lähteviä epileptisiä ärsykkeitä. Tulokset julkaistiin Neuroscience-lehdessä. Toinen kiinalainen tutkimus vahvistaa, että karnosiini ehkäisee epileptisia kohtauksia (Neurosci Lett. 2006). Kesällä 2008 turkkilaiset tutkijat osoittivat rotilla, että karnosiini ehkäisee penisilliinin aiheuttamaa epilepsiaa (16).

EPAn vaikutus

Epilepsia-lehdessä julkaistiin äskettäin tutkimus Israelista (The Kalanit Institute for the Retarded Child, Rishon LeZion), jossa neurologit antoivat viidelle epilepsiaa sairastavalle potilaalle (joilla oli kohtauksia estävä lääkitys) ruuan lisänä päivittäin 5 grammaa kalaöljyä 6 kuukauden ajan. Kaikki osallistujat ottivat sen kiltisti kokeen loppuun asti. Epileptiset kohtaukset vähenivät merkittävästi kalaöljyn käytön aikana (2).

Englantilaisten, sveitsiläisten ja hollantilaisten neurologien yhteinen tutkimus kertoo, että E-EPA (1000 mg = 1 g/vrk) voi vähentää epileptisiä kohtauksia (20). Kolmen kuukauden kokeeseen osallistui 5 miestä ja 5 naista, joilla oli lääkeresistentti epilepsia. Kuudella (kymmenestä) kohtaukset vähenivät (12–59 %) verrattuna lähtötilanteeseen ja yhden henkilön kohtaukset lievenivät merkittävästi. Kohtausten esiintymistiheys väheni keskimäärin 16 %. Tutkijat huomauttavat, että aineisto oli pieni eikä kokeessa ollut lumeryhmää, joten tulosten tulkinta on hankalaa. EPA:lla näyttää kuitenkin vähentävän ja lieventävän kohtauksia. Laajempi lumekontrolloitu tutkimus olisi paikallaan, kirjoittavat tutkijat. Mikään ei tietenkään estä epileptikkoja kokeilemasta E-EPAa, vaikka asiaa ei olekaan vielä lopullisesti tutkittu kliinisesti. Lisäksi on syytä mainita, että karbamatsepiini-niminen epilepsialääke alentaa solujen omega-3-rasvahappojen määrää. Sen ehkäisemiseksi olisi syytä ottaa E-EPAa. Kalaöljy vähentää myös sydän- ja verisuonitautien riskiä, jota epilepsia lisää.

Muista tutkimuksista tiedetään, että kalaöljyn rasvahapot, EPA (erityisesti E-EPA) ja DHA, rauhoittavat aivojen liiallista sähköistä aktiviteettia (3–5, 8, 15). Ne tuottavat elimistössä 3-sarjan prostaglandiineja (eikosanoideja eli paikallishormoneja), joilla on tulehdusta estävää ja rauhoittavaa vaikutusta. Neurotieteilijöiden koe-eläintulokset vahvistavat, että EPA ja DHA parantavat aivojen kykyä vastustaa epileptisiä kohtauksia. Vaikutus johtuu ilmeisesti sitä, että EPA ja DHA stabiloivat solukalvojen toimintaa aivoissa yhtä lailla kuin sydämessäkin (jossa ne estävät rytmihäiriöitä) (4, 7, 8). Eräässä rottakokeessa omega-3-rasvahapot estivät kohtauksia yhtä tehokkaasti kuin karbamatsiini, joka on hyvin tavallinen epilepsialääke (11). Karbamatsepiini vähentää plasman ja solukalvojen omega-3-pitoisuuksia (lue raportti). Havainto puoltaa omega-3:n antoa ravintolisänä.

Egyptiläinen 70 lapsipotilaan kliininen tutkimus osoittaa, että kalaöljyn anto vähensi merkitsevästi kohtausten esiintymisiä (26). Yli puolella kalaöljyä saaneista lapsista ei ilmennyt yhtään kohtausta kolken kuukauden aikana.

Tunnettu amerikkalainen psykiatri Joseph Hibbeln on tutkinut paljon kalaöljyjen merkitystä neurologisissa ja psykiatrisissa taudeissa. Hänen mukaansa omega-3-rasvahapot kohottavat aivojen serotoniinin pitoisuutta ja ehkäisevät siten masennusta ja muita poikkeavasta neurokemiasta johtuvia häiriöitä.

Kalaöljyn omega-3-rasvahapot ovat tehokkaita hermosolujen suojelijoita (neuroprotectors), kirjoittavat ranskalaiset tutkijat (10). Uusien tutkimusten mukaan tehokkain omega-3 on EPA, joka suojelee aivosoluja rappeutumiselta (5). Kaikkien tehokkain voi olla "farmaseuttinen" kalaöljy, etyyli-EPA (E-EPA), jonka etuna on pieni päiväannos ja puhtaus (perinteisiin kalaöljyvalmisteisiin verrattuna). En suosittele epilepsiaan runsaasti DHA:ta sisältäviä valmisteita – kuten yllä selostetussa tutkimuksessa annettiin – sillä DHA on itsestään hapettuva rasvahappo, josta herkästi syntyy hermosoluille myrkyllisiä isoprostaaneja. DHA:ta voi kuitnekin nauttia yhdessä fosfoseriinin kanssa, sillä ne suojaavat etenkin keihtyyviä aivoja epilepsiassa (Liu ym. 2012).

Kalaöljyn omega-3-rasvahapot suojaavat aivoja pitkittyneessä epilepsiakohtauksessa (status epileptikuksessa) (Pessoa ym. 2017).

Epilepsialääkitys tehoaa vain 2/3:aan
EPAn vaikutukset aivoissa

Kivennäisaineet

Epilepsiaa potevilla on usein magnesiumin, kuparin, sinkin ja idiopaattisessa epilepsiassa myös mangaanin piilevää puutetta. Idiopaattinen tarkoittaa, ettei taudin syytä tunneta. UUden kanadalaisen tutkimuksen mukaan 75 % lääkerisistenteistä epileptikoista saa huomattavaa apua magnesiumoksidista. Sitä saa terveyskaupoista, apteekeista ja luontaistuotteita myyvistä päivittäistavaraliikkeistä.

Ellen C G Grant: Epilepsy and manganese. The Lancet 14.02.2004

D-vitamiini

Epilepsialääkkeet pienentävät seerumin D-vitamiinin pitoisuutta, josta voi seurata D-vitamiinivaje (Vestergaard 2015). Epileptikoilla on huomattavaa D-vitamiinin puutetta, jopa niinkin etelässä kuin Intiassa; vain 9 prosentilla oli normaali D-vitamiinin pitoisuus eli yli 75 nmol/l (Nagarjunakonda ym. 2015).

Jokaisen epileptikon seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) tulee mitata ja säätää se 125–160 nmol/l tasolle riittävällä D-vitamiinin annoksella. Siihen voidaan tarvita vähintään 100 mikrogrammaa (aikuiset ja lapset). Kaupoissa ja apteekeissa on nyt 100 µg:n kapseleita. Unkarilaisen tutkimuksen mukaan D-vitamiinilisä voi vähentää kolmessa kuukaudessa epilepsiakohtauksia jopa 40 prosenttia (Hóllo ym. 2012).

Ravinnon merkitys

Ravitsemustieteilijät suosittavat kaikille vähärasvaisia ruokia, mutta epileptikoiden kohdalla suositus voikin olla haitallinen. Professori Chezin kokemusten mukaan "ketogeeninen" ravinto näyttää hillitsevän epileptisiä kohtauksia. Ketogeenisia ruokalajeja ovat liharuuat, hampurilaiset, kerma ja majoneesi, siis kaikki sellainen, mistä meitä yleensä varoitetaan. Chezin mukaan ravitsemustieteilijät ovat väärässä, ainakin epileptikkojen kohdalla. Liharuuasta ihminen saa karnosiinia, ei tosin niin suuria määriä kuin lisäravinteista (300 g pihvi vastaa 125 mg:n tablettia). Lue lisää

Chezin käsitys saa tukea joulukuussa American Epilepsy Societyn kokouksessa esitetystä tohtori Eric Kossoffin työryhmän pienehköstä tutkimuksesta. Tutkijat pitivät kuutta lasta ja nuorta neljä kuukautta Atkinsin dieetillä, jolloin kolmen koehenkilön kohtaukset loppuivat kokonaan ja muilla ne vähenivät.

Kossoff sanoi uutistoimisto Reutersin haastattelussa, että epileptisten lasten hoito tällaisella ruokavaliolla vaatii tarkkaa lääketieteellistä valvontaa. Dieettiä ei voi noudattaa pelkästään ostamalla Atkinsin kirjan, hän varoittaa. "Asiantuntijan valvonnassa se on kuitenkin mielestäni varteenotettava vaihtoehto", Kossoff toteaa. "Atkinsin dieetti ei sovi lapsille, joilla on munuaistauti tai rasva-aineenvaihdunnan sairauksia", hän lisää. Kossoff työskentelee maailmankuulun Johns Hopskinsin sairaalan lastentautiosastolla Baltimoressa.

Mayo-klinikan tutkimus vahvistaa edellä esitettyä käsitystä: ketogeeninen dieetti on eduksi epileptikoille.

Hyvin harva neurologi on perehtynyt ravitsemushoitoihin, he määräävät epilepsiaan ja muihin häiriöihin yleensä vain synteettisiä lääkkeitä. He eivät tiedä, että dieetillä, karnosiinilla ja omega-3-rasvahapoilla on samankaltaisia vaikutusmekanismeja solukalvoon ja sen ärsyyntymiseen kuin antipsykoosi- masennus- ja epilepsialääkkeillä (8). Ne vaikuttavat proteiinikinaasi-entsyymeihin ja sitä kautta solukalvojen rakenteisiin ja toimintoihin. Aivan samaan tulokseen ovat tulleet myös muut tutkijat perusteellisessa katsauksessaan (9). Siinä olevasta kuvasta käy ilmi, kuinka omega-3-rasvahapot todennäköisesti toimivat hermoliitoksissa eli synapseissa. Johtopäätös on, että hyvin puhdistettua omega-3-rasvahappovalmistetta (ja karnosiinia) kannattaa käyttää epilepsialääkkeiden täydentäjänä.

Amerikkalaisen Emory-yliopiston neurologit tutkivat tohtori Thomas Henryn johdolla 41 epileptikkoa ja 57 tervettä verrokkia. Heidän punasolujensa omega-3-rasvahapot mitattiin, jolloin kävi ilmi, että epileptikoilla oli puutetta DHA-rasvahaposta (terveisiin verrattuna). "Punasolujen DHA-puute merkitsee sitä, että potilaiden aivosoluissakin on vastaavaa puutetta", sanoo tohtori Henry. Aivoissa vallitsee kuitenkin ns. rasvahappoparadoksi: DHA:n antaminen ruoan lisänä ei ole korjannut neurologisia ja psykiatrisia häiriöitä, kuten EPA-rasvahappo tekee. EPAsta näet muodostuu DHA:ta elimistön tarpeen mukaan, joten DHA-lisää ei tarvita. DHA:sta syntyy aivosoluille myrkyllisiä isoprostaaneja.

Epilepsialääkkeet raskauden aikana

Tampereen yliopiston tutkimusten mukaan raskauden aikana valproaattia käyttävillä naisilla on lisääntynyt riski synnyttää epämuodostunut lapsi (12). Eräs meta-analyysi osoittaa, että raskauden aikana käytetyt antikonvulsiiviset lääkkeet lisäävät sikiön epämuodostuman vaaraa. Analyysi käsitti 10 seurantatutkimusta ja 4 tapaus-verrokkitutkimusta. Siinä analysoitiin 2 509 epämuodostunutta ja 433 890 tervettä lasta ja heidän äitiensä lääkkeiden käyttö odotusaikana (6). Analyysi vahvisti käsityksiä epilepsialääkkeiden vaaroista.

Raskauden aikana otettu epilepsialääke valproaatti saattaa aiheuttaa lapsessa kehityshäiriöitä. Tutkimus julkaistiin Journal of Neurology, Neurosurgery and Psychiatry -lehdessä (2004;75, 1575) ja sitä selostetaan New Scientist -lehdessä. Toinen tutkimus vahvistaa edellä esitettyä käsitystä. Joka viides valporaattia käyttänyt nainen synnyttää epämuodostuneen lapsen, todetaan uusimmassa raportissa (Neurology 2006).

Epilepsialääkkeistä itsemurhavaroitus

Yhdysvaltain lääkelaitos FDA varoittaa, että epilepsialääkkeet saattavat aiheuttaa itsemurha-ajatuksia ja lisätä itsemurhan vaaraa (lue varoitus). E-EPA sitä vastoin on havaittu täysin turvalliseksi suurinakin päiväannoksina (1–4 g/vrk) (lue tutkimus).

Alla olevien kirjallisuusviitteiden lisäksi PubMedissä on kymmeniä muita raportteja hakusanaparilla "epilepsy; omega-3". Hakusana epilepsia

Kirjallisuutta (uusimmat viitteet lopussa):

1. Chez M et al. L-Carnosine Therapy for Intractable Epilepsy in Childhood: Effect on EEG. Epilepsia 2002; 43(7): 65. [Free Full Text

2. Schlanger S, Shinitzky M, Yam D. Diet enriched with omega-3 fatty acids alleviates convulsion symptoms in epilepsy patients. Epilepsia 2002;43(1):103-4 [Full Free Text]

3. Xiao Y, Li X. Polyunsaturated fatty acids modify mouse hippocampal neuronal excitability during excitotoxic or convulsant stimulation. Brain Research 1999;846(1):112-21 (Medline)

4. Blondeau N, Widmann C, Lazdunski M, Heurteaux C. Polyunsaturated fatty acids induce ischemic and epileptic tolerance. Neuroscience. 2002;109(2):231-41 (Medline)

5. Martin DS, Lonergan PE, Boland B ym. Apoptotic Changes in the Aged Brain Are Triggered by Interleukin-1beta -induced Activation of p38 and Reversed by Treatment with Eicosapentaenoic Acid. J Biol Chem. 2002 Sep 13;277(37):34239-46 (Medline)

6. Ángela María Gutiérrez Álvarez.Uso de anticonvulsionantes durante el embarazo y el riesgo de malformaciones en el recién nacido: metaanálisis Rev Neurol 2003;37(11)1022.

7. Yuen AW, Sander JW. Is omega-3 fatty acid deficiency a factor contributing to refractory seizures and SUDEP? A hypothesis. Seizure. 2004 Mar;13(2):104-7. [PubMed]

8. Ryback R. Bioelectrical modulators and the cell memembrane in psychiatric medicine. Psychopharmacology Bulletin 2001; 35(4): 5-44 [Abstract]

9. Mirnikjoo B, Brown SE, Kim HF et al. Protein kinase inhibition by omega-3 fatty acids. J Biol Chem. 2001 Apr 6;276(14):10888-96.[PubMed] [Free full text]

10. Lauritzen I, Blondeau N, Heurteaux C et al. Polyunsaturated fatty acids are potent neuroprotectors. EMBO J. 2000 Apr 17;19(8):1784-93. [PubMed]

11. Rabinovitz S, Mostofsky DI, Yehuda S. Anticonvulsant efficiency, behavioral performance and cortisol levels: a comparison of carbamazepine (CBZ) and a fatty acid compound (SR-3). Psychoneuroendocrinology. 2004;29(2):113-24. [PubMed]

12. Artama M, Auvinen A, Raudaskoski T. Isojärvi I, Isojärvi J. Antiepileptic drug use of women with epilepsy and congenital malformations in offspring. Neurology. 2005 Jun 14;64(11):1874-8 [PubMed]

13. Yuan AW, Sander JW, Fluegel D et al. Omega-3 fatty acid supplementation in patients with chronic epilepsy: A randomized trial. Epilepsy Behav. 2005 Jul 7; [Epub ahead of print] [PubMed]

14. Gaby AR. Natural approaches to epilepsy. Altern Med Rev. 2007 Mar;12(1):9-24 [Free Full Text].

15. Puri BK, Koepp MJ, Holmes J et al. A 31-phosphorus neurospectroscopy study of omega-3 long-chain polyunsaturated fatty acid intervention with eicosapentaenoic acid and docosahexaenoic acid in patients with chronic refractory epilepsy. Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids . 2007 Aug 28; [Epub ahead of print]

16. Kozan R, Sefil F, Baqirici F. Anticonvulsant effect of carnosine on penicillin-induced epileptiform activity in rats. Brain Res. 2008 Aug 16. [Epub ahead of print]
17. Kleen JJ, Holmes GL. Brain inflammation initiates seizures. Nature Medicine 2008;14: 1309-10. doi:10.1038/nm1208-1309

18. Fabene PF, Navarro Nora G, MartinelloM, et al. A role for leukocyte-endothelial adhesion mechanisms in epilepsy. Medicine 2008;14: 1377-83 Extract
19. Chuang Y-C, Chuang H-Y, Lin T-K, et al. Effects of long-term antiepileptic drug monotherapy on vascular risk factors and atherosclerosis. Epilepsia 2011, 15 NOV. DOI: 10.1111/j.1528-1167.2011.03316.x

20. Yuen AW, Flugel D, Poepel A, et al. Non-randomized open trial of eicosapentaenoic acid (EPA), an omega-3 fatty acid, in ten people with chronic epilepsy. Epilepsy & Behavior. 2012 Feb 17. Abstract

21. Liu SH, Chang CD, Chen PH, et al. Docosahexaenoic acid and phosphatidylserine supplementations improve antioxidant activities and cognitive functions of the developing brain on pentylenetetrazol-induced seizure model. Brain Research 2012 Mar 3. [Epub ahead of print ]

22. Holló A, Clemens Z, Kamondi A, Lakatos P, Szűcs A. Correction of vitamin D deficiency improves seizure control in epilepsy: A pilot study. Epilepsy and Behavior. 2012;4(1) 131–133. Abstract

23. Liu SH, Chang CD, Chen PH, et al. Docosahexaenoic acid and phosphatidylserine supplementations improve antioxidant activities and cognitive functions of the developing brain on pentylenetetrazol-induced seizure model. Brain Research. 2012;1451:19-26 Abstract
24. Vestergaard P. Effects of Antiepileptic Drugs on Bone Health and Growth Potential in Children with Epilepsy. Paediatric Drugs. 2015 Jan 8. [Epub ahead of print]
25. Nagarjunakonda S, Amalakanti S, Uppala V, et al.  Vitamin D in epilepsy: vitamin D levels in epilepsy patients, patients on antiepileptic drug polytherapy and drug-resistant epilepsy sufferers. European Journal of Clinical Nutrition. 2015 Jul 29. doi: 10.1038/ejcn.2015.127.
26. Reda DM, Abd-El-Fatah NK, Omar Tel-S, Darwish OA. Fish Oil Intake and Seizure Control in Children with Medically Resistant Epilepsy. North American Journal of Medical Sciences. 2015 Jul;7(7):317-21. doi: 10.4103/1947-2714.161248.
27. Tejada S, Martorell M, Capó X, et al. Omega-3 Fatty Acids in the Management of Epilepsy.
Current Topics in Medicinal Chemistry. 2016 Feb 4. [Epub ahead of print]

28. Pessoa DT, da Silva ELA, Costa EVL, Nogueira RA. Effect of diet with omega-3 in basal brain electrical activity and during status epilepticus in rats. Epilepsy Research. 2017 Sep 1;137:33-38. doi: 10.1016/j.eplepsyres.2017.08.014.