Ketogeeninen dieetti

Ketogeeninen ruokavalio kehitettiin 1920-luvulla tyypin 2 diabeteksen ja lasten epilepsian hoitoon. Itse asiassa suomalainen Kurkijoen piirilääkäri Nils Jonatan Arppe kirjoitti jo vuonna 1904 ruokavalio-ohjeet diabeetikoille. Nämä ohjeet olivat hyvin lähellä ketogeenista dieettiä (linkki alla).

Sokeritaudin hoito-ohje vuodelta 1904

Ketodieettiä noudatettaessa 75 prosenttia kaloreista tulee rasvasta, noin 20 % proteiineista ja 5 % hiilihydraateista (25–50 grammaa). Kysessä on siis hyvin tiukka vhh-ruokavalio verrattuna tyypilliseen länsimaiseen ruokavalioon, josta saadaan rasvaa vain noin 20 %, mutta 45–60 % hiilihydraatteja. Ketodieetti tuottaa elimistössä ketoneja ja alentaa tehokkaasti tyypin 2 diabeetikon verensokeria ja voi saattaa potilaan remissioon (oireettomaksi) jo muutamassa viikossa, osoittaa Virta Healthin kaksivuotinen seurantatutkimus. Siinä 43 % osallistujista pääsi pysyvästi biokemiallisesti remissioon eli heidän häiriintyneet veriarvonsa normaalistuivat ja paino putosi keskimäärin 12 kiloa. Lue lisää alla olevasta linkistä. Ketodieetti ei ehkä ole hyväksi urheilijoille, kertoo tutkimus.
Tyypin 2 diabeteksen voi saada remissioon ketogeenisella ruokavaliolla

Ketogeenisella dieetillä voi laihtua varsin nopeasti. Koska ketodieetissä ei syödä hedelmiä eikä vihanneksia (joissa on luonnon antioksidantteja), kehotan nauttimaan antioksidantteja ravintolisänä.  Hyviä antioksidantteja ovat esimerkiksi C- ja E-vitaminit, berberiini, seleeni ja ubikinoni. 

Alla oleva kuvio kertoo, kuinka paljon kaloreita (5) tulisi saada hiilihydraateista (carbohydrates), rasvoista (fat) ja proteiinista (protein). Kuva neuvoo myös mitä ruokia kannattaa suosia (Foods to eat) ja mitä välttää (Foods to avoid).

Ketogeeninen ruokavalio

Ketodiet risks

Lähde: Li Z, Heber D. Ketogenic Diets. JAMA. 2020;323(4):386. Jan 28. doi:10.1001/jama.2019.18408

Hakusanoja: Ketodieetti, ketogeeninen, Tolonen