Aspergerin oireyhtymä

Aspergerin oireyhtymä kuuluu autistiseen tautikirjoon. Tässä katsauksessa kerrotaan uutta tietoa sen syistä ja ravitsemushoidosta.

Harvardin yliopiston neurologit korostavat katsauksessaan raskaudenaikaisen terveellisen ravitsemuksen, ja aivan erityisesti riittävän omega-3-rasvahappojen saannin merkitystä tulevan lapsen autismin ehkäisyssä (Madore ym. 2016). Tätä ei valitettavasti vielä ymmärretä riittävästi Suomen äitiysneuvoloissa.

D-vitamiini muuntuu elimistössä hormoniksi, joka tuottaa aivoissa serotoniinia. Se saattaa auttaa autistisessa tautikirjossa, ilmenee Kalifornian yliopiston (Berkley) biologian ja molekyylibiologian professorin Bruce N. Amesin työyhmän tutkimuksista (Patrick ja Ames 2014). "D-vitamiinin ja omega-3-rasvahappojen antaminen on turvallisempi tapa hoitaa potilaita kuin määrätä mielialalääkkeitä, joilla on usein ikäviä sivuvaikutuksia", sanovat tutkijat (2015). Äidillä synnytyksen aikaan vallitseva D-vitamiinivaje altistaa lapsen autismille, osoittaa australialais-hollantilainen yli 4000 äiti-lapsiparin tutkimus (Vinkhuyzen ym. 2017). Tieto on tärkeä, sillä Suomessa läheskään kaikki raskaana olevat naiset eivät ota riittävästi D-vitamiinia.

Kiinalaiset lastenpsykiatrit osoittivat, että D3-vitamiini voi parantaa autististen lasten oireita (Feng ym. 2016). Aineistona oli 215 autistista ja 285 tervettä verrokkilasta. Autistien seerumin S-D-25 oli merkitsevästi pienempi kuin verrokkien. D-vitamiinihoito korjasi S-D-25-arvot ja vähensi oireita.

Autistisilla lapsilla (ja aikuisilla) on aivoissaan puutetta serotiinista, mutta paradoksaalisesti sitä on likaa suolistossa (suoli näet tuottaa myös serotoniinia), jossa se aiheuttaa kroonista matala-asteista tulehdusta (inflammaatiota). D-vitamiinivaje lisää suoliston serotoniinin eritystä. Raskaana olevien naisten tulisi nauttia riittävästi D-vitaminia (100 mikrogrammaa päivässä), jolloin syntyvän lapsin riski sairastua autismiin vähenee. D-vitamiinilisästä voi olla apua myös autisteille, mutta anokset tulee olla huomattavasti viranomaissuositusta suurempi, niin että seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) nousee tasolle 125–150 nmol/l. Muutkin ravintolisät voivat olla hyödyksi, kuten seuraavista äitien lähettämistä kirjeistä ilmenee.

D-vitamiinihoito auttoi autistista poikaa

Autistisen äidin kirje:
"Olisin kertonut [Teille] miten meillä ovat e-epat ja karnosiinit auttaneet. Vuosi sitten tilanne oli se, että silloin 5-vuotiaalla pojallamme todettiin vaikea autismi ja älyllinen kehitysvamma. Tilanne oli todella toivoton kotona ja hoidossa. Poika ei ottanut mitään kontaktia muihin. Netissä päädyin Tolosen sivuille ja hankin heti epat ja karnosiinit, joita aloin antamaan. Jo viikon kuluttua päiväkodissa sanoivat, että mitä on tapahtunut, poika on muuttunut. Tämä muutos vain jatkuu ja jatkuu. Paljon olisi mukavaa kerrottavaa ja nämä muutokset eivät voi johtua muusta kuin näistä luontaistuotteista, niin selvä muutos oli heti niiden syönnin aloitettua. Tänä päivänä poika käy erityisesikoulua ja opettaja on sanonut hänen olevan älykäs. Poika on oppinut kirjoittamaan kymmeniä sanoja ja puhuu jo lausetasolla. Jo pian luontaistuotteiden aloittamisen jälkeen hän alkoi ryhmäytyä päiväkodissa ja hyväksyi muut lähelleen, nyt hän ei vieroksu vieraitakaan ihmisiä ja yksi merkittävimmistä asioista on ollut se, että autismilasten opettamiseen perehtynyt opettaja kävi seuraamassa poikaa koululla ja kysyi muutaman tunnin seuraamisen jälkeen että missä ne autistiset piirteet ovat! Niitä ei enää ole!!! Meidän elämä on muuttunut radikaalisti juuri Tohtori Tolosen tuotteiden takia. Kiitos hänelle. Ystävällisin terveisin, N.N. ja perhe" (nimi poistettu)

Toisen äidin viesti:
"Minulla on 13-vuotias autistinen tyttö, jolle aloin viime keväänä antamaan E-EPA-kapseleita 2 päivässä. Valtava muutos on tapahtunut hänen käyttäytymisessään, ja hän oppi myös aivan yllättäen lukemaan."

Autistisessa tautikirjossa hyödyllisiä ravintolisiä voivat olla:

  • karnosiini
  • E-EPA
  • D3-vitamiini
  • foolihappo
  • fosfoseriini
  • sinkki
  • magnesium ja B-vitamiinit
  • maitohappobakteerit
  • ubikinoni (Gvozdjáková ym. 2014)

    Näitä aineita kannattaa ottaa mahdollisimman monta samanaikaisesti (yhdistelmävalmisteina), ainakin hoitoa aloitettaessa, koska mikään aine ei yksin auta 100 prosenttisesti kaikkia ihmisiä eikä kukaan voi etukäteen tietää, mikä aine auttaa parhaiten ketäkin. Yhdistelmähoito varmistaa parhaan mahdollisen hoitotuloksen. Jatkossa potilas voi kokeeksi vähentää annostusta ja/tai tuotevalikoimaa ja katsoa, millä hän tulee toimeen. Wienin ylipistossa tehdyn tutkimuksen mukaan kalaöljystä on merkittävää hyötyä ainakin osalle autistisista lapsista (Amminger ym. 2006). Toisen uuden tutkimuksen mukaan autisteille annetussa kalaöljyssä ei saisi olla mukana DHA:ta, koska sitä on autistisilla muutoinkin liikaa (lue tutkimus). Yhdysvalloissa on käynnissä tutkimus, jossa selvitetään, voisiko odotusaikana (viranomaissuositusta suurempana annoksena) nautittu D-vitamiini ehkäistä autismia. Kanadalainen tutkimus osoitti, että autistisilla lapsilla on veressään liian vähän omega-3-rasvahappoja (Jory 2015). Siitä voidaan päätellä, että vioka tulisi korjata tehokkaalla kalaöljyllä.

    Foolihappoa autismin hoitoon

    Hope Lewis (6 v) parani täysin autismista rasvahappokapseleilla. Ne auttavat (yksinkin) merkittävästi joka kolmatta autistisista lasta. Ennuste paranee, jos rasvahappoihin liitetään karnosiini (400–800 mg/vrk).

    Kalifornian yliopiston pieni tutkimus viittaa siihen, että kalaöljystä voi hyvinkin olla hyötyä autistisille henkilöille (2010). Singaporelainen avoin tutkimus tukee tätä käsitystä (Ooi ym. 2015). Autralialaisten ja uusiseelantilaisten tutkijoiden meta-analyysi (koostetutkimus) vahvistaa, että yhtäältä autistisilla ihmisillä on liian vähän omega-3-rasvahappoja veressään ja toisaalta, että omega-3-rasvahappojen nauttimnen ruuan lisänä voi lievittää oireita (Mazahery ym. 2017).

    Maailman johtavat fyysikot Isaac Newton ja Albert Einstein ovat todennäköisesti poteneet Aspergerin syndromaa, lievää autismin muotoa. Tosin on myönnettävä, ettei kauan sitten kuolleesta ihmisestä voi tehdä varmaa diagnoosia. Myös tietokoneguru Bill Gatesin huhutaan niinikään potevan Aspergerin oireyhtymää.

    Tohtori Lisa A.Croenin tutkimuksen mukaan allergiaa ja astmaa sairastavat naiset ovat muita alttiimpia synnyttämään autistisen lapsen. Syynä ovat ilmeisesti allergioissa ja astmassa elimistössä riehuvat tulehdussytokiinit (IL8 ja IL10 ym.), jotka vaikuttavat haitallisesti sikiön geeneihin. Tanskalaisen tutkimuksen mukaan äidin mielenterveyshäiriöt ja vaikea synnytys lisäävät lapsen autismin vaaraa. Nämä uudet tiedot ovat hyvä syy suositella kaikille odottaville äidelle hyvin puhdistettua kalaöljyä, EPAa. E-EPA ja karnosiini näet vaimentavat tulehdussytokiineja (lue uutinen).

    Tulehduksen (inflammaation) osuudesta autismissa on julkaistu tutkimustietoa (Neurology 2006). Aivojen nestemäisyyttä kuvaava tutkimus (T2 relaxation) osoittaa poikkeavuutta autistisen henkilön harmaassa aivoaineessa. Muutos on todennäköisesti tulehduksen aiheuttamaa. Tämäkin havainto puoltaa karnosiinin ja E-EPAn käyttöä ravintolisänä.

    Autistinen tautikirjo lyhyesti

    Lapsuuden autismia kutsutaan myös nimellä Kannerin autismi. Tilan kuvasi vuonna 1943 ensimmäisenä psykiatri Leo Kanner (Nervous Child 1943; 2: 217-50), joka toimi amerikkalaisessa Johns Hopkinsin sairaalassa. Itävaltalainen lastenlääkäri Hans Asperger kuvasi saman tilan vuonna 1944. Nykyään autismin lievää muotoa kutsutaan nimellä Aspergerin oireyhtymä.

    Oireyhtymästä käytetään myös nimitystä "pervasive developmental disorder" eli pdds. Tila on viisi kertaa yleisempi kuin Downin syndrooma ja kolme kertaa yleisempi kuin lasten diabetes.

    Kanner käytti nimitystä autismi tilasta, jossa lapsi vetäytyi syrjään omiin oloihinsa ja puuhasteli omiaan muista välittämättä. Lapsi ei oppinut kunnolla puhumaan, vaikkei hän ollut välttämättä älyllisesti jäänyt jälkeen. Asperger kutsui autistisiksi lapsia, jotka olivat epäsosiaalisia, joille kehittyi pakkoliikkeitä ja tapoja, vaikka he olivat selvästi älykkäitä ja heillä oli puhekykyä. Autistinen lapsi voi reagoida poikkeavasti myös kosketukseen, näköhavaintoihin ja ääniin. Asperger huomasi, että tautia esiintyy tietyissä suvuissa ja että se siirtyi usein suoraan isältä pojalle. Myös Kanner piti autismia perinnöllisenä.

    Autismi ilmenee vaikeuksina ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, kahdenkeskisessä kommunikaatiossa, mielikuvituksen ja mielenkiinnon puutteena ympäristöä kohtaan. Autistinen lapsi ei hymyile, ei naura, ei puhu, eikä leiki normaalisti, vaan elää omissa maailmoissaan, kuten Felix (4 v) ennen karnosiinihoitoa. Autistisen henkilöt aivojen eri osat eivät kommunikoi keskenään normaalisti (lue lisää uusista tutkimuksista).

    Aspergerin oireyhtymä ilmenee usein ihmisen rajoittuneena kykynä sosiaaliseen kanssakäymiseen, pakonomaisina rutiineina, motorisena kömpelyytenä, puhevaikeutena ja kommunikaatiovaikeutena. Autistinen lapsi on syrjäänvetäytyvä, kun taas Asperger-lapsi pyrkii sosiaaliseen kanssakäymiseen, mutta ei osaa noudattaa sen sääntöjä. Aspergerin oireyhtymään ei liity henkistä jälkeenjääneisyyttä ja taantumaa kuten autismiin.
    Taulukko: Autistisen tautikirjon oireet englanniksi
    Uutta tutkittua tietoa autistien aivotoiminoista (englanniksi)

    Autistisen ihmisen käsitys omasta itsestä poikkeaa normaalista. Hän puhuu itsestään kuin toisesta ihmisestä, ja hänen itsetuntonsa on muita heikompi (American Journal of Psychiatry 2002;159:1422-1424.)

    Suomessa on diagnosoitu noin 5000 autistista henkilöä. Heistä 4/5 on miespuolisia. Suomessa autismia esiintyy eniten Oulun läänissä. Todellisuudessa autistiseen tautikirjoon kuuluvia on monin verroin enemmän kuin viralliset tilastot näyttävät. Cambridgen yliopiston mukaan jopa yksi lapsi 58:sta potee autismia. Ennen suhdeluvuksi esitettiin 1:100 (Daily Telegraph 9.7.2007).

    Tukholman Karoliinisen Instituutin tutkimuksen mukaan odottavan äidin tupakointi lisää lapsen riskiä sairastua infantiiliseen autismiin.
    Puolessa autisteista löydetty geenivirheitä (Nature 2007)

    Harvardin yliopiston psykiatrin professori Andrew L. Stollin diasarja autismista ja sen rasvahappohoidosta.

    Autisteilla aivoissa tulehdus ja hapetusstressi

    Johns Hopkins Universityn neurologit kirjoittavat Yhdysvaltain neurologien yhdistyksen tiedelehdessä, että autistien aivoissa vallitsee immuunijärjestelmän virhereaktio, tulehdus (inflammaatio). Silloin verestä ja muista kudoksista mitatut tulehdussytokiinit, kuten TNF-alfa ja tietyt interleukiinit ovat koholla. Havainto perustuu 11 kuolleen autismipotilaan ja 6 elävän potilaan selkäydinnesteestä tehtyihin mittauksiin. Tutkimusta johti tohtori Carlos Pardo-Villamizar, jonka mukaan havainto vahvistaa käsitystä immuunijärjestelmän aktivoitumisesta autistisen henkilön aivoissa (the theory immune activation in the brain).

    Autistien aivoissa vallitsee hapetusstressi, joka ilmenee lisääntyneenä rasvojen härskiintymisenä (lipidiperoksidaationa). Sitä tulisi vaimentaa antioksidanteilla (McGinnis 2004), jollaisina toimivat mm. karnosiini ja E-EPA. Australialaisen tutkimuksen mukaan yhtenä syynä rasvahappohäiriöön saattaa olla pitkäketjuisen acyl-CoA dehydrogenasi -entsyymin (LCAD) puute. Näiden puutteiden hoitoyritystä pelkästään neuropsykologisin ja erityisopetuksen keinoin voisi verrata siihen, että raudanpuuteanemiaa yritettäisiin hoitaa psykoterapialla.

    Tulehdukseen ja hapetusstressiiin eivät tietenkään perinteiset erityisopetuksen keinot auta, vaan tarvitaan tulehdusta ja hapetusstressiä ehkäiseviä ja hillitseviä yhdisteitä. Tällaisia ovat mm. kalaöljyjen omega-3-rasvahapot – erityisesti EPA –, karnosiini sekä eräät muut lisäravinteet, joista jäljempänä tulee puhe. Karnosiini ja EPA vaimentavat tulehdussytokiineja. Nämä uudet havainnot auttavat lääkäreitä ja maallikoita ymmärtämään paremmin, miksi ravintolisiä saattaa olla merkittävää apua vaikeissakin sairauksissa (Frey ym. 2013).

    Tutkimus muuttaa käsityksiä

    Toisen maailmansodan jälkeen autismitutkimus kääntyi täysin väärille raiteille. Lastenlääkärit ja psykiatrit alkoivat syyllistää lasten äitejä. Lääkärit väittivät, etteivät lapset synny autistisiksi, vaan syy on lapsen ja vanhempien suhteissa. He uskoivat, että autistisen lapsen äiti oli kylmä ja tunteeton, eikä hän välittänyt hoitaa lastaan oikein. Syynä tällaiseen virheelliseen ajatuskulkuun oli wieniläisen psykiatrin Sigmund Freudin oppien leviäminen länsimaiseen psykiatriaan.

    Autismitutkimus on alkanut edistyä vasta viime vuosina, kun uusia tutkimusmenetelmiä on otettu käyttöön. Uudet aivojen kuvantamismenetelmät (fMRI ja PET) ovat osoittaneet, että potilaan aivoissa on anatomisia ja toiminnallisia poikkeamia. Autististen henkilön puhevaikeuksien syy on biologinen: Se näkyy aivojen Brocan alueen poikkeavuutena (lue uutinen). Tautia tutkivat nyt myös molekyylibiologit ja geenitutkijat. He ovat kehittäneet eläinmalleja, joiden avulla ongelmaa pyritään selvittämään. Nyt ymmärretään, ettei vika suinkaan ole vanhempien suhtautumisessa lapseen, vaan kyseessä on geneettinen häiriö, joka aiheuttaa neurokemiallisia häiriöitä aivojen rakenteissa ja hermoradoissa. Autistisen henkilön kudoksissa vallitsee tulehdus ja hapetusstressi.

    Uusinta uutta on lisäravinnehoito, mutta valitettavasti suomalaiset lääkärit eivät ole vielä perehtyneet siihen. Vaikka mm. Harvardin yliopiston psykiatrian professori Andrew Stoll ja Oxfordin yliopiston neuropsykologi Alexandra Richardsson suosittelevat sitä, eivät kaikki suomalaiset lääkärit pidä sitä kyllin "hienona" hoitona. Lääkärit on auktorisoitu kirjoittamaan lääkereseptejä. Kielipelin mukaisesti monet tuomitsevat lisäravinteet humpuukina, eivätkä halua edes lukea (alla mainittuja) tieteellisiä tutkimuksia.

    Geenivirheet

    Autismi on geneettisesti sukua dysleksialle (lukivaikeus), ADHD:lle ja obsessiivis-kompulsiiviselle häiriölle (obsessive compulsive disorder, OCD) sekä skitsofrenialle. Näissä kaikissa neurologisissa tiloissa potilailla on aivojen rakenteissa ja toiminnoissa poikkeamia, jotka johtuvat rasvahappojen ja välittäjäaineiden biokemian muutoksista.

    Ensimmäisen kerran autismia aiheuttava geenivirhe havaittiin vuonna 1977. Sen jälkeen geenivirheitä on etsitty vilkkaasti ja niitä on löydetty useita etenkin kromosomeista 7 (Science 2003; Nature 2003) ja 15q11-q13. Muun muassa RELN-geeni, joka säätää hermosolujen toimintaa, liittyy autismiin (Curr Neurol Neurosci Rep 2003 Mar;3(2):149-56). Suomalainen tutkijaryhmä on paikantunut pohjoissavolaisten isovanhempien sukulaisissa autistimia aiheuttavia geenivirheitä kromosomissa 3 (lue raportti). Tämä ei välttämättä merkitse sitä, että jokaisen autistisen henkilön verinäytteestä löytyisi geenivirhe.

    Karoliinisen instituutin tutkijoiden kirjoitus Lancetissa
    Uutta tietoa autismigeeneistä
    Uusia autismigeenejä löydetty 2007

    Ympäristön merkitys

    Myös ympäristösyillä on merkitystä oireyhtymän synnyssä. "Ympäristöllä" tarkoitetaan kaikkia heti hedelmöityksen jälkeen vallitsevia oloja (mukaanlukien olot kohdun sisällä ja sikiön napanuoran välityksellä äidistä saama ravinto ja mahdollisesti alhoholi, lääkkeet ja huumeet ja varhaislapsuudessa annettavat rokotukset).

    Epilepsia

    Autismiin liittyy epileptisiä kohtauksia. EEG-tutkimusten mukaan niitä on joka kolmannella autistisella, mutta magneettikuvausten perusteella jopa useammallakin - magneettikuvaus paljastaa vähäiset kohtaukset herkemmin kuin perinteinen aivosähkökäyrä, EEG. Tohtori Michael G. Chezin artikkelissa sanotaan, että epilepsiaan viittavia muutoksia olisi muissa tutkimuksissa havaittu 43–68 %:lla autistisista henkilöistä, vaikkei heillä esiintyisikään kliinisiä kohtauksia. Chezin omassa aineistossa epilepsialöydöksiä oli kuitenkin vain 16,6 %:lla. Sekä karnosiini että EPA-rasvahappo ovat ehkäisseet ja vaimentaneet lasten epilepsiaa. Niitä kannattaa siis käyttää yhdessä.

    Tiomersaalista kiistellään

    Yhdysvaltain Terveysvirasto (NIH) myönsi huhtikuussa 2003, että rokotteiden sisältämä elohopeayhdiste, tiomersaali lisää lapsen riskiä sairastua autismiin. Tiomersaalia on ollut useimmissa Suomessa käytetyissä rokoteissa, mm. kolmoisrokotteessa (PDT) ja flunssarokotteissa. Ruotsi, Japani, Australia ja USA kielsivät tiomersaalirokotteet.

    Poikien uusien autismi-diagnosien määrä (punainen viiva) on lisääntynyt, kun taas muiden uusien kehityshäiriöiden määrä on vähentynyt (sininen katkoviiva) 1990-1997 Britanniassa. Tutkijat kiistelevät sitä, onko kasvun syynä parantunut diagnostiikka vai ovatko tapaukset oikeasti lisääntyneet.
    Lähde: British Medical Journal 14.2.2004

    Uusien autismitapausten määrä on lisääntynyt Iso-Britanniassa 7-kertaiseksi vuodesta 1988, jolloin kolmoisrokote otettiin käyttöön, kirjoittaa The Lancet 14.2.2004. Yhdysvalloissa kalan elohopeaa pidetään yhtenä syynä autismin lisääntymiseen (lue raportti). Lancetissa käydään edelleen kiivasta väittelyä autismin syistä, mm. rokoteista.

    Autismin hoitotulokset koululääketieteen parhaillakin menetelmillä ovat vaatimattomat. Siksi ei tulisi ennakkoluulojen vuoksi sulkea pois mitään sellaista turvallista hoitomuotoa, josta voi olla apua, esimerkiksi ravitsemushoitoa.

    Lääkkeet

    Autismin hoidossa käytetään monia synteettisiä lääkkeitä, kuten desipramiinia, dextroamfetamiinia, klonidiinia, neuroleptejä ja metyylifenidaattia, mutta niiden hyöty on vähäinen ja ne saattavat aiheuttaa vaikeita sivuvaikutuksia. Siksi tutkijat etsivät kaiken aikaa uusia tehokkaita ja turvallisia hoitokeinoja, joita onkin viime aikoina löytynyt täydentävästä ravitsemushoidosta.

    Karnosiini

    Karnosiinihoito saattaa olla läpimurto autistisen tautikirjon hoidossa. Karnosiini on valkuaisaine, joka on itse välittäjäaine ja lisäksi se parantaa aivojen välittäjäaineiden (mm. GABA:n) toimintaa juuri niillä aivojen alueilla, joissa autistisilla henkilöillä on häiriöitä, sanoo karnosiinihoitoa antava amerikkalainen lastenneurologian apulaisprofessori Michael Chez.

    Parhaan mahdollisen vaikutukset saamiseksi karnosiinin lisäksi kannattaa käyttää rasvahappoja, sinkkiä, E-vitamiinia ja muita lisäravinteita, joista kerron tuonnempana. Niistä on muutakin hyötyä terveydelle. Rasvahapot vähentävät muun muassa riskiä sairastua verenpainetautiin myöhemmin elämässä (BMJ 2003). Karnosiini ja E-EPA vaimentavat tulehdussytokiini IL8:n aktiivisuutta.

    Rasvahapot

    Autististen henkilöiden plasman ja punasolujen rasvahappojen koostumus poikkeaa normaalista (Bell ym. 2000, 2004, Richardson ja Ross 2000, Ward 2000, van Elst ym. 2014, Parletta ym. 2016), mutta poikkeavuudet eivät ole samanlaisia kuin esimerkiksi skitsofreniassa (Puri ja Singh 2002). Pelkkä rasvahappohoito ei kuitenkaan auta kaikkia autistisia ihmisiä, vaan ainostaan ehkä kahta kolmesta. Ennalta ei voida tietää, ketä hoito mahdollisesti auttaa. Siksi rasvahappohoitoa kannattaa täydentää muilla ravintolisillä, joilla on tutkitusti edullinen vaikutus autismiin.

    Yhä useammat tutkijat uskovat, että rasvahappotasapainon korjaaminen EPAn avulla voisi olla hyödyksi. EPA näet estää erästä entsyymiä (fosfolipaasi A2, PLA2) , joka hajottaa ja tuhoaa aivosoluista DHA:a. EPA voi olla tehokasta autismin täydentävänä hoitona (Johnson ja Hollander 2003, Bell 2004). Tehokkain EPAn muoto on E-EPA.

    "Päivittäin EPA-painotteista rasvahappovalmistetta saavien lasten vanhemmat ovat raportoineet lapsen aggressioiden ja univaikeuksien vähentyneen", sanoi autismin ja rasvahappojen yhteyttä tutkiva englantilainen biokemisti, tohtori Gordon Bell englantilaisessa Herald-lehdessä 9.5.2002. Hänen uusimman tutkimuksensa lyhenteen voi lukea tästä.

    "Joissakin tapauksissa puhe ja peruskäytös ovat parantuneet, samoin kuin lapsen kyky keskittyä siihen, mitä on tekeillä", Bell kertoo. Hän on itse autistisen lapsen isä.

    Espanjalaisten lastenpsykiatrien julkaisema kaksoissokkotutkimus osoitti, että kalaöljyn anto (962 mg tai 1155 mg/vrk) paransi autististen lasten sosiaalista motivaatiota ja kommunikaatiokykyä (Parellada ym. 2017).

    EPA-tiivisteen vaikutusta on tutkittu jo dysleksiassa ja ADHD:ssa. E-EPAn tehosta on näyttöä skitsofreniassa, epilepsiassa, masennuksessa ja dementiassa. Sitä voi hyvin käyttää myös autismin hoitoon, jolloin potilaalle yleensä riittää yksi kapseli/vrk (kun tavallista kalaöljyä tai EPA-tiivistettä tarvitaan useita kapseleita).

    Koska rasvahappotasapainon häiriöt ovat yhteisiä kaikille näille tiloille, uskovat monet tutkijat Bellin tavoin, että EPA:sta (erityisesti etyyli-EPA:sta) voisi olla hyötyä myös autismin täydentävänä hoitona. EPA on peräisin kalaöljystä, ja sen nauttiminen on täysin turvallista ja erittäin monella tavalla terveellistä. Se ehkäisee muun muassa masennusta, jota tutkimusten mukaan esiintyy autistisilla ihmisillä useammin kuin muilla.

    Uusi internetissä tehty kaksoissokkotutkimus puoltaa kalaöljyn käyttöä autismin hoidossa (Bent ym. 2014).

    Rasvahappoparadoksi
    Vaikka autismissa ja sen sukulaishäiriöissä on havaittu suurinta puutetta DHA:sta, DHA:n antamisella ei ole havaittu juuri plaseboa parempaa vaikutusta. Sitävastoin kalaöljyn EPA-rasvahappo näyttäisi lupaavalta. Tätä ilmiötä kutsutaan nimellä "aivojen rasvahappoparadoksi".

    Isarelilaiset Ben Gurion yliopiston psykiatrit kirjoittavat DHA:sta ja EPAsta näin:

    "Because DHA and EPA are relatively small in [molecular] structure and may compete with one other for binding sites [in the cell membranes], Horrobin (personal comunication) suggests that mixed EPA/DHA formulations may be much less effective than pure EPA preparations containg the same absolute amount of EPA."

    Toisin sanoen, mahdollisimman paljon EPA-rasvahappoa sisältävä tuote on tehokkaampi kuin DHA/EPA-seos, jota tavalliset omega-3-valmisteet ovat. E-EPAsta DHA on poistettu kokonaan ja se on korvattu EPAlla.

    Monet autististen lasten äidit ovat soitelleet minulle ja kysyneet muun muassa, missä lapsen rasvahappotasapainon voisi mittauttaa. Plasman rasvahappopitoisuudet voi mittauttaa esim. Helsingin Antioksidanttiklinikalla (puh 09-626 388), mutta mittaus on melko kallis, eikä se ole välttämätön rasvahappohoidon kannalta. Ruuan lisänä voi nimittäin hyvin antaa EPA-tiivistettä tai E-EPAa, jotka ovat joka tapauksessa hyödyksi lapsen terveydelle (hermostolle, sydämelle, nivelille, iholle, luustolle, jne). DHA-tiivistettä sitä vastoin en suosittele.

    Ennuste paranee, kun ravintoa täydennetään antioksidanteilla, magnesiumilla, sinkillä, B-vitamineilla, fosfoseriinillä ja etenkin karnosiinilla. E-EPA ja karnosiini vähentävät tutkitusti epileptisiä kohtauksia. Tällä voi olla suuri merkitys niille autistisille henkilöille, joilla niitä esiintyy.

    Epilepsian ravitsemushoito
    Lisää tietoa välttämättömistä rasvahapoista
    EPAn vaikutus aivoissa

    Antioksidantit

    Autismi ei ole pelkästään aivojen sairaus - kuten yleisesti luullaan - vaan koko elimistön biokemiallinen häiriötila, samalla lailla kuin skitsofreniakin on koko elimistön häiriö, joskin niissä on havaittu keskinäisiä biokemiallisia eroja (Puri ja Singh 2002).

    Autistisen ihmisen elimistössä vallitsee tavallista voimakkaampi hapetusstressi, joka johtuu liiallisesta vapaiden radikaalien tuotannosta. Antioksidanttien tarve on siten tavallista suurempi. Parhaiten hapetusstressiä vastustetaan nauttimalla useita eri antioksidantteja yhtaikaa - ne toimivat synergisesti toinen toisiaan voimistaen - aivan kuten orkesteri soittaa hyvin harmoonisesti yhteen.

    Yksittäisiä antioksidantteja ei kannata eikä saakaan ottaa liian suurina annoksina. Autistiselle lapselle ja nuorelle riittää hyvin ns. ravitsemuksellinen annostelu. Antioksidantteja on saatavana yhdistelmävalmisteina, joissa yhteisvaikutus on jo huomioitu.

    Karnosiini on ns. neuropeptidi, joka on vahvempi ja monipuolisempi kuin mikään muu antioksidantti. Tieteellisessä tutkimuksessa karnosiinilla on saatu lupavia tuloksia autististen lasten hoidossa. Olen saanut myös käytännössä aivan samanlaista palautetta. Karnosiini on "endogeeninen" eli elimistön itsensäkin tuottama aine ja sellaisena 100 % turvallinen.

    Myös farmaseuttinen kalaöljy E-EPA toimii elimistössä antioksidanttina. Sitä on alettu antaa myös kehitysvammaisille lapsille hyvällä menestyksellä. Tavallisesti annos on 500 mg/vrk.

    Magnesium ja sinkki

    Aivan kuten ADHD:ssa ja Touretten oireyhtymässä, useimmilla autistisilla lapsilla on piilevää puutetta magnesiumista. Vajaus tulee harvoin ilmi, koska lääkärit eivät yleensä mittaa lapsen magnesiumtasapainoa lainkaan, ja jos mittaavatkin, pitoisuus määritetään seerumista. Koska 99 % magnesiumista on solujen sisällä, ei seerumista saatu luku anna oikeaa kuvaa lapsen solujen magnesiumista. Mittaus pitäisi tehdä punasolusta.

    Magnesiumin hyödyllisyydestä autismissa on julkaistu viimeisten 25 vuoden aikana kymmenittäin tutkimuksia (ks. Martineau ym. 1985, 1986, 1989, Kleijnen ja Knipschild 1991, Baghdadli ym. 2002). Niiden mukaan magnesium vaikuttaa parhaiten yhdistettynä B-vitamiineihin. Tällainen yhdistelmä auttaa noin 40 % autisteista (Galland 1991). Tulos paranee todennäköisesti vielä, kun mukaan lisätään samanaikaisesti muutkin tässä mainitut lisäravinteet. Yhden yhdisteen käyttö tuottaa vain harvoin hyviä tuloksia. Eräissä tutkimuksissa pelkän magnesiumin anto ei ole tuottanut toivottua tulosta (Tolbert ym 1993).

    Alle 15-vuotias autistinen lapsi tai nuori voi hyvin ottaa 175 mg ja yli 15-vuotias 350 mg magnesiumia päivässä, mielellään magnesiumoksidin (MgO) muodossa. Se imeytyy hyvin suolesta vereen, ja sen biologinen hyväksikäyttö on erinomaista. MgO ei yleensä aiheuta mitään haitallisia sivuvaikutuksia. Yliannos voi tehdä vatsan löysäksi, siinä kaikki.

    B-vitamiinit ja fosfoseriini

    Foolihappo, B6- ja B12-vitamiini tehostavat magnesiumin imeytymistä ja sen edullista vaikutusta autistisen henkilön keskushermostossa (Rimland 1988).

    Fosfoseriini on soijauute, joka sisältää muistin kannalta välttämätöntä fosforia ja seriini-nimistä aminohappoa. Fosfoseriini parantaa hermosolujen välistä tiedonsiiroa aivoissa. Fosfoseriiniä käytetetään pääasiassa ikäihmisen lähimuistin parantamiseen, mutta se parantaa yhtä lailla myös autistisen lapsen aivojen toimintaa. Lue lisää

    Sinkki

    Käytännössä jokaisella autistisella lapsella on piilevää puutetta sinkistä. Siksi amerikkalaisessa karnosiinitutkimuksessa annettiin lapsille myös sinkkiä (ja lisäksi vielä E-vitamiinia). Sinkin mittaamista verestä koskee sama, mitä edellä sanoin magnesiumista: Sinkki on pääasiassa solun sisällä, eikä veriplasmasta tai seerumista mitattu arvo anna oikeaa kuvaa.

    Jos lapsi (tai aikuinen) ottaa sellaista antioksidanttien yhdistelmää, jossa jo on sinkki mukana, sitä ei tarvitse nauttia erikseen.

    Pre- ja probiootit

    Englantilaisen Readingin yliopiston tutkimuksissa on äsken havaittu, että autistisilla henkilöillä on suolistossaan tavallista enemmän clostridia-bakteereita, jotka erittävät hermomyrkkyä. Ne siirtyvät suolesta vereen ja sieltä aivoihin, joissa ne haittaavat välittäjäaineiden toimintaa, sanoo tunnettu brittiprofessori Glenn Gibson The Timesin haastattelussa 11.6. 2003. Hän suosittelee ruuan lisänä maitohappobakteereita ja fruktaaneja (inuliinia ja frukto-oligosakkarideja).

    Miten ravintolisät annostellaan?

    Rasvahappo-, antioksidantti- ja magnesium-, B- ja D-vitamiinivalmisteita ja karnosiinia voi ja kannattaakin käyttää kaikkia yhtaikaa, mutta niiden käyttö voidaan myös aloittaa yksi kerrallaan ja viikon välein lisätä seuraava valmiste mukaan. Annostelu on hyvä jakaa eri aterioiden yhteyteen niin, ettei vatsa reagoi ravintolisiin.

    Lisätietoa autismista suomeksi
    Autismi- ja Aspergerliitto

    Parellada M, Llorente C, Calvo R, et al. Randomized trial of omega-3 for autism spectrum disorders: Effect on cell membrane composition and behavior. European Neuropsychopharmacology. 2017 Sep 18. pii: S0924-977X(17)30893-3. doi: 10.1016/j.euroneuro.2017.08.426.
    Vinkhuyzen AAE, Eyles DW, Burne THJ, et al. Gestational vitamin D deficiency and autism spectrum disorder. BJPsych Open. 2017 Apr 10;3(2):85-90. doi: 10.1192/bjpo.bp.116.004077. eCollection 2017 Mar
    Mazahery H, Stonehouse W, Delshad M, Kruger MC, Conlon CA, Beck KL, von Hurst PR. Relationship between Long Chain n-3 Polyunsaturated Fatty Acids and Autism Spectrum Disorder: Systematic Review and Meta-Analysis of Case-Control and Randomised Controlled Trials. Review. Nutrients. 2017 Feb 19;9(2). pii: E155. doi: 10.3390/nu9020155.
    Feng J, Shan L, Du L, et al. Clinical improvement following vitamin D3 supplementation in Autism Spectrum Disorder
    Nutritional Neuroscience Published online: 18 Jan 2016
    Madore C, Leyrolle Q, Lacabanne C, Benmamar-Badel A, Joffre C, Nadjar A, Layé S.Neuroinflammation in Autism: Plausible Role of Maternal Inflammation, Dietary Omega 3, and Microbiota. Neural Plasticity. 2016;2016:3597209. Review.
    Parletta N, Niyonsenga T, Duff J. Omega-3 and Omega-6 Polyunsaturated Fatty Acid Levels and Correlations with Symptoms in Children with Attention Deficit Hyperactivity Disorder, Autistic Spectrum Disorder and Typically Developing Controls. PLoS One. 2016 May 27;11(5):e0156432. doi: 10.1371/journal.pone.0156432. eCollection 2016. Free Full Text

    Jory J. Abnormal fatty acids in Canadian children with autism. Nutrition. 2015 Dec 2. pii: S0899-9007(15)00458-X. doi: 10.1016/j.nut.2015.10.019.

    Ooi YP, Weng SJ, Jang LY, et al. Omega-3 fatty acids in the management of autism spectrum disorders: findings from an open-label pilot study in Singapore. European Journal of Clinical Nutrition. 2015 Mar 25. doi: 10.1038/ejcn.2015.28. [Epub ahead of print]

    Jia F, Wang B, Shan L et al. Core Symptoms of Autism Improved After Vitamin D Supplementation. Pediatrics. 2014 Dec 15. pii: peds.2014-2121/Free Full Text pdf
    Patrick RP, Ames BN. Vitamin D hormone regulates serotonin synthesis. Part 1: relevance for autism. The FASEB Journal 2014;28;6, 2398–2413. doi: 10.1096/fj.13-246546
    Patrick RP, Ames BN. Vitamin D and the omega-3 fatty acids control serotonin synthesis and action, part 2: relevance for ADHD, bipolar, schizophrenia, and impulsive behavior. FASEB J. 2015 Feb 24. pii: fj.14-268342/ Free Full text pd

    van Elst K, Bruining H, Birtoli B, et al. Food for thought; dietary changes in essential fatty acid ratios and the increase in Autism Spectrum Disorders. Neurosci Biobehav Rev. 2014 Jul 12. pii: S0149-7634(14)00168-7. doi: 10.1016/j.neubiorev.2014.07.004.
    Bent S, Hendren RL, Zandi T,et al. Internet-based, randomized, controlled trial of omega-3 Fatty acids for hyperactivity in autism. Journal of American Academy of Child and Adolescent Psychiatry. 2014 Jun;53(6):658-66. doi: 10.1016/j.jaac.2014.01.018.
    Gvozdjáková A, Kucharská J, Ostatníková D, et al. Ubiquinol improves symptoms in children with autism. Oxidative Medicine and Cell Longevity. 2014;2014:798957. doi: 10.1155/2014/798957.
    Frye RE, Rossignol D, Casanova MF, B. et al. A review of traditional and novel treatments for seizures in autism spectrum disorder: findings from a systematic review and expert panel. Frontiers in Public Health. 2013 Sep 13;1:31. doi: 10.3389/fpubh.2013.00031. Review. Free Full Text