Sepelvaltimotauti

Sepelvaltimotauti on monisyinen sairaus, jonka ehkäisy ja hoito kehittyvät kaiken aikaa. Sisätautilääkäreiden yhdistys r.y. ja Lääkäriseura Duodecim päivittivät 28.4.2009 valtimotautien ja veren rasvahäiriöiden Käypä hoito -suosituksen vastaamaan tutkimustietoa ja eurooppalaisia suosituksia. Nyt mukaan otettiin, ensimmäistä kertaa, myös kalaöljyn omega-3-rasvahapot. Sydän- ja verisuonitautien pohjimmaisia syitä ovat geenivirheet, hapetusstressi ja hiljainen krooninen tulehdus verisuonten sisäseinämien endoteelisoluissa. Niiden telomeereissa ja mitokondrioissa syntyy vaurioita ja sydänlihassoluihin kehittyy hapetustila, asidoosi. Valitettavasti ns. käypä hoito ei ota vielä huomioon riiittävästi näiden perussyiden ehkäisyä eikä hillintää ravintolisillä. Meillä uskotaan aivan liikaa kolesterolin merkitykseen; siinä haukutaan pääasiassa väärää puuta, sillä taudin syntyyn ja pahenemiseen vaikuttaa moni muukin seikka, kuten alipropoteiinit ja AA/EPA-suhde, jotka voivat olla tärkeämpiä kuin pelkkä kolesteroli. Siksi jokaisen sydänpotilaan kannattaa lukea tarkasti tämä katsaus, ottaa ohjat omiin käsiinsä ja alkaa ottaa ravintolisiä.

Joka vuosi noin 25 000 suomalaista saa sydäninfarktin ja 13 000 menehtyy siihen. Yhtenä tärkeänä syytekijänä on D-vitamiinin liian niukka saanti, kuten oululaisten sydänpotilaiden tutkimuksestakin ilmenee. Sydäninfarkti lisää – lääkehoidosta huolimatta – kuukauden kuluessa aivohalvauksen riskiä 44-kertaisesti ja 3 vuoden kuluessa vielä 2–3 kertaisesti (lue tutkimus). Se antaa entistäkin enemmän aihetta käyttää suojaavia ravintolisiä, ennen kaikkea D-vitamiinia, karnosiinia, ubikinonia, foolihappoa ja E-EPAa.

Kolesterolin alentaminen ei ehkäise sydäntauteja eikä rasva lihota. Vhh-ruokavalion edut diabeetikoille – jotka ovat sydäninfarktin suurin riskiryhmä – on osoitettu useissa kliinisissä tutkimuksissa.

Tulehdus sydän- ja valtimotaudeissa

Katso dosentti Ralf Sundgergin haastattelu SVT4:ssa 17.6.2016 (4 minuuttia)
Onda kolesterolet är inte farligt

Kalaöljy otettiin mukaan Käypä hoito -suositukseen

Valtimonkovetustauti

Valtimonkovetustauti kehittyy hitaasti vuosikymmenten kuluessa. Sitä on meissä kaikissa jossakin määrin, kenellä vähemmän kenellä enemmän. Muutosten perussyitä ovat krooninen hiljainen tulehdus, hapetusstressi ja kohonnut homokysteiini. Niitä voidaan ehkäistä, hillitä ja sammuttaa ravintolisillä, joista kerron tässä katsauksessa.

Tutkimusraportteja

Kaikkivoipaiset omega-3:t

Valkuaisaine ennustaa jo kaukaa sydäninfarktin tuloa
Suuri E-EPA-tutkimus julkaistu Lancetissa 31.3.2007
E-EPA vähentää sydäntautien "uusia" riskitekijöitä
Sydänpotilaan veressä on liian vähän omega-3:a
Geenivika aiheuttaa sepelvaltimotautia
ACAT-lääkitys pahentaa sepelvaltimotautia
Lipoproteiini-fosfolipaasi A2 on itsenäinen sepelvaltimotaudin riskitekijä

Mitokondriot ovat solujen energiatehtaita. Verisuonitaudeissa vikaa on mitokondrioiden kalvojen (merkitty kuvassa keltaisella) rasvahapoissa. Mitokondrioiden sytokromioksidaasin aktiviteetti alenee jopa 30 % omega-3-rasvahappojen puutteessa, jolloin energian tuotanto vähenee soluissa. Tilaa voidaan ehkäistä ja hoitaa EPA-rasvahapolla, karnosiinilla, ubikonilla ja benfotiamiinilla. Lue lisää

Suomessakin on osoitettu (kuten jo sadoissa ulkomaisissa tutkimuksissa aikaisemmin), että sydän- ja verisuonitaudit ovat tulehdustauteja. Asiasta on julkaistu suomalainen väitöskirjakin (Oskjoki 2006). Kaikki suomalaiset lääkärit vain eivät vielä osaa hoitaa potilaittensa tulehdusta tehokkailla ravintolisillä. Syynä on tiedon puute ja asennevamma.

Tukkeava valtimotauti alkaa lapsuudessa

Sydäntaudit syntyvät kahdella eri mekanismilla, sydänlihaslähtöisesti (kardiosentrisesti) ja hermoperäisesti (neurosentrisesti). Kumpaankin mekanismiin – ja niihin liittyvään hapetusstressiin ja tulehdukseen (inflammaatioon) – voidaan vaikuttaa suotuisasti karnosiinilla ja kalaöljyn EPA-rasvahapolla. Ne ehkäisevät mm. endoteliinin aiheuttamaa valtimon ahtaumaa (kuva alla), verenpaineen nousua ja sydämen toiminnanvajausta.

Liiallinen endoteliinin määrä paksuntaa ja jäykistää valtimon seinämää. Insuliini lisää endoteliinia ja EPA-rasvahappo ehkäisee endoteliinin haittoja (hypertrofiaa) blokeeraamalla tämän peptidin.
Katso lyhyt video endoteliinista

Kalarasva ehkäisee ryhmihäiriöitä

Karnosiini suojaa sydäntä

Karnosiini on tehokas ravintolisä sydämen, verisuonten ja aivojen suojaksi. Karnosiini on vaikutuksiltaan monipuolisimpia ja tehokkaampia ravintolisiä. Karnosiini ehkäisee asidoosia sekä tulehdussytokiineja ja vaimentaa niiden vaikutuksia, vahvistaa sydäntä ja laajentaa valtimoita sekä ehkäisee haitallisten kolesterolihiukkasten hapettumista. Karnosiini vaimentaa mm. tulehdussytokiini IL8:n aktiivisuutta; se selittää karnosiinin myönteisiä vaikutuksia mm. valtimoiden sisäseinämän endoteelissa. Karnosiini estää myös LDL-kolesterolin sokeroitumista (glykaatiota), jolloin LDL ei ahtauta valtimoita (lue lisää). Karnosiinia on tutkittu mm. Indianan yliopistossa sisätautiopin professori Gary P. Zalogan johdolla. Hän suosittelee karnosiinia sydänpotilaille (lue lisää alla olevasta linkistä). On erittäin valitettavaa, etteivät läheskään kaikki suomalaiset lääkärit vielä tunne karnosiinia, vaikka siitä on julkaistu jo yli 1 100 tieteellistä tutkimusta.
Karnosiinin sydän- ja verisuonivaikutuksista

Ubikinoni suojaa valtimoita

Ravintolisänä nautittuna 100 mg ubikinonia päivässä nostaa kuukauden kulussa terveen henkilön seerumin ubikinonin pitoisuuden 0,6:sta 1,5 mikrogrammaan millilitraa kohti, mikä ehkäisee "pahan" LDL-kolesterolin hapettumista (Proc Natl Acad Sci 1995). Jo yli 20 vuotta on tiedetty, että LDL-kolesteroli on aterogeenista hapettuneessa muodossaan oxLDL:nä. Lisäksi se on aterroggenista myös sokeristuneena (AGE-LDL). Ubikinoni suojaa statiinien sivuvaikutuksilta.


Kalaöljy on nyt käypää hoitoa

Amerikkalaisten mieslääkäreiden (N=22 071) seurantatutkimuksessa sydäntauteja esiintyi 52 % vähemmän niillä miehillä, jotka söivät kalaa kerran viikossa verrattuna niihin, jotka söivät harvemmin. Yllättäen havaittiiin, ettei kalansyönnin lisäys antanutkaan lisäsuojaa sydämelle. Sitä vastoin runsas E-EPAn (1800 mg/vrk) käyttö ruoan lisänä vähensi 19 % sydänkohtauksia ja 24 % angina pectorista japanilaisilla statiineja käyttävillä potilailla (Lancet 2007). Kalaöljyn EPA-rasvahappo auttaa baroreseptorien toimintaa, lisää sykevaihtelua ja vaimentaa tulehdusta ja suojaa mitokondrioiden kalvoja ja telomeerejä ja alentaa tehokkaasti kolesterolia ja triglyseridejä sekä RLP-lipoproteiineja. Mitä suurempi sykevaihtelu on, sitä paremmin sydän sopeutuu erilaisiin kuormituksiin. Omega-3-rasvahapot ovatkin sydänpotilaan kaikkein tärkein ravintolisä (Curr Atheroscler Rep. 2004) ja näistä omega-3:sta E-EPA osoittautui erittäin tehokkaaksi statiinien lisänä (lue raportti).

Kalaöljy nostaa sydänlihaksen omega-3-indeksiä. Sen nousu suojaa sydänlihasta ja rajoittaa sydäninfarktin kokoa, jos sellainen kuitenkin on tullakseen (McGuinnes ym. 2006). Indeksin tulisi olla > 8 %. Suomalaisilla sydänpotilailla se on usein alle 4 %, mutta japanilaisilla keskimäärin 12–15 %. Niinpä Japanissa sairastuvuus ja kuolleisuus sydäntauteihin on 6 kertaa vähäisempää kuin Suomessa. Sveitsiläisen meta-analyysin mukaan kalaöljy on jopa statiineja tehokkaampaa. Sydämen kannalta tehokkain omega-3 on E-EPA. Maailman suurin kalaöljytutkimus JELIS on tehty juuri E-EPAlla. Nykyään suositellaan väkevöityjä omega-3-valmisteita, sillä ne ovat parhaita myös kustannustehokkuudeltaan (Pharmacoeconomics 2006). Sitä vastoin rypsi- ja muiden kasviöljyjen omega-3 (ALA) on biologisesti melko tehottomia, sillä niistä alle 10 % muuttuu elimistössä EPAksi ja DHA:ksi.

Kardiologien kalaöljysuositus (2009)
Uusi kalaöljy tehostaa statiinin vaikutusta

E-EPA lisää statiinien tehoa ja suojaa sivuvaikutuksilta
Uutta tietoa kalaöljyn sydänvaikutuksista
Omega-3-indeksi, uusi tapa arvioida sydäntautiriskiä
Kaikkivoipaiset omega-3:t
Mistä ravintolisien omega-3:t ovat kotoisin?

Foolihappo ja muut B-vitamiinit

Foolihaposta ja B6- ja B12-vitamiineista on hyötyä sydänpotilaalle, mutta suosittelen aina niiden yhdistämistä E-EPAan. Harvardin yliopiston seurantatutkimusten mukaan ruoan lisänä otettu foolihappo (800 µg/vrk) ehkäisee verenpaineen nousua. Saksalainen tutkimus osoittaa, että foolihapon, B6- ja B12-vitamiinien yhdistelmä suorastaan korjaa valtimon seinämien sisäpinnan eli intiman jäykkyyttä.

Adiponektiini on sydäntä ja verisuonia suojaava hormoni, jota ihmisen rasvasolut erittävät. Sen puute on yllättävän yleistä ja lisää sepelvaltimotaudin riskin nelinkertaiseksi. Lue kuinka voit elintavoillasi lisätä adiponektiinin tuotantoa.

Vuonna 2004 havaittiin, että särky- ja tulehduslääkkeet kovettavat valtimoita ja lisäävät sydän- ja aivoinfarktien riskiä (lue lisää).
Näin särkylääkkeet jäykistävät valtimoita

Tulehduksen merkitys

Sydän- ja verisuonitaudit ovat tulehdustauteja. Esimerkiksi Riina Oksjoen väitöskirja tukee käsitystä, että tulehdusreaktiolla on keskeinen rooli ateroskleroosin kehittymisessä ja että tulehdusreaktiota säätelevä komplementtijärjestelmä saattaisi olla potentiaalinen terapeuttinen kohde. Tulehdusta aiheuttavia syytekijöitä on useita, mm. LOX-entsyymit (5-LOX ja 12/15-LOX). Kardiologian emerituspeofesori Antero Kesäniemikin kirjoitti 2017 Suomen lääkärilehdessä tulehduksen merkityksestä sepelvaltimotaudissa.

valtimoplakki

Valtimotaudissa suonen seinämässä vallitsee hiljainen krooninen tulehdus (inflammaatio). Tulehdusta aiheuttavat ja ylläpitävät monet seikat, mm. huono suuhygienia (periodontiitti eli hampaiden juurikalvon tulehdus, joka aiheuttaa 40 % sydänkohtauksista), nivelrikko ja niveltulehdukset, astma, diabetes, reuma ja muut autoimmuunitaudit (mm. MS-tauti). Tulehduksen vaimennus on tärkein hoito mm. sydänkohtatusten uusimisen ehkäisyyn, osoitti suuri CANTOS-tutkimus (2017). 

Tulehduksen sammuttaminen eli resoluutio, on paranemisen kannalta välttämätöntä kaikissa ihmisen kudoksissa. Veren syöjäsoluilla (fagosyyteillä), eritoten makrofageilla, on keskeinen rooli kudosvaurion ehkäisyssä, parantamisessa ja kudoksen uudistuksessa, Immunoresolventit (kuten omega-3-rasvahapoista syntyvät nanomolekyylit resolviinit, protektiinit ja maresiinit) tarjoavat uudenlaisem hoitokeinon niissä tautitiloissa, joissa myllertää hallitsematon inflammaatio eikä paikallinen resoluutio (elimistön omin voimin) ole onnistunut  (Serhan 2017, Dalli ja Serhan 2017). Paikallista tulehdusta voidaan vaimentaa ja sammuttaa monilla ravintolisillä, kuten berberiinillä, C-, E- ja D-vitamiineilla, E-EPAlla, karnosiinilla ja ubikinonilla. Niillä on synerginen yhties- ja vuorovaikutus; siksi niitä kanattaa nauttia yhtaikaa.

B6-vitamiini (pyridoksiini) ehkäisee sokerien liittymistä rasvoihin eli lipidien glykaatiota. Tämä tarjoaa aivan uuden tavan ehkäistä verisuonimuutoksia. Verisuonten seinämissä on paljon kollageenia ja rasvaa, ja glykosylaatio aiheuttaa tulehdusreaktion; sehän on mukana kuvassa kaikissa kronisissa sairauksissa (lue lisää). Sydän- ja verisuonitautien nykyinen hoitotapa ei ota lainkaan tätä seikkaa huomioon, ja siksi hoidon tulos ei ole ihanteellinen. LOX-entsyymejä voidaan ehkäistä ja hillitä luonnonainein, kuten jäljempänä tulee puhe.

Yhdysvaltain Sydänliitto suosittaa terveitäkin ihmisiä ottamaan päivittäin gramman kalaöljyä. Sairastuneet tarvitsevat tietenkin enemmän, ilmeisesti 2-4 grammaa päivässä. Japanissa on jo yli 10 vuotta annettu diabeetikoille lisähoitona E-EPAa (yleensä 900–1800 mg/vrk), joka vähentää sydäntaudin riskitekijöitä (lue lisää) ja suojaa munuaisia (lue lisää). E-EPAn vaikutus perustuu pääasoassa tulehdusta ehkäisevien ja vaimentavien resolviinien syntyyn valtimoiden seinämissä, sanoi maailmankuulua JELIS-tutkimusta johtanut kardiologian professori Mitsuhiro Yokoyama (1943–2016).

Columbia-yliopiston tutkimus selvitti, miksi valtiomoiden paakut eli plakit repeävät. Syynä on makrofagien ("syöjävalkosolujen") pinnalla sijaistevan kahden reseptorin – TLR4 ja SRA – aktivoituminen, joka aiheuttaa makrofagien kuoleman. Pelkkä HDL-kolesterolin lisääminen ei ehkäise plakkkien repeytymistä, kuten tähän asti on toivottu (lue lisää).

Masennuksen ja dementian riski

Sydän- ja verisuonitaudit lisäävät masennuksen, Alzheimerin taudin ja muun dementian vaaraa. Uuden tutkimuksen mukaan sydäntautien ja masennuksen syytekijät ovat yhteisiä. Tärkeimmät aiheuttajat ovat hapetusstressi ja krooninen hiipivä tulehdus. Siksi sydänpotilaan kannattaa käyttää lisäravinteita, jotka suojaavat sekä verenkiertojärjestelmää että aivoja. Kerron näistä aineista tuonnempana.

Antioksidantit suojaavat sydäntä

Maailman terveysjärjestön (WHO) MONICA-tutkimus osoitti jo 1980-luvulla, että antioksidantit antavat hyvän suojan sydämelle. Tutkimus kattoi 18 Euroopan maata, Suomi mukaan lukien. Antioksidantit, magnesium, foolihappo, B6-vitamiini ja kala- ja helokkiöljyjen rasvahapot ovat tärkeitä ennaltaehkäisyssä, mutta ne voivat olla avuksi myös alkaneissa sydäntaudeissa. Antioksidanttien sydäntä suojaavasta vaikutuksesta julkaistiin tutkimus johtavassa sydäntautialan lehdessä vuonna 2001. Sen jälkeen on saatu paljon uutta tietoa mm. berberiinin sydäntä suojaavasta vaikutuksesta (Yao ym. 2017).

Pro- ja antioksidanttien merkitys sydän- ja verisuonitaudeissa

Äskettäin löydettyjä "uusia" riskitekijöitä

Kolesterolin tutkimisesta on myönnetty enemmän lääketieteen Nobelin palkintoja kuin minkään muun yhdisteen. Kuitenkin kolesterolissa haukutaan väärää puuta. Tavallisen kolesterolin merkitys on ilmeisesti vähäisempi kuin on uskottu. Äskettäin on löydetty uusia RLP-lipoproteiineja, joita ei vielä Suomessa mitata potilaiden verestä. Myös CRP, homokysteiini, apolipoproteiini B (etenkin apo B48) ja omega-3-indeksi ovat huomattavasti parempia verisuonitaudin riskin ilmaisijoita kuin kolesteroli. Säännöllinen kuntoliikunta alentaa CRP:tä. Kaikkien sydänpotilaiden tulisi ottaa ruuan lisänä antioksidantteja (esim. karnosiinia), kalaöljyä, foolihappoa sekä D-, B6- ja B12-vitamiineja.

Ovatko sydäntaudit vähenemässä?

Sydäntautien määrä Suomessa vähentyi 1980-luvulta alkaen sitä mukaa, kun jääkaapit yleistyvät, ihmisten ruokavalio keventyi, sen antioksidanttipitoisuus lisääntyi ja veren kolesteroliarvot laskivat. Suomalaiset lisäsivät merkittävästi vitamiinien, hivenaineiden ja välttämättömien rasvahappojen syöntiä ruuan lisänä. Nyt hyvä kehitys on valitettavasti pysähtynyt. Tieto oikean ruokavalion laadusta ja lisäravinteiden merkityksestä ei ole vielä saavuttanut kaikkia, eivätkä kaikki asiaa tuntevat vielä sovella tietoa käytäntöön. Olemme edelleenkin 20 vuotta jäljessä muihin Euroopan maihin verrattuna.

Entä miksi edellä mainitut suojaravinteet ehkäisevät ja jarruttavat sydän- ja verisuonitauteja? Koska tämä taudit johtuvat hitaasta, pitkäaikaisesta hiljaisesta tulehduksesta, jota tietyt suojaravinteet hillitsevät. Lue lisää verisuonten tulehduksesta ja sitä ehkäisevistä suojaravinteista.

Radikaalien ja tulehduksen noidankehä

Vapaiden radikaalien ja tulehduksen (inflammaation) osuudesta sydäntautien (sa kaikkien muidenkin pitkäaikaisten sairauksien) synnyssä on saatu uutta tietoa. Sydän- ja verisuonitauteihin liittyy liiallinen solurasvojen härskiintyminen. Se on osoitettu mittaamalla seerumin hapettuneita rasvoja eli lipidiperoksideja. Tauti siis ruokkii itse itseään tuottamalla liikaa radikaaleja, jotka pahentavat soluvaurioita. Radikaaleista syntyvät myrkylliset aineenvaihduntatuotteet aiheuttavat tulehdusta ja tulehdus taas tuottaa lisää radikaaleja. Noidankehä voidaan katkaista ainoastaan lisäämällä tuntuvasti potilaan antioksidanttien ja tulehdusentsyymejä hillitsevien yhdisteiden saantia. Siihen ei riitä pelkkä ruokavalion muutos, vaan tarvitaan myös ravintolisiä.

Antioksidantit ehkäisevät ja hillitsevät verenpainetautia, sepelvaltimotautia, sydäninfarktia, aivoverenkierron häiriöitä ja aivohalvausta sekä raajojen verenkiertohäiriöitä. C-vitamiini ja muut antioksidantit (mm. karotenoidit) vahvistavat valtimoiden sisäseinämää (intiman endoteelia) ja estävät siinä olevien paakkujen repeämistä ja seinämän romahtamista suonen sisään. Tästä on viime aikoina saatu näyttöä lukuisista tutkimuksista (ks. uutisarkiston monet tutkimukset, klikkaa yläpalkin Uutiset & Tiedotteet).

Perinteisistä antioksidanteista, kasviantioksidanteista (esim. isoflavonoideista) ja ennen muuta karnosiinista voi olla hyötyä ainakin seuraavissa sydän- ja verisuonitaudeissa

Antioksidantit ehkäisevät kolesterolin hapettumista ja tulehdussytokiineja

Kolesteroli ahtauttaa verisuonia vain hapettuneessa jka sokeristuneessa muodossaan. Yhä useampi sydänlääkäri onkin alkanut syödä itse ja suositella potilailleen sydämen suojaksi antioksidantteja, sillä hapettavilla vapailla radikaaleilla on ratkaiseva merkitys sydän- ja verisuonitautien synnyssä ja etenemisessä. Benfotiamiini ja B6-vitamiini ehkäisevät sokeristumista.

Lukijasta voi kuulostaa yllättävältä, mutta kolesteroli sinänsä on verisuonille vaaratonta. Kolesteroli on herkästi hapettuvaa rasvaa eli se härskiintyy helposti. Syynä ovat vapaat happiradikaalit. Vain hapettunut LDL-kolesteroli aiheuttaa verisuonten seinämissä paakkuja, jotka ahtauttavat ja tukkivat suonia.

Kolesterolihaittojen ehkäisy on hyvin yksinkertaista, sillä antioksidantit pitävät kolesterolin hapettumattomassa, vaarattomassa muodossa. Kolesterolilääkkeitä saattavat tarvita vain perinnöllistä hyperkolesteremiaa sairastavat potilaat. Kyseessä on aivan eri asia kuin lievästi suositukset ylittävä kolesteroliarvo. Muut selviävät ruokavalion, lesitiinin ja antioksidanttien avulla.

Karpalo sisältää tehokkaita antioksidantteja, jotka estävät 97 %:sesti LDL-kolesterolin hapettumisen. Tällaiseen tulokseen tulivat Helsingin yliopiston elintarvikekemian laitoksen tutkijat. Myös amerikkalaiset tutkijat suosittavat karpaloa sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn ja täydentävään hoitoon.

Kalaöljy pitää suonet auki, ehkäisee rytmihäiriöitä sekä plakkien hajoamista ja säätää verenpainetta

Antioksidanttien (eritoten karnosiinin) lisäksi sydänpotilas tarvitsee omega-3-rasvahappoja. Ne säätävät verisuonten mm. seinämissä olevien baroreseptoreiden toimintaa pitäen verenpaineen ja sykevaihtelun mahdollisimman normaaleina. Uudessa jättitutkimuksessa E-EPA-niminen kalaöljy vähensi statiineja käyttävien potilaiden kuolemia ja sydänkohtauksia 19 % (lue lisää). E-EPA korjaa omega-6- ja omega-3-sarjojen rasvahappojen keskinäistä tasapainoa. Edellisiä saa kasviksista ja jälkimmäisiä kalasta (ja hiukan pellavan siemenöljystä). Kalaöljyn rasvahapot siirtyvät hyvin sydänlihassolujen kalvoille (Metcalf ym. 2007), jossa ne syrjäyttävät tulehdusta aiheuttavaa arakidonihappoa (omega-6:ta). Sydänlihassolujen Omega-3-indeksi kasvaa, mikä suojaa sydäntä (lue lisää).

Omega-3:t tuottavat elimistössämme hyviä eikosanoideja ja aivoissa niistä syntyy välittäjäaineita, serotoniinia ja dopamiinia. Kalaöljy kumoaa haitallisten transrasvojen vaikutuksia verisuonissa. Vaikutus perustuu osittain siihen, että kalaöljystä syntyy hyviä eikosanoideja, jotka kumoavat pahojen prostaglandiinien vaikutukset solutasolla. E-EPAsta syntyy verisuonten seinämissä tulehdusta estäviä ja sammuttavia resolviineja (lue lisää).

Kalaöljyn nauttiminen ruuan lisänä vähentää sydäninfarktin sairastaneiden potilaiden äkkikuolemat lähes puoleen. Vaikutus ilmenee jo 3 kuukauden kuluessa. Kalaöljy ehkäisee tunnetusti kuolemaan johtavia rytmihäiriöitä.

Leikatut tai pallon avulla laajennetut sepelvaltimot tukkeutuvat herkästi uudelleen, vaikka useimmilla potilailla ei tunnu siitä mitään oireita ennenkuin uusi infarkti yllättää. Kalaöljy, foolihappo sekä B6- ja B12-vitamiinit pitävät verisuonet auki ja ehkäisevät siten infarktia. Samoin C-vitamiini ja muut antioksidantit sekä foolihappo ja magnesium vahvistavat valtimoiden sisäseinämien rakenteita ja ehkäisevät ahtaumien syntyä. Magnesium alentaa kohonnutta kolesterolia statiinien tavoin, mutta ei aiheuta niille ominaisia sivuvaikutuksia.

Kuinka kalaöljy suojelee sydäntä ja verisuonia - katsaus

Liika rauta vaaraksi sydämelle

Miehet saattavat sairastua sepelvaltimotautiin ja muihin sydän- ja verisuonisairauksiin siksi, että he saavat liikaa rautaa, ilmenee Kuopion yliopiston tutkimuksista. Rauta näet kiihdyttää solurasvojen hapettumista, mikä lisää verisuonten ahtautumista. Kuopion tutkimuksen mukaan veren rasvojen hapettuminen on tupakoinnin ohella tärkein syy sepelvaltimoiden ahtautumiseen. Miesten liika rauta on peräisin pääasiassa liharuuasta, mikä edistää raudan imeytymistä elimistöön. Myös maaseudun kaivovedessä saattaa olla runsaasti rautaa.

Vielä 1970-luvulla neuvolat suosittelivat rautatabletteja kaikille lapsille, myös pojille. Onneksi siitä on luovuttu. Moni urheilija syö tietämättömyyttään rautatabletteja ja vaarantaa siten terveytensä. Antioksidantit torjuvat raudan hapettavaa vaikutusta.

Kuukautiset saattavat suojata naisia sydäntaudeilta siksi, että liika rauta poistuu elimistöstä. Vaihdevuosien jälkeen naisten sairastumisriski lähenee miesten riskiä.

Foolihappo, B6- ja B12- vitamiinit ja soijan isoflavonoidit alentavat homokysteiiniä ja vähentävät siten sydäninfarktin vaaraa ja sen uusiutumisen todennäköisyyttä.

Uutta tietoa sydäninfarktista

Vitamiinitkin suojaavat sydäntä

Vanhat tutut vitamiinit foolihappo, B6- ja B12-vitamiinit ovat nyt nousseet uutisotsikoihin, sillä niiden on osoitettu suojaavan sydäntä ja vähentävän aivohalvauksen vaaraa ja sen uusimista. Sveitsiläiset sydänkirurgit antavat pallolaajennuksen jälkihoidoksi fooolihappoa, B6- ja B12-vitamiineja, koska ne vähentävät uusien sydänkirurgisten toimien tarvetta.

Foolihapon edullisista sydän- ja verisuonivaikutuksista on julkaistu raportteja jo usean vuoden ajan. Foolihappo vähentää elimistössä homokysteiini-nimistä myrkyllistä aminohappoa, joka eräiden tutkijoiden mukaan ahtauttaa verisuonia ja toisten tutkijoiden mukaan kiihdyttää niiden kovettumista. Joidenkin tutkijoiden mukaan foolihapolla (ja B6- ja B12-vitamiineilla) voi olla myös suora (homokysteiinistä riippumaton) edullinen vaikutus verisuonten seinämiin.

Tutkijat eivät ole vielä aivan varmoja siitä, aiheuttaako homokysteiini valtimonkovetustautia vai kiihdyttääkö se vain taudin etenemistä. Yhä useammin näkee tieteellisissä julkaisuissa sanottavan selvästi, että kohonnut homokysteiini on sydän- ja verisuonitautien itsenäinen rskitekijä. Oli miten oli, kohonnut homokysteiini on vaarallista verisuonille. Selvitän vähän tutkimusten taustoja:

Yhdysvaltain lääkärilehti JAMA (Journal of American Medical Association) julkaisi v. 1998 Harvardin yliopiston jättitutkimuksen, joka mullisti käsitykset foolihapon päivittäisestä tarpeesta. Yhdysvalloissa ja Kanadassa ja Unkarissa suositellaan sitä nyt 400 mikrogrammaa päivässä (Suomessa vain 300 mikrogrammaa/vrk). USA, Kanada ja Unkari lisäävät foolihappoa elintarvikkeisiin, koska muuten sitä ei saa riittävästi ruuasta.

Jo vuonna 1998 Minnesotan yliopiston tutkijat osoittivat, että B6-vitamiini vähentää sydäninfarktin vaaraa merkittävästi. Maailman johtavat uutistoimistot Reuters sekä CNN uutisoivat tutkimuksen näkyvästi, mikä lisäsi yleisön kiinnostusta B-vitamiineja kohtaan.

Foolihappo on verta muodostava vitamiini, sen puute aiheuttaa suurisoluisen eli megaloplastisen anemian. Raskauden alkuviikkoina odottavan äidin riittämätön foolihapon saanti voi altistaa sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriöille. Siksi foolihappoa suositellaan raskauden aikana. Verrattain uutta tietoa on, että foolihapolla on tärkeä merkitys myös verisuonitautien ehkäisyssä. Tämä vaikutus perustuu homokysteiinin vastavaikutukseen.

Homokysteiini kiihdyttää valtimonkovetustautia

Homokysteiinin merkitys valtimonkovetustaudissa julkaistiin jo vuonna 1969, mutta tutkimus sai todellisen piristysruiskeen vasta kun Harvard School of Public Health seurasi yli 80 000 sairaanhoitajan (naisen) terveydentilaa 1980-1994. Kaikki tutkimukseen osallistuneet olivat alussa terveitä, eikä heillä ollut sepelvaltimotautia, sokeritautia tai syöpää. Seurannan aikana sattui 939 sydäninfarktia, joista 281 johti kuolemaan. Tutkijat kontrolloivat koronaaritaudin riskitekijät (tupakointi, verenpaine, kolesteroli ja muut veren rasvat sekä alkoholin, kuitujen, rasvojen ja E-vitamiinin saanti), jolloin ilmeni, että sydäninfarktin riski oli pienin niillä, joiden foolihapon saanti oli suurinta.

Lisäravinteena nautittu foolihappo vähensi riskiä 31 prosenttia ja foolihappo yhdessä B6-vitamiinin kanssa lähes 50 prosenttia. Päätelmä oli, että foolihappo ja B6-vitamiini (suurempina annoksina kuin nykyiset saantisuositukset) suojaavat naisten sydäntä sepelvaltimotautia vastaan.

Harvardissa on menossa 40 000 mieslääkärin seuranta, jossa annetaan foolihappoa ja B6-vitamiinia lisäravinteena. Alustavien tulosten mukaan vaikutus on samankaltainen kuin naisilla. Myös Kuopion yliopistossa on käynnissä foolihappotutkimus. British Medical Journal ja The Times suosittavat kaikille aikuisille ruuan lisänä foolihappoa (800 ug/vrk!), koska sen uskotaan vähentävät sydän- ja aivoinfarktien riskiä neljänneksellä.

Suomalaiset naiset eivät saa ravinnostaan riittävästi D-vitamiinia, foolihappoa ja rautaa. Kaiken lisäksi vitamiinien viranomaissuositukset ovat pahasti jäljessä ajasta. D-vitamiinin viranomaissuositus on vain 2 % todellisesta tarpeesta. Pohjoismainen foolihapon saantisuositus väestölle on 300 mikrogrammaa/vrk (Yhdysvalloissa ja Kanadassa 400 µg/vrk ja Britanniassa suositellaan jo 800 µg/vrk) ja B6-vitamiinin 2 mg/vrk. Kummankin vitamiinin saanti jää usein suositusta niukemmaksi, varsinkin linjoistaan huolta pitävillä naisilla sekä sellaisilla miehillä, jotka eivät juuri syö vihanneksia.

Oma kansainvälinen tutkijaryhmäni osoitti jo 1980-luvulla, että Suomessa ja Hollannissa joka neljäs vanhus kärsii piilevästä B6-vitamiinin puutteesta, joka korjaantuu täysin 2 mg/vrk lisäannoksella. Puutoksen syynä ei ole välttämättä puutteellinen ruokavalio, vaan osa vanhuksista yksinkertaisesti syö niin vähän ruokaa, ettei siitä saa riittävää määrää vitamiineja ja hivenaineita (Tolonen ym. 1987).

Tavallinen monivitamiinitabletti ruuan lisänä nostaa sekä foolihapon että B6-vitamiinin päivittäisen saannin sellaiselle tasolle, että se antaa tutkimuksissa osoitetun sydämen suojavaikutuksen. Pohjoismaisen suosituksen (1996) mukaan foolihapon päiväntarve miehillä olisi vain 140 ja naisilla 120 mikrogrammaa (HUOM! suosituksessa ei ole otettu huomioon sydämen suojausta). Harvardin tutkimusten mukaan sydäntä suojaava päiväntarve onkin 400 mikrogrammaa päivässä. Sitä on vaikea saada pelkästään monipuolisesta, tavallisesta ruuasta. Foolihapon riittävä saanti turvataankin parhaiten nauttimalla ruuan lisänä päivittäin monivitamiinitabletti (jossa on muitakin suojaravinteita).

Tähän asti foolihappoa on suositeltu lisäravinteena vain suurisoluisen anemian hoitoon sekä ennaltaehkäisevästi raskaana oleville naisille. Nyt sitä näyttävät tarvitsevan raavaat miehetkin. Muistakin vitamiineista on saatu lupaavia tutkimustuloksia sydämen suojaamisessa.

Amerikkalainen tutkimus osoittaa, että noin 40% väestöstä potee piilevää B12-vitamiinin puutetta, joka voi lisätä valtimonkovetustautia ja dementiaa. Suomessa yli 75-vuotiaista ainakin 15 %:lla on B12-vitamiinin puute, joka lisää sydäntautien ja dementian riskiä.

Suuri eurooppalainen monikeskustutkimus (EURAMIC study) ja Kuopion yliopiston tutkimukset osoittavat, että myös lykopeeni antaa merkittävää suojaa sydäninfarktia vastaan. Monet muut tutkimukset tukevat tätä käsitystä.muualla saadut tulokset: Suomalaiset saavat ruoastaan vain 1/10 siitä päivittäisestä määrästä, mitä sydän tarvitsisi lykopeenia. Lykopeenilla on elimistössä monia tärkeitä tehtäviä. Se ehkäisee ja jarruttaa syöpätauteja.

C-vitamiinin vajaus lisää sepelvaltimotaudin riskiä ja antioksidantit voivat suojata sydäntä ja verisuonia. Tutkimusten mukaan monipuolinen antioksidanttiyhdistelmä päivittäin on hyvinkin paikallaan olipa ruokavalio miten terveellinen tahansa.

Lue lisää foolihaposta
Lue lisää homokysteiinistä

Jo 1980-luvun alussa havaitsimme professori Antti Arstilan ja tri Kaarlo Jaakkolan kanssa, että vitamiini-, hivenaine- ja rasvahappohoito parantaa merkittävästi sydän- ja verisuonipotilaiden tilaa. Toimittaja Markku Lehtola esitti hoitotuloksemme Mirja Pyykön TV-ohjelmassa A-raportti. Nyt yli 25 vuotta - ja kymmeniä tuhansia sydän- ja aivoinfarkteja myöhemmin - hoitotuloksemme vahvistetaan tieteellisesti, mikä sinänsä on erittäin hyvä asia. Yksi ensimmäisistä ravintolisillä hoitamistani sydänpotilaista forssalainen Erkki "Epa" Lehtinen kertoi Turun lääkäripäivillä (2005) saanneensa jo 23 vuotta "jatkoaikaa".

Kaikkivoipaiset omega-3:t

Yao W, Wang X, Xiao K. Protective effect of berberine against cardiac ischemia/reperfusion injury by inhibiting apoptosis through the activation of Smad7. Molecular and Celluöar Probes. 2017 Dec 23. pii: S0890-8508(17)30120-2. doi: 10.1016/j.mcp.2017.12.002.

Lee, JH, O´Keefe JH, Lavie CJ et al. Omega-3 fatty acids for cardioprotection. Mayo Clin Proc. 2008;83:324-332 [Free Full Text][Pdf]
Oksjoki R. Immune mechanisms in atherosclerosis; Focus on the role of the complement system. Väitöskirja 2006
Kottke TE, Wu LA, Brekke LN et al. Preventing sudden death with n-3 (Omega-3) fatty acids and defibrillators. Am J Prev Med. 2006;31(4):316-323 [PubMed]
Flower RJ, Perretti M. Controlling inflammation: a fat chance? J Exp Med. 2005;201(5):671-4. Review. [Free Full Text]
Metcalf RG, James MJ, Gibson RA, J, et al. Effects of fish-oil supplementation on myocardial fatty acids in humans. Am J Clin Nutr 2007;85:1222-1228 [Abstract]