Fibromyalgia ja masennus uudessa valossa

Fibromyalgia, krooninen väsymysoireyhtymä ja masennus ovat kaikki tiloja, joissa vallitsee hapetustressi, nitrosatiivinen stressi ja hiljainen krooninen tulehdus (neuroinflammaatio). Käypä hoito ei korjaa niitä riittävästi. Potilaat saavat onneksi apua ravintolisistä, joihin kuuluvat ubikinoni, karnosiini, EPA, magnesium ja monet vitamiinit.

Arviolta 100 000–200 000 suomalaista potee fibromyalgiaa ja 300 000 suomalaista syö masennuslääkkeitä. Valtaosa heistä on naisia. Fibromyalgia ilmenee monenlaisina epämääräisinä lihas- ja niveloireina sekä väsymyksenä, päänsärkynä, unihäiriöinä ja masentuneisuutena. Eri puolilla vartaloa ja raajoja esiintyy paikkaa vaihtavia kipuja ja kosketusarkuutta. Kivut voivat olla niin voimakkaita, että potilas on niiden vuoksi työkyvytön. Joskus taas kivut ovat lieviä. Vaivat alkavat usein flunssan tai muun infektion jälkeen. Tila muistuttaa kroonista väsymysoireyhtymää ja masennusta (johon palaamme tuonempana). Tavanomaisissa laboratoriokokeissa ei löydy mitään poikkeavaa. Tästä syystä lääkärit ovat suhtautuneet epäileväisesti potilaiden valituksiin ja oireisiin.

Espanjassa Sevillan yliopistossa professori Mario D. Corderon työryhmä on tutkinut fibromyalgian biologiaa ja todennut potilaiden veressä tavallista enemmän rasvojen hapettumisesta (härskiintymisestä) syntyneitä tuotteita. Samanaikaisesti potilailla myllertää nitrosatiivinen stressi*. Näiden biologisten häiriöiden hoitoon auttaa ubikinoni (koentsyymi Q10) ja muut antioksidantit. Ne antavat energiaa, josta potilailla on puutetta, ilmenee työryhmän katsauksessa (2010) ja uusissa klinisissä kokeissa (2012, 2013).  Fibromyalgiassa voi olla AMPK:n inaktiivisuutta (kuten esim. diabeteksessa), mikä selittää potilaan vähä-energisyyttä. Onneksi AMPK:ta voidaan aktivoida berberiinillä, karnosiinilla ja ubikinonilla. Fibromyalgiapotilas on tutkittava kunnolla, sillä diagnoosi voi olla väärä.

"Fibromyalgia" olikin MS-tauti

Fibromyalgia näkyy aivokuvissa

Ranskalaisen tohtori Eric Guedjin työryhmä Marseillesin yliopistoklinikassa (Cente Hospitalo Universitaire de la Timone) vahvistaa suomalaisen anestesiologian apulaisprofessori Pekka Pöntisen jo vuosia sitten esittämän käsityksen, että fibromyalgiassa valitsee poikkeava verenvirtaus aivoissa. Se voi olla syynä potilaan oireisiin. Guedjin työryhmä kuvaa potilaiden aivoja fotoniemissiolaitteella (SPECT). Potilaan laskimoon ruiskutetaan vähäinen määrä radioaktiivista ainetta, joka kulkeutuu aivosoluihin ja osoittaa mahdollisia muutoksia veren virtauksessa. Tutkijat skannasivat 20 fibromyalgiaa potevan ja 10 terveen verrokin aivot.

"Havaitsimme, että fibromyalgiapotilaiden aivojen toiminnat poikkeavat muiden ihmisten vastaavista”, Guedj sanoo Reutersin uutistoimiston haastattelussa. "Nämä muutokset näkyvät aivoalueilla, jotka käsittelevät kivun aistimista. Muutokset korreloivat oireiden vaikeusasteeseen, mutta eivät ahdistukseen eivätkä masennukseen”, Guejd kertoo. "Fibromyalgia tulisi määritellä tiettyjen aivoalueiden toiminnalliseksi häiriöksi", Guedj ehdottaa. Hänen haastattelunsa voi lukea MedScapesta.

Myös egyptiläiset tutkijat ovat osoittaneet aivojen kuvantamislaitteella, että potilaiden aivoissa on toimintahäiriöitä, jotka selittävät taudin oireita. Potilaiden aivotursot erittävät liian vähän N-asetyyli-aspartaatti (NAA) -nimistä aminohappoa. Tutkijat kuvasivat protonimagneettiresonanssilaitteella (1H-MRS) 15 naispuolisen fibromyalgiapotilaan ja 10 samanikäisen terveen naisen aivotursot. Potilaat eivät olleet saaneet mitään lääkettä, joka olisi voinut vaikuttaa tulokseen. Mittaus antoi tulokseksi NAA:n, koliinin ja kreatiinin pitoisuudet ja niiden suhteet aivotursoissa. Niitä korreloitiin potilaiden kognitiivisiin suorituksiin, masennusoireisiin ja unihäiriöihin. Kaikilla ”fibroilla” esiintyi häiriöitä kognitiivisissa toiminnoissa ja 35,5 prosentilla oli masennusoireita ja 60 prosentilla unihäiriöitä. Potilaiden oikean ja vasemman aivoturson NAA-pitoisuudet olivat pienemmät kuin verrokeilla. Koliinin pitoisuus sitä vastoin oli suurempi. Kreatiinin pitoisuuksissa ja koliini/kreatiini-suhteissa ei ilmennyt eroja ryhmien kesken.

"Koska aivotursoilla on keskeinen rooli kognitiivisten toimintojen, unen ja kiputuntemusten säätelyssä, esitämme, että aivotursojen aineenvaihdunnan häiriöt voivat olla osallisina tämän huonosti tunnetun oireyhtymän ilmentymisessä", kirjoittavat tutkijat.

Fibromyalgia ja masennus ovat biologisia tulehdustiloja

Corderon työryhmä viittaa belgialaisen neuropsykiatrian professori Michael Maesin tutkimuksiin masennuksen ja kroonisen väsymysoireyhtymän biologisesta luonteesta. Maes esitti ensimmäisenä maailmassa, että masennus on luonteeltaan krooninen tulehdustila (neuroinflammaatio), joka ilmenee tulehdyssytokiinien lisääntymisenä potilaan veressä, aivoissa ja muissa kudoksissa. Maes on eniten kirjallisuudessa referoituja (viitattuja) biologisesti orientoituneita psykiatreja koko maailmassa.

Maesin mukaan vakavassa masennuksessa vallitsee vapaiden radikaalien aiheuttama hapetusstressi (antioksidanttien puutos) ja krooninen hiljainen hermoston tulehdus (inflammaatio). Hänen työryhmänsä tutki 54 vakavasti masentunutta potilasta, keski-iältään 43,5 +/-11.1 vuotta. Verrokkeina oli 37 samanikäistä tervettä henkilöä. Heistä kaikista mitattiin kahta hapetusstressin osoitinta: seerumin hapettuneita rasvoja (lipidiperoksideja) ja hapettuneen LDL-kolesterolin (oxLDL) vasta-aineita. oxLDL on myrkyllistä, mistä syystä elimistö valmistaa vasta-aineita sitä kohtaan ja pyrkii tällä tavalla eroon haitallisesta aineesta. Masennuksen voimakkuutta arvioitiin Hamilton Depression Rating Scalen avulla. Masennuksen liittyviä psykosomaattisia oireita arvioitiin The Fibromyalgia and Chronic Fatigue Syndrome Rating Scalen avulla.

Masentuneilla potilailla oli merkitsevästi suuremmat peroksidien ja hapettuneen LDL-kolesterolin (oxLDL) pitoisuudet seerumissaan kuin verrokeilla. Nämä kaksi markkeria (peroksidit ja oxLDL-vasta-aineet) eivät korreloineet keskenään, mutta kumpikin osoitti erikseen masennuksen voimakkuutta. oxLDL-vasta-aineiden pitoisuus korreloi kahteen fibromyalgia- ja väsymysoireyhtymien muuttujaan, nimittäin vatsaoireisiin ja päänsärkyyn. Nitrosatiivinen stressi on myös lisääntynyt masentuneilla ja kroonisesti väsyneillä ihmisillä terveisiin verrattuna.

Raportin johtopäätös oli, että vakavassa masennuksessa vallitsee kiihtynyt hapetus- ja nitrosatiivinen stressi sekä rasvojen härskiintyminen (lipidiperoksidaatio). Lisääntyneet peroksidit ja oxLDL-vasta-aineet ovat myös sepelvaltimotaudin riskitekijöitä, mikä selittää sitä, että masentuneet ihmiset sairastuvat herkästi sepelvaltimotautiin ja päinvastoin, sydänpotilaat masentuvat. Mielialalääkkeet eivät korjaa näitä biokemiallisia muutoksia, vaan siihen tarvitaan antioksidantteja ja anti-inflammatorisia aineita. Kirjassa Reversing Fibromyalgia neuvotaan käyttämään myös berberiiniä, joka on tehokas luonnon antioksidantti ja tulehdusta vaimentava ravintolisä.

D-vitamiinin puute – laiminlyöty fakta

Fibromyalgia- ja masennuspotilailla on usein myös D-vitamiinin puutetta, mikä usein diagnosoidaan virheellisesti masennukseksi. D-vitamiinia saa auringonvalosta, jolloin immuunijärjestelmän virheet korjaantuvat ja mielialakin kohenee. D-vitamiinia saa myös solariumista tai purkista. Karnosiinikin on usein avuksi. Sen sopiva päiväannos on yksilöllinen, 125–1200 mg/vrk. Magnesium, 350–700 mg/vrk, rauhoittaa hermoja ja parantaa univalmiutta. Teho lisääntyy vielä foolihapolla ja B6- ja B12-vitamiineilla. Myös kalaöljy, etenkin E-EPA, antaa lisää virtaa". Itsehoidon voi aloittaa 2 grammalla päivässä ja annosta voi vähentää noin kuukauden kuluttua, jolloin nähdään mikä annos on riittävä. Vaikutuksen täyteen ilmenemiseen voi kulua 3–6 kuukautta.

Liikuntaa ja muita hoitovaihtoehtoja

Akupunktio, magneetti-, ultraääni-, sähkö-, laser- ja valohoidot auttavat monia "fibroja". Muitakin täydentäviä hoitoja voi kokeilla. Säännöllinen kuntoliikunta voi auttaa. Valitettavasti se ei kuitenkaan sovi kaikille potilaille; osalla oireet voivat pahentua. Liikunta on hyvä aloittaa vähitellen kuormitusta lisäämällä, ettei siitä tule ylimääräistä stressiä. Hyväkään hoito ei paranna yleensä fibromyalgiaa kokonaan, vaan oireet voivat jatkua vuosia tai vuosikymmeniä. Myös masennus uusiutuu usein toipumisen jälkeen, mutta liikunta ja ravintolisät voivat ehkäistä sitä.

NLRP3-inflammasomi on melko uusi tieteellinen käsite ja tämän hetken tutkituin aihealue luontaisessa immuniteetissa, eritoten tyypin 2 diabeteksessa, sydän- ja verisuonitaudeissa, ihosairauksissa, fibromyalgiassa, kihdissä ja Alzheimerin taudissa. Ubikinoni ehkäisee ja vaimentaa tätä infalmmasomia (Cordero ym. 2013).

Siwek M, Sowa-Kućma M, Dudek D, et al. Oxidative stress markers in affective disorders. Pharmacological Reports. 2013;65(6):1558-71. Free Full Text
Cordero MD, Alcocer-Gómez E, Culic O, et al. NLRP3 Inflammasome is activated in Fibromyalgia: the effect of Coenzyme Q10. Antioxid Redox Signal. 2013 Jul 25. Abstract
Cordero MD, Alcocer-Gómez E, de Miguel M, et al. Can Coenzyme Q10 improve clinical and molecular parameter in Fibromyalgia? Antioxid Redox Signal. 2013 Mar 4. [Epub ahead of print]
Cordero MD, Díaz-Parrado E, Carrión AM, et al. Is inflammation a mitochondrial dysfunction-dependent event in Fibromyalgia? Antioxidantd and Redox Signaling. 2012 Sep 3. [Epub ahead of print]

Cordero MD, Cano-García FJ, Alcoler-Goméz E, et al. Oxidative Stress Correlates with Headache Symptoms in Fibromyalgia: Coenzyme Q10 Effect on Clinical Improvement. PloS ONE 2012 Apr 19;7(4). DOI:10.1371/journal.pone.0035677 Free Full Text pdf