Autismi

Vielä 1990-luvun puolivälissä autismin ajateltiin olevan harvinainen sairaus, joka johti vaikeaan henkiseen tylsistymiseen. Sen jälkeen autismin esiintymistiheys on moninkertaistunut, ja on alettu ymmärtää, että tähän tautikirjoon kuuluu monia erilaisia tiloja. Joka sadas aikuinen ja joka sadas lapsi on autistinen, osoitti brittitutkimus (The Times 23.9.2009). Autismin syyt ja jopa sen määritelmä herättävät erilaisia mielikuvia. Autistisessa tautikijossa vallitsee immuunijärjestelmän häiriötila, jota voidaan korjata monilla ravintolisillä (Marchezan ym. 2018). Metabolomiikka-tutkimuksen mukaan autistisilla henkilöillä on monia ravitsemusaineiden puutostiloja, jotka pitää korjata eritoten D-vitamiinilla, foolihapolla, karnosiinilla, E-EPAlla, ubikinonilla ja maitohappobakteereilla. Mitä useampaa ravintolisää nautitaan yhtaikaa, sitä parempi vaikutus.

Tyyppien 1 ja 2 sekä raskaudenajan diabetekset lisäävät lapsen riskiä sairastua autismiin (Xiang ym. 2018).

Autismia esiintyy vähiten lähellä päiväntasaajaa sijaitsevissa maissa, ja eniten kaukana niistä. Yhdysvalloissa autismia esiitnyy eniten pilvisillä ja sateisilla alueilla, joila ihmiset saavat vähiten auringonvaloa. Tämä on johtanut psykiatri John Cannellin esittämään hypoteesiin, että liian niukka D-vitamiinin saanti (auringonvalosta) olisi merkittävä syytekijä autismissa. 25 tieteellistä tutkimusta (Syed ym. 2017) ja autistien hoitokokeilut suurilla D-vitaminiannoksilla tukevat tätä näkemystä. Kolme neljästä autistista saa apua D-vitamiinista, sanovat kiinalaiset lastenlääkärit (Jia ym. 2018) ja tohtori John Cannell, jolla on paljon kokekmusta asiasta. Hän suosittelee kirjeessään autistisen pojan äidille D-vitamiinia niin että S-D-25 nousee tasolle 200 nmol/l (80 ng/ml), mikä voi edellyttää 125 µg/vrk saantia ja lisäksi booria, magnesiumin ja sinkkiä.

Jättisuuri eurooppalainen väestötutkimus – yli puoli miljoonaa ihmistä – osoitti, että liian vähäinen D-vitamiinin saanti raskausaikana altistaa syntyvän lapsen autismille (Magnusson ym.2016). Suomessakin moni odottava äiti ei nauti riittävästi D-vitamiinia, etenkin Savossa. Maailman ensimmäinen kliininen kaksoissokkotutkimus osoittaa, että D3-vitamiinin anto (100 µg/vrk) voi auttaa merkitsevästi autistisia lapsia (Saad. ym. 2016). Suurtutkimus Tukholmasta osoittaa, että raskauden aikana nautitut monivitamiinitabletit vähentävät syntyvän lapsen riskiä sairastua autismiin (DeVillbiss ym. 2017).

D-vitamiinihoito auttoi autistista poikaa
Äidin vitamiinit ehkäisevät lapsen autismin riskiä

Kalaöljy- ja E-vitamiini edistävät autistisen lapsen kehitystä (2009)

Ylipainehappihoito uusi lupaava, turvallinen hoitokeino autismiin
Puolessa autisteista löydetty geenivirheitä (Nature 2007)


Tri Katherine Reid kertoo esitelmässään (16 min),
kuinka glutamaattivapaa ruokavalio paransi hänen Booke-tyttärensä autismin. Kannattaa katsoa ja ottaa opiksi.

Iranilaisessa kliinisessä kaksoissokkotutkimuksessa karnosiini vähensi lasten ja nuorten liiallista unen pituutta (dyssomniaa) ja parasomniaa (unenaikaisia erityishäiriöitä kuten unessa puhumista, unissakävelyä, yöllisiä kauhukohtauksia, hampaiden narskuttelua ja REM-unen aikaisia käyttäytymishäiriöitä.) Kaiken kaikkiaan unihäiriöpisteet (total sleep disorders score) vähenivät 7,59 % (p=0.006) karnosiinilla lumeryhmään verrattuna.

Tulokset osoittavat, että karnosiinin nautiiminen ravintolisänä voi parantaa autistien unihäiriöitä, erityisesti liiallista unen pituutta ha parasomniaa, päättelevät tutkimuksen tehneet lastenpsykiatrit ja ravitsemustieteilijät (Mehrazad-Sabetrym. 2018).

Toisessa tuoreessa iranilaistutkimuksessa ubikinoni lievitti autisten lasten ja nuorten oireita. (Mousavinejad ym. 2018).

Mehrazad-Saber Z, Kheirouri S, Noorazar SG. Effects of L- Carnosine Supplementation on Sleep Disorders and Disease Severity in Autistic Children: A Randomized, Controlled Clinical Trial. Basic and Clinical Pharmacology and Toxicology. 2018 Feb 11. doi: 10.1111/bcpt.12979.
Mousavinejad E, Ghaffari MA, Riahi F, et al. Coenzyme Q10 supplementation reduces oxidative stress and decreases antioxidant enzyme activity in children with autism spectrum disorders. Psychiatry Research. 2018 Apr 4;265:62-69. doi: 10.1016/j.psychres.2018.03.061.

Autistisen äidin kirje tohtori Toloselle

"Olisin kertonut [Teille] miten meillä ovat e-epat ja karnosiinit auttaneet. Vuosi sitten tilanne oli se että silloin 5-vuotiaalla pojallamme todettiin vaikea autismi ja älyllinen kehitysvamma. Tilanne oli todella toivoton kotona ja hoidossa. Poika ei ottanut mitään kontaktia muihin. Netissä päädyin Tolosen sivuille ja hankin heti epat ja karnosiinit joita aloin antamaan.

"Jo viikon kuluttua päiväkodissa sanoivat että mitä on tapahtunut, poika on muuttunut. Tämä muutos vain jatkuu ja jatkuu. Paljon olisi mukavaa kerrottavaa ja nämä muutokset eivät voi johtua muusta kuin näistä luontaistuotteista, niin selvä muutos oli heti niiden syönnin aloitettua. Tänä päivänä poika käy erityisesikoulua ja opettaja on sanonut hänen olevan älykäs. Poika on oppinut kirjoittamaan kymmeniä sanoja ja puhuu jo lausetasolla. Jo pian luontaistuotteiden aloittamisen jälkeen hän alkoi ryhmäytyä päiväkodissa ja hyväksyi muut lähelleen, nyt hän ei vieroksu vieraitakaan ihmisiä ja yksi merkittävimmistä asioista on ollut se, että autismilasten opettamiseen perehtynyt opettaja kävi seuraamassa poikaa koululla ja kysyi muutaman tunnin seuraamisen jälkeen että missä ne autistiset piirteet ovat! Niitä ei enää ole!!!

"Meidän elämä on muuttunut radikaalisti juuri Tohtori Tolosen tuotteiden takia. Kiitos hänelle. Ystävällisin terveisin, N.N. ja perhe" (nimi poistettu)

Toisen äidin viesti:
"Minulla on 13-vuotias autistinen tyttö, jolle aloin viime keväänä antamaan E-Epa kapseleita 2 päivässä. Valtava muutos on tapahtunut hänen käyttäytymisessään, ja hän oppi myös aivan yllättäen lukemaan."

Autistisilla lapsilla on veressään ja soluissaan omega-3-rasvahappojen puute (Jory 2015, Giacometti ym. 2017). Se kannattaa tietenkin korjata kalaöljyllä, kuten edellä mainitut perheet ovat tehneet.

Autistisessa tautikirjossa hyödyllisiä ravintolisiä voivat olla seuraavat

Näitä aineita kannattaa ottaa yhtaikaa mahdollisimman monta samanaikaisesti (yhdistelmävalmisteina), ainakin ravintolisähoitoa aloitettaessa, koska mikään aine ei yksin auta 100 prosenttisesti kaikkia ihmisiä eikä kukaan voi etukäteen tietää, mikä aine auttaa parhaiten ketäkin. Yhdistelmähoito varmistaa parhaan mahdollisen hoitotuloksen. Jatkossa potilas voi kokeeksi vähentää annostusta ja/tai tuotevalikoimaa ja katsoa, millä hän tulee toimeen. Wienin ylipistossa tehdyn tutkimuksen mukaan kalaöljystä on merkittävää hyötyä ainakin osalle autistisista lapsista ( Amminger ym. 2006). Toisen uuden tutkimuksen mukaan autisteille annetussa kalaöljyssä ei saisi olla mukana DHA:ta, koska sitä on autistisilla muutoinkin liikaa (lue tutkimus). Yhdysvalloissa on käynnissä tutkimus, jossa selvitetään, voisiko odotusaikana (viranomaissuositusta suurempana annoksena) nautittu D-vitamiini ehkäistä autismia. Kalifornian yliopiston pienehkö tutkimus viittaa siihen, että kalaöljystä voi hyvinkin olla hyötyä autistisille henkilöille (2010). Slovakialaisten ja amerikkalaisten lastenneurologien yhteistutkimus osoitti (ensimmäistä kertaa maailmassa), että ubikinonin pelkistetty muoto ubikinoli voi auttaa autistisia lapsia (Gvozdjáková ym. 2014).

Foolihappoa autismin hoitoon

Autisteilla on tavallista suurempi sydän- ja verisuonitautien ja äkillisen sydänkuoleman riski. Koska kalaöljy ehkäisee niitä, suosittelevat brasilialaiset tutkijat kalaöljyä autisteille tästäkin syystä (Cysneros ym. 2009).

Hope Lewis (6 v) parani täysin autismista rasvahappokapseleilla. Ne auttavat (yksinkin) merkittävästi joka kolmatta autistisista lasta. Ennuste paranee, jos rasvahappoihin liitetään karnosiini (400–800 mg/vrk). Lue Hopen tarina.

Tohtori Simon Beron-Cohen tutkimus väittää, että maailman johtavat fyysikot Isaac Newton ja Albert Einstein olisivat poteneet Aspergerin syndromaa, lievää autismin muotoa. Tosin Beron-Cohen myöntää, ettei kauan sitten kuolleesta ihmisestä voi tehdä varmaa diagnoosia. Myös tietokoneguru Bill Gatesin huhutaan niinikään potevan Aspergerin oireyhtymää.

Tohtori Lisa A. Croenin tutkimuksen mukaan allergiaa ja astmaa sairastavat naiset ovat muita alttiimpia synnyttämään autistisen lapsen. Syynä ovat ilmeisesti allergioissa ja astmassa elimistössä riehuvat tulehdussytokiinit (IL8 ja IL10 ym.), jotka vaikuttavat haitallisesti sikiön geeneihin. Tanskalaisen tutkimuksen mukaan äidin mielenterveyshäiriöt ja vaikea synnytys lisäävät lapsen autismin vaaraa. Nämä uudet tiedot ovat hyvä syy suositella kaikille odottaville äidelle hyvin puhdistettua kalaöljyä, EPAa. E-EPA ja karnosiini näet vaimentavat tulehdussytokiineja (lue uutinen).

Autistisilla lapsilla oli monia suojaravinte4iden puutteita, mm, karnosiinin, B12- ja D-vitamiinin pitoisuudet olivat alhaisempia kuin terveillä (Bala ym. 2016). Tulokset puoltavat veritutkimusten tekoa ja mahdollisten puutostilojen korjaamista ravintolisillä.

Tulehduksen (inflammaation) osuudesta autismissa on julkaistu uutta tietoa (Neurology 2006). Aivojen nestemäisyyttä kuvaava tutkimus (T2 relaxation) osoittaa poikkeavuutta autistisen henkilön harmaassa aivoaineessa. Muutos on todennäköisesti tulehduksen aiheuttamaa. Tämäkin havainto puoltaa karnosiinin ja E-EPAn (tai CardiOmegan) käyttöä ravintolisänä. Uusi singaporelainen avoin kliininen tutkimus tukee käsitystä, jonka mukaan kalaöljystä on hyötyä autistisessa tautikirjossa (Ooi ym. 2015).

Autistinen tautikirjo lyhyesti

Lapsuuden autismia kutsutaan myös nimellä Kannerin autismi. Tilan kuvasi vuonna 1943 ensimmäisenä psykiatri Leo Kanner (Nervous Child 1943; 2: 217-50), joka toimi amerikkalaisessa Johns Hopkinsin sairaalassa. Itävaltalainen lastenlääkäri Hans Asperger kuvasi saman tilan vuonna 1944. Nykyään autismin lievää muotoa kutsutaan nimellä Aspergerin oireyhtymä.

Oireyhtymästä käytetään myös nimitystä "pervasive developmental disorder" eli pdds. Tila on viisi kertaa yleisempi kuin Downin syndrooma ja kolme kertaa yleisempi kuin lasten diabetes.

Kanner käytti nimitystä autismi tilasta, jossa lapsi vetäytyi syrjään omiin oloihinsa ja puuhasteli omiaan muista välittämättä. Lapsi ei oppinut kunnolla puhumaan, vaikka hän ei ollut välttämättä älyllisesti jäänyt jälkeen. Asperger kutsui autistisiksi lapsia, jotka olivat epäsosiaalisia, joille kehittyi pakkoliikkeitä ja tapoja, vaikka he olivat selvästi älykkäitä ja heillä oli puhekykyä. Autistinen lapsi voi reagoida poikkeavasti myös kosketukseen, näköhavaintoihin ja ääniin. Asperger huomasi, että tautia esiintyy tietyissä suvuissa ja että se siirtyi usein suoraan isältä pojalle. Myös Kanner piti autismia perinnöllisenä.

Autismi ilmenee vaikeuksina ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, kahdenkeskisessä kommunikaatiossa, mielikuvituksen ja mielenkiinnon puutteena ympäristöä kohtaan. Autistinen lapsi ei hymyile, ei naura, ei puhu, eikä leiki normaalisti, vaan elää omissa maailmoissaan, kuten Felix (4 v) ennen karnosiinihoitoa. Autistisen henkilöt aivojen eri osat eivät kommunikoi keskenään normaalisti (lue lisää tutkimuksista).

Aspergerin oireyhtymä ilmenee usein ihmisen rajoittuneena kykynä sosiaaliseen kanssakäymiseen, pakonomaisina rutiineina, motorisena kömpelyytenä, puhevaikeutena ja kommunikaatiovaikeutena. Autistinen lapsi on syrjäänvetäytyvä, kun taas Asperger-lapsi pyrkii sosiaaliseen kanssakäymiseen, mutta ei osaa nopudattaa sen ssääntöjä. Aspergerin oireyhtymään ei liity henkistä jälkeenjääneisyyttä ja taantumaa kuten autismiin.
Taulukko: Autistisen tautikirjon oireet englanniksi
Uutta tutkittua tietoa autistien aivotoiminoista (englanniksi)

Autistisen ihmisen käsitys omasta itsestä poikkeaa normaalista. Hän puhuu itsestään kuin toisesta ihmisestä, ja hänen itsetuntonsa on muita heikompi (American Journal of Psychiatry 2002;159:1422-1424.)

Suomessa on diagnosoitu noin 7000 autistista henkilöä. Heistä 4/5 on miespuolisia. Syynä poikein ja tyttöjen suureen eroon sairastuvuudessa ovat geenimuunnokset: Tytöt ovat paremmin suojassa niiltä kuin pojat. Työtöän sairastuminen edellyttää muutoksia monissa geeneissä, pojille riittävät vähemmät muunnokset. Suomessa autismia esiintyy eniten Oulun läänissä. Todellisuudessa autistiseen tautikirjoon kuuluvia on monin verroin enemmän kuin viralliset tilastot näyttävät. Cambridgen yliopiston mukaan jopa yksi lapsi 58:sta potee autismia. Ennen suhdeluvuksi esitettiin 1:100 (Daily Telegraph 9.7.2007).

Tukholman Karoliinisen Instituutin tutkimuksen mukaan odottavan äidin tupakointi lisää lapsen riskiä sairastua infantiiliseen autismiin (lue raportti). Autismin riski vähenee 40 %, jos riskiryhmään kuluva äiti nauttii vitamiineja kuukauden ajan ennen hedelmöitystä ja 3 kuukautta sen jälkeen, osoittaa uusi amerikkalainen tutkimus (Epidemiology, heinäkuu 2011).

Harvardin yliopiston psykiatrin professori Andrew L. Stollin diasarja autismista ja sen rasvahappohoidosta.

Autisteilla aivoissa tulehdus ja hapetusstressi

Johns Hopkins Universityn neurologit kirjoittavat Yhdysvaltain neurologien yhdistyksen tiedelehdessä, että autistien aivoissa vallitsee immuunijärjestelmän virhereaktio, tulehdus (inflammaatio). Silloin verestä ja muista kudoksista mitatut tulehdussytokiinit, kuten TNF-alfa ja tietyt interleukiinit ovat koholla. Havainto perustuu 11 kuolleen autismipotilaan ja 6 elävän potilaan selkäydinnesteestä tehtyihin mittauksiin. Tutkimusta johti tohtori Carlos Pardo-Villamizar, jonka mukaan havainto vahvistaa käsitystä immuunijärjestelmän aktivoitumisesta autistisen henkilön aivoissa (the theory immune activation in the brain).

Autistien aivoissa valittsee hapetusstressi, joka ilmenee lisääntyneenä rasvojen härskiintymisenä eli  lipidiperoksidaationa. Sitä tulisi vaimentaa antioksidanteilla (McGinnis 2004), jollaisina toimivat mm. karnosiini ja E-EPA. Australialaisen tutkimuksen mukaan yhtenä syynä rasvahappohäiriöön saattaa olla pitkäketjuisen acyl-CoA dehydrogenasi-entsyymin (LCAD) puute. Näiden puutteiden hoitoyritystä pelkästään neuropsykiologisin ja erityisopetuksen keinoin voisi verrata siihen, että rauhanpuuteanemiaa yritettäisiin hoitaa psykoterapialla.

Tulehdukseen ja hapetusstressiiin eivät tietenkään perinteiset erityisopetuksen keinot auta, vaan tarvitaan tulehdusta ja hapetusstressiä ehkäiseviä ja hillitseviä yhdisteitä. Tällaisia ovat mm. kalaöljyjen omega-3-rasvahapot – erityisesti EPA –, karnosiini sekä eräät muut lisäravinteet, joista jäljempänä tulee puhe. Karnosiini ja EPA vaimentavat tulehdussytokiineja (lue lisää). Nämä uudet havainnot auttavat lääkäreitä ja maallikoita ymmärtämään paremmin, miksi ravintolisistä saattaa olla merkittävää apua vaikeissakin sairauksissa (Frey ym. 2013).

Tutkimus muuttaa käsityksiä

Toisen maailmansodan jälkeen autismitutkimus kääntyi täysin väärille raiteille. Lastenlääkärit ja psykiatrit alkoivat syyllistää lasten äitejä. Lääkärit väittivät, etteivät lapset synny autistisiksi, vaan syy on lapsen ja vanhempien suhteissa. He uskoivat, että autistisen lapsen äiti oli kylmä ja tunteeton, eikä hän välittänyt hoitaa lastaan oikein. Syynä tällaiseen virheelliseen ajatuskulkuun oli wieniläisen psykiatrin Sigmund Freudin oppien leviäminen länsimaiseen psykiatriaan.

Autismitutkimus on alkanut edistyä vasta viime vuosien aikana, kun uusia tutkimusmenetelmiä on otettu käyttöön. Uudet aivojen kuvantamismenetelmät (fMRI ja PET) ovat osoittaneet, että potilaan aivoissa on anatomisia ja toiminnallisia poikkeamia. Autististen henkilön puhevaikeuksien syy on biologinen: Se näkyy aivojen Brocan alueen poikkevuutena (lue uutinen). Tautia tutkivat nyt myös molekyylibiologit ja geenitutkijat. He ovat kehittäneet eläinmalleja, joiden avulla ongelmaa pyritään selvittämään. Nyt ymmärretään, ettei vika suinkaan ole vanhempien suhtautumisessa lapseen, vaan kyseessä on geneettinen häiriö, joka aiheuttaa neurokemiallisia häiriöitä aivojen rakenteissa ja hermoradoissa. Autistisen henkilön kudoksissa vallitsee tulehdus ja hapetusstressi.

Uutta on ravintolisähoito, mutta valitettavasti suomalaiset lääkärit eivät ole vielä perehtyneet siihen. Vaikka mm. Harvardin yliopiston psykiatrian professori Andrew Stoll ja Oxfordin yliopiston neuropsykologi Alexandra Richardsson suosittelevat sitä, eivät kaikki suomalaiset lääkärit pidä sitä kyllin "hienona" hoitona. Lääkärit on auktorisoitu kirjoittamaan lääkereseptejä. Kielipelin mukaisesti monet tuomitsevat lisäravinteet humpuukina, eivätkä halua edes lukea (alla mainittuja) tieteellisiä tutkimuksia.

Geenivirheet

Autismi on geneettisesti sukua dysleksialle (lukivaikeus), ADHD:lle ja obsessiivis-kompulsiiviselle häiriölle (obsessive compulsive disorder, OCD) sekä skitsofrenialle. Näissä kaikissa neurologisissa tiloissa potilailla on aivojen rakenteissa ja toiminnoissa poikkeamia, jotka johtuvat rasvahappojen ja välittäjäaineiden biokemian muutoksista.

Ensimmäisen kerran autismia aiheuttava geenivirhe havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 1977. Sen jälkeen geenivirheitä on etsitty vilkkaasti ja niitä onkin löytynyt on löydetty useita etenkin kromosomeista 7 (Science 2003; Nature 2003) ja 15q11-q13. Muun muassa RELN-geeni, joka säätää hermosolujen toimintaa, liittyy autismiin (Curr Neurol Neurosci Rep 2003). Yleinen geenivariantti 5p14.1 liittyy autismiin (Nature 2009). Suomalainen tutkijaryhmä on paikantunut pohjoissavolaisten isovanhempien sukulaisissa autistimia aiheuttavia geenivirheitä kromosomissa 3 (lue raportti). Tämä ei välttämättä merkitse sitä, että jokaisen autistisen henkilön verinäytteestä löytyisi geenivirhe.

Karoliinisen instituutin tutkijoiden kirjoitus Lancetissa
Uutta tietoa autismigeeneistä
Uusia autismigeenejä löydetty 2007

Ympäristön merkitys

Myös ympäristösyillä on merkitystä oireyhtymän synnyssä. "Ympäristöllä" tarkoitetaan kaikkia heti hedelmöityksen jälkeen vallitsevia oloja (mukaan lukien olot kohdun sisällä ja sikiön napanuoran välityksellä äidistä saama ravinto ja mahdollisesti alkoholi, lääkkeet ja huumeet ja varhaislapsuudessa annettavat rokotukset). Lue Barkerin hypoteesista

Epilepsia

Autismiin liittyy epileptisiä kohtauksia. EEG-tutkimusten mukaan niitä on joka kolmannella autistisella, mutta magneettikuvausten perusteella jopa useammallakin; magneettikuvaus paljastaa vähäiset kohtaukset herkemmin kuin perinteinen aivosähkökäyrä, EEG. Tohtori Michael G. Chezin artikkelissa sanotaan, että epilepsiaan viittavia muutoksia olisi muissa tutkimuksissa havaittu 43–68 %:lla autistisista henkilöistä, vaikkei heillä esiintyisikään kliinisiä kohtauksia. Chezin omassa aineistossa epilepsialöydöksiä oli kuitenkin vain 16,6 %:lla. Sekä karnosiini että EPA-rasvahappo ovat ehkäisseet ja vaimentaneet lasten epilepsiaa. Niitä kanattaa siis käyttää yhdessä.

Tiomersaalista kiistellään

Yhdysvaltain Terveysvirasto (NIH) myönsi huhtikuussa 2003, että rokotteiden sisältämä elohopeayhdiste, tiomersaali lisää lapsen riskiä sairastua autismiin (lue raportti). Tiomersaalia on ollut useimmissa Suomessa käytetyissä rokotteissa, mm. kolmoisrokotteessa (PDT) ja flunssarokotteissa, mutta viime vuosina tiomersaali on poistettu useimmista rokotteista.

Ruotsi, Japani, Australia ja USA kielsivät tiomersaalirokotteet
Rokotteiden elohopeasta luovutaan autismivaaran vuoksi. Lue lisää
Elohopea ja autismi - uutta tietoa
Kalan elohopea vahingoittaa lasten ja nuorten aivoja

Autismin hoitotulokset koululääketieteen parhaillakin menetelmillä ovat vaatimattomat. Siksi ei tulisi ennakkoluulojen vuoksi sulkea pois mitään sellaista turvallista hoitomuotoa, josta voi olla apua, esimerkiksi ravitsemushoitoa.

Lääkkeet

Autismin hoidossa käytetään monia synteettisiä lääkkeitä, kuten desipramiinia, dextroamfetamiinia, klonidiinia, neuroleptejä ja metyylifenidaattia, mutta niiden antama hyöty on vähäinen ja ne saattavat aiheuttaa vaikeitakin sivuvaikutuksia. Siksi tutkijat etsivät kaiken aikaa uusia tehokkaita ja turvallisia hoitokeinoja, joita onkin viime aikoina löytynyt täydentävästä ravitsemushoidosta.

Karnosiini

Karnosiinihoito saattaa olla läpimurto autistisen tautikirjon hoidossa (Hajizadeh-Zaker ym. 2017).

Karnosiini on valkuaisaine, joka on itse välittäjäaine ja lisäksi se parantaa parantaa aivojen välittäjäaineiden (mm. GABA:n) toimintaa juuri niillä aivojen alueilla, joissa autistisilla henkilöillä on häiriöitä, sanoo karnosiinihoitoa antava amerikkalainen lastenneurologian apulaisprofessori Michael G. Chez. Lue lisää

Autistisilla henkilöillä on häiriöitä antioksidanttien ja aminohappojen aineenvaihdunnassa sekä suolistobakteerien floorassa (Ming ym. 2012).

Ming X, Stein TP, Barnes V, et al. Metabolic perturbance in autism spectrum disorders: A metabolomics study Journal of Proteacome Research 2012. Abstract

Parhaan mahdollisen vaikutukset saamiseksi karnosiinin lisäksi kannattaa käyttää rasvahappoja, sinkkiä, E-vitamiinia, ubikinonia ja muita ravintolisiä, joista kerron tuonnempana. Niistä on muutakin hyötyä terveydelle. Rasvahapot vähentävät muun muassa riskiä sairastua verenpainetautiin myöhemmin elämässä (BMJ 2003). Karnosiini ja E-EPA vaimentavat tulehdussytokiini IL8:n aktiivisuutta (lue raportti).

Rasvahapot

Autististen henkilöiden plasman ja punasolujen rasvahappojen koostumus poikkeaa normaalista (Bell ym. 2000, 2004, Richardson ja Ross 2000, Ward 2000, Mazahety ym. 2017, Parellada ym. 2017), mutta poikkeavuudet eivät ole samanlaisia kuin esimerkiksi skitsofreniassa (Puri ja Singh 2002). Pelkkä rasvahappohoito ei kuitenkaan auta kaikkia autistisia ihmisiä, vaan ainostaan ehkä kahta kolmesta. Internetissä tehty kliininen kaksoissokkotutkimus puoltaa kalaöljyn käyttöä autismin hoidossa (Bent ym. 2014). Samoin australialaisten ja uusiseelantilaisten tutkijoiden jukaisema meta-analyysi eli koostetutkimus (Mazahety ym. 2017). Espanjalaisten lastenpsykiatrien julkaisema kaksoissokkotutkimus osoitti, että kalaöljy anto (962 tai 1155 mg päivässä) korjasi punasolujen omega-6/omega-3-suhdetta sekä paransi lasten sosiaalista motivaatiota ja kommunikaatiokykyä (Parellada ym. 2017). Amerikkalaisen Ohio State Universityn uusi kliininen kaksoissokkotutkimus vahvistaa, että rasvahappohoito (EPA+DHA+GLA) auttaa kolmessa kuukaudessa 18-38 kuukauden ikäisiä autistisia lapsia (Boone ym. 2017).

Rasvahappotasapainon korjaaminen EPAlla voi olla hyödyksi. EPA näet estää entsyymiä (fosfolipaasi A2, PLA2) , joka hajottaa ja tuhoaa aivosoluista DHA:a. EPA voi olla tehokasta autismin täydentävänä hoitona (Johnson ja Hollander 2003, Bell 2004). Tehokkain EPAn muoto on etyyli-EPA eli E-EPA.

"Päivittäin EPA-painotteista rasvahappovalmistetta saavien lasten vanhemmat ovat raportoineet lapsen aggressioiden ja univaikeuksien vähentyneen", sanoi autismin ja rasvahappojen yhteyttä tutkiva englantilainen biokemisti, tohtori Gordon Bell englantilaisessa Herald-lehdessä jo 9.5.2002. Hänen uudemman tutkimuksensa lyhenteen voi lukea tästä.

"Joissakin tapauksissa puhe ja peruskäytös ovat parantuneet, samoinkuin lapsen kyky keskittyä siihen, mitä on tekeillä", Bell kertoo. Hän on itse autistisen lapsen isä. Hope Lewisin tapaus on riipaiseva, vakuuttava todiste omega-3-rasvahappojen tehosta.

EPA-tiivisteen vaikutusta on tutkittu jo dysleksiassa ja ADHD:ssa. E-EPAn tehosta on näyttöä skitsofreniassa, epilepsiassa, masennuksessa ja dementiassa. Sitä voi hyvin käyttää myös autismin hoitoon, jolloin potilaalle riittää yksi kapseli/vrk (kun tavallista kalaöljyä tai EPA-tiivistettä tarvitaan useita kapseleita).

Koska rasvahappotasapainon häiriöt ovat yhteisiä kaikille näille tiloille, uskovat monet tutkijat Bellin tavoin, että EPA:sta (erityisesti etyyli-EPA:sta) voisi olla hyötyä myös autismin täydentävänä hoitona. EPA on peräisin kalaöljystä, ja sen nauttiminen on täysin turvallista ja erittäin monella tavalla terveellistä. Se ehkäisee muun muassa masennusta, jota tutkimusten mukaan esiintyy autistisilla ihmisillä useammin kuin muilla.

Rasvahappoparadoksi
Vaikka autismissa ja sen sukulaishäiriöissä on havaittu suurinta puutetta DHA:sta, sen antamisella ei ole havaittu juuri plaseboa parempaa vaikutusta. Sitävastoin kalaöljyn EPA-rasvahappo, jota täydennetään toisella kalaöljyn rasvahapolla, DHA:lla, ja helokkiöljyn GLA:lla, näyttäisi lupaavalta. Tätä ilmiötä katsutaan nimellä "aivojen rasvahappoparadoksi".

Isarelilaiset Ben Gurion yliopiston psykiatrit kirjoittavat DHA:sta ja EPAsta näin:

"Because DHA and EPA are relatively small in [molecular] structure and may compete with one other for binding sites [in the cell membranes], Horrobin (personal comunication) suggests that mixed EPA/DHA formulations may be much less effective than pure EPA preparations containg the same absolute amount of EPA."

Toisin sanoen, mahdollisimman paljon EPA-rasvahappoa sisältävä tuote on tehokkaampi kuin DHA/EPA-seos, jota tavalliset omega-3-valmisteet ovat. E-EPAsta DHA on poistettu kokonaan ja se on korvattu EPAlla.

Monet autististen lasten äidit ovat soitelleet minulle ja kysyneet muun muassa, missä lapsen rasvahappotasapainon voisi mittauttaa. Plasman rasvahappopitoisuudet voi mittauttaa esim. Helsingin Antioksidanttiklinikalla (puh 09-626 388), mutta mittaus on melko kallis, eikä se ole välttämätön rasvahappohoidon kannalta. Ruuan lisänä voi nimittäin hyvin antaa EPA-tiivistettä tai E-EPAa, jotka ovat joka tapauksessa hyödyksi lapsen terveydelle (hermostolle, sydämelle, nivelille, iholle, luustolle, jne). DHA-tiivistettä sitä vastoin en suositele.

Ennuste paranee, kun ravintoa täydennetään antioksidanteilla, magnesiumilla, sinkillä, B-vitamineilla, fosfoseriinillä ja etenkin karnosiinilla. E-EPA ja karnosiini vähentävät tutkitusti epileptisiä kohtauksia. Tällä voi olla suuri merkitys niille autistisille henkilöille, joilla niitä esiintyy.

Epilepsian ravitsemushoito
Lisää tietoa välttämättömistä rasvahapoista
EPAn vaikutus aivoissa
Kysymyksiä ja vastauksia E-EPA:sta

Antioksidantit

Autismi ei ole pelkästään aivojen sairaus - kuten yleisesti luullaan - vaan koko elimistön biokemiallinen häiriötila, samalla lailla kuin skitsofreniakin on koko elimistön häiriö, joskin niissä on havaittu keskinäisiä biokemiallisia eroja (Puri ja Singh 2002).

Autistisen ihmisen elimistössä vallitsee tavallista voimakkaampi hapetusstressi, joka johtuu liiallisesta vapaiden radikaalien tuotannosta. Antioksidanttien tarve on siten tavallista suurempi. Parhaiten hapetusstressiä vastustetaan nauttimalla useita eri antioksidantteja yhtaikaa - ne toimivat synergisesti toinen toisiaan voimistaen - aivan kuten orkesteri soittaa hyvin harmoonisesti yhteen.

Yksittäisiä antioksidantteja ei kannata eikä saakaan ottaa liian suurina annoksina. Autistiselle lapselle ja nuorelle riittää hyvin ns. ravitsemuksellinen annostelu. Antioksidantteja on saatavana yhdistelmävalmisteina, joissa yhteisvaikutus on jo huomioitu.

Karnosiini on ns. neuropeptidi, joka on vahvempi ja monipuolisempi kuin mikään muu antioksidantti. Tieteellisessä tutkimuksessa karnosiinilla on saatu lupavia tuloksia autististen lasten hoidossa (lue raportti). Olen saanut myös käytännössä aivan samanlaista palautetta (lue raportti). Karnosiini on "endogeeninen" eli elimistön itsensäkin tuottama aine ja sellaisena 100 % turvallinen.
Näin karnosiini suojaa aivoja

E-EPA-kalaöljy toimii elimistössä antioksidanttina. Sitä on alettu antaa myös kehitysvammaisille lapsille hyvällä menestyksellä. Tavallisesti annos on 500 mg/vrk. Enemmänkin voi toki antaa, ainakin aluksi.

Lisää tietoa antioksidanteista ja vapaista radikaaleista
Karnosiinin ja E-vitamiinin vertailua

Magnesium ja sinkki

Aivan kuten ADHD:ssa ja Touretten oireyhtymässä, useimmilla autistisilla lapsilla on piilevää puutetta magnesiumista. Vajaus tulee harvoin ilmi, koska lääkärit eivät yleensä mittaa lapsen magnesiumtasapainoa lainkaan, ja jos mittaavatkin, pitoisuus määritetään seerumista. Koska 99 % magnesiumista on solujen sisällä, ei seerumista saatu luku anna oikeaa kuvaa lapsen solujen magnesiumista. Mittaus pitäisi tehdä punasolusta.

Magnesiumin hyödyllisyydestä autismissa on julkaistu viimeisten 20 vuoden aikana kymmenittäin tutkimuksia (ks. Martineau ym. 1985, 1986, 1989, Kleijnen ja Knipschild 1991, Baghdadli ym. 2002). Niiden mukaan magnesium vaikuttaa parhaiten yhdistettynä B-vitamiineihin. Tällainen yhdistelmä auttaa noin 40 % autisteista (Galland 1991). Tulos paranee todennäköisesti vielä, kun mukaan lisätään samanaikaisesti muutkin tässä mainitut lisäravinteet. Yhden yhdisteen käyttö tuottaa vain harvoin hyviä tuloksia. Eräissä tutkimuksissa pelkän magnesiumin anto ei ole tuottanut toivottua tulosta (Tolbert ym 1993).

Alle 15-vuotias autistinen lapsi tai nuori voi hyvin ottaa 175 mg ja yli 15-vuotias 350 mg magnesiumia päivässä, mielellään magnesiumoksidin (MgO) muodossa. Se imeytyy hyvin suolesta vereen, ja sen biologinen hyväksikäyttö on erinomaista. MgO ei yleensä aiheuta mitään haitallisia sivuvaikutuksia. Yliannos voi tehdä vatsan löysäksi, siinä kaikki.

Lisää tietoa magnesiumista

B-vitamiinit ja fosfoseriini

Foolihappo sekä B6- ja B12-vitamiinit tehostavat magnesiumin imeytymistä ja sen edullista vaikutusta autistisen henkilön keskushermostossa (Rimland 1988).

Fosfoseriini on soijauute, joka sisältää muistin kannalta välttämätöntä fosforia ja seriini-nimistä aminohappoa. Fosfoseriini parantaa hermosolujen välistä tiedonsiiroa aivoissa. Fosfoseriiniä käytetetään pääasiassa ikäihmisen lähimuistin parantamiseen, mutta se parantaa yhtä lailla myös autistisen lapsen aivojen toimintaa. Lue lisää

Sinkki

Käytännössä jokaisella autistisella lapsella on piilevää puutetta sinkistä. Siksi amerikkalaisessa karnosiinitutkimuksessa annettiin lapsille myös sinkkiä (ja lisäksi vielä E-vitamiinia). Sinkin mittaamista verestä koskee sama, mitä edellä sanoin magnesiumista: Sinkki on pääasiassa solun sisällä, eikä veriplasmasta tai seerumista mitattu arvo anna oikeaa kuvaa. Lapset voivat pienestä pitäen ottaa 15 mg päivässä.

Jos lapsi (tai aikuinen) ottaa sellaista antioksidanttien yhdistelmää, jossa jo on sinkki mukana, sitä ei tarvitse nauttia erikseen.

Lisää tietoa sinkistä

Pre- ja probiootit

Englantilaisen Readingin yliopiston tutkimuksissa on äsken havaittu, että autistisilla henkilöillä on suolistossaan tavallista enemmän clostridia-bakteereita, jotka erittävät hermomyrkkyä. Ne siirtyvät suolesta vereen ja sieltä aivoihin, joissa ne haittaavat välittäjäaineiden toimintaa, sanoo tunnettu brittiprofessori Glenn Gibson The Timesin haastattelussa 11.06. 2003. Hän suosittelee ruuan lisänä maitohappobakteereita ja fruktaaneja (inuliinia ja frukto-oligosakkarideja) (lue lisää).

Miten ravintolisät annostellaan?

Rasvahappo-, antioksidantti- ja magnesium-B-vitamiinivalmisteita, karnosiinia ja ubikinonia voi ja kannattaakin käyttää kaikkia yhtaikaa, mutta niiden käyttö tulisi mieluiten aloittaa yksi kerrallaan ja viikon välein lisätä seuraava valmiste mukaan. Annostelu kannattaa jakaa eri aterioiden yhteyteen niin, ettei vatsa reagoi haitallisesti ravintolisiin.

Lisätietoa autismista suomeksi
Autismi- ja Aspergerliitto

Marchezan J, Winkler Dos Santos EGA, Deckmann I, Riesgo RDS.Immunological Dysfunction in Autism Spectrum Disorder: A Potential Target for Therapy. Review. Neuroimmunomodulation. 2018 Sep 5:1-20. doi: 10.1159/000492225.
Jia F, Shan L, Wang B, Li H, Feng J, Xu Z, Saad K. Fluctuations in clinical symptoms with changes in serum 25(OH) vitamin D levels in autistic children: Three cases report. Nutritional Neuroscience. 2018 Apr 8:1-4. doi: 10.1080/1028415X.2018.1458421.
Syed S, Moore KA, March E. A review of prevalence studies of Autism Spectrum Disorder by latitude and solar irradiance impact. Medical Hypotheses. 2017 Nov;109:19-24. doi: 10.1016/j.mehy.2017.09.012.
Hajizadeh-Zaker R, Ghajar A, Mesgarpour B, et al.  l-Carnosine As an Adjunctive Therapy to Risperidone in Children with Autistic Disorder: A Randomized, Double-Blind, Placebo-Controlled Trial. Journal of Child and Adolescents Psychopharmacolpgy. 2017 Oct 13. doi: 10.1089/cap.2017.0026.
DeVilbiss EA, Magnusson C, Gardner RM, et al. Antenatal nutritional supplementation and autism spectrum disorders in the Stockholm youth cohort: population based cohort study. BMJ 2017;359:j4273 doi: https://doi.org/10.1136/bmj.j4273 (Published 04 October 2017) Free Full Text
Boone KM, Gracious B, Klebanoff MA, et al. Omega-3 and -6 fatty acid supplementation and sensory processing in toddlers with ASD symptomology born preterm: A randomized controlled trial. Early Human Development. 2017 Sep 20;115:64-70. doi: 10.1016/j.earlhumdev.2017.09.015.
Parellada M, Llorente C, Calvo R, et al. Randomized trial of omega-3 for autism spectrum disorders: Effect on cell membrane composition and behavior. European Neuropsychopharmacology. 2017 Sep 18. pii: S0924-977X(17)30893-3. doi: 10.1016/j.euroneuro.2017.08.426.
Giacometti G, Ferreri C, Sansone A, et al. High predictive values of RBC membrane-based diagnostics by biophotonics in an integrated approach for Autism Spectrum Disorders. Scientific Reports. 2017 Aug 29;7(1):9854. doi: 10.1038/s41598-017-10361-7. Free Full Text
Mazahery H, Stonehouse W, Delshad M, Kruger MC, Conlon CA, Beck KL, von Hurst PR. Relationship between Long Chain n-3 Polyunsaturated Fatty Acids and Autism Spectrum Disorder: Systematic Review and Meta-Analysis of Case-Control and Randomised Controlled Trials. Review. Nutrients. 2017 Feb 19;9(2). pii: E155. doi: 10.3390/nu9020155.
Saad K, Abdel-Rahman AA, Elserogy YM, et al. Randomized controlled trial of vitamin D supplementation in children with autism spectrum disorder. Journal of Child Psychology and Psychiatry. 2016 Nov 21. doi: 10.1111/jcpp.12652. 
Magnusson C, Lundberg M,  Lee BK, et al.  Maternal vitamin D deficiency and the risk of autism spectrum disorders: population-based study. British Journal of Psychiatry Open Apr 2016, 2 (2) 170-172; DOI: 10.1192/bjpo.bp.116.002675
Bala KA, Doğan M, Mutluer T, et al. Plasma amino acid profile in autism spectrum disorder (ASD). European Review for Medical and Pharmacological Sciences. 2016 Mar;20(5):923-929. Free Full Text pdf
Jory J. Abnormal fatty acids in Canadian children with autism. Nutrition. 2015 Dec 2. pii: S0899-9007(15)00458-X. doi: 10.1016/j.nut.2015.10.019.
Ooi YP, Weng SJ, Jang LY, et al. Omega-3 fatty acids in the management of autism spectrum disorders: findings from an open-label pilot study in Singapore. European Journal of Clinical Nutrition. 2015 Mar 25. doi: 10.1038/ejcn.2015.28. [Epub ahead of print]
Jia F, Wang B, Shan L et al. Core Symptoms of Autism Improved After Vitamin D Supplementation. Pediatrics. 2014 Dec 15. pii: peds.2014-2121/Free Full Text pdf
Bent S, Hendren RL, Zandi T,et al. Internet-based, randomized, controlled trial of omega-3 Fatty acids for hyperactivity in autism. Journal of American Academy of Child and Adolescent Psychiatry. 2014 Jun;53(6):658-66. doi: 10.1016/j.jaac.2014.01.018.
Gvozdjáková A, Kucharská J, Ostatníková D, et al. Ubiquinol improves symptoms in children with autism. Oxidative Medicine and Cell Longevity. 2014;2014:798957. doi: 10.1155/2014/798957.
Frye RE, Rossignol D, Casanova MF, B. et al. A review of traditional and novel treatments for seizures in autism spectrum disorder: findings from a systematic review and expert panel. Frontiers in Public Health. 2013 Sep 13;1:31. doi: 10.3389/fpubh.2013.00031. Review. Free Full Text