Ravitsemuslääketiede kehittyy

Ravitsemus tarkoittaa ravintoaineiden nauttimista, niiden sulattamista ja hyväksikäyttöä elimistössä. Ravitsemuslääketiede tutkii ravintoaineiden keskinäisiä vuorovaikutuksia ihmisen biokemiassa, fysiologiassa ja anatomiassa sekä sitä, kuinka näin saatua tietoa voidaan soveltaa sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon ja terveyden edistämiseen. Ravitsemuslääketiede kehittyy nyt voimakkaasti. Suurin mullistus on tapahtunut suhtautumisessa ravinnon rasvoihin ja hiilihydraatteihin sekä D-vitamiiniin. Sen tarve näyttää olevan 10-kertainen – reumassa, MS-taudissa ja muissa autoimmunitaudeissa jopa 25 kertainen – viranomaissuositukseen nähden. Lähes kaikki mitä Pekka Puska, Mikael Fogelholm, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Suomen Diabetesliitto ja Itä-Suomen yliopisto ovat opettaneet ravitsemuksesta näyttää olevan väärin!

Terveyden suurin este näyttää olevan tietämättömyys – myös terveydenhuollon ammattihenkilöstön.
- tohtori Matti Tolonen

Karnosiini korjaa laaja-alaisesti ylipainoisten ja lihavien ihmisten rasvahäiriöitä
Karnosiini suojaa aivoja vaikuttamalla suoliston geeneihin

Pekka Puskan rasvaopit joutavat romukoppaan
Vhh laihduttaa ja suojaa sydäntä paremmin kuin vähärasvainen
D-vitamiinin santisuositus perustuu virheelliseen tilastoanalyysiin!
Raskausajan D-vitamiini vaikiuttaa lapsen kehitykseen aina 20 ikävuoteen asti
Kalaöljy voi parantaa nopeasti useimpien opiskelijoiden masennuksen

Diabeettinen retinopatia ja D-vitamiini

Imettäville äideille D-vitamiinia 160 µg/vrk

Ravitsemus on muuttunut huonoon suuntaan

– "Olemme käsittäneet asiat pikkasen väärin...Ei ehkä pidäkään paikkaansa, että tyydyttynyt rasva on ruokavaliomme vaarallisin osa. Vähän kuituja sisältävät, nopeasti imeytyvät hiilihydraatit saattavat lisätä sydäntautien riskiä enemmän kuin tyydyttyneet rasvat", myöntää ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm.

Vaikka ruokakauppojen valikoima on entistä runsaampi, länsimaisessa ravitsemuksessa on tapahtunut viimeisten 10 000 vuoden aikana seitsemän tärkeää muutosta – huonompaan suuntaan:

  • glykemiakuorma on kasvanut (syömme liikaa nopeita hiilihydraatteja)
  • rasvahappojen koostumus on muuttunut, erityisesti omega-6/omega-3-suhde on vääristynyt. Länsimaisessa ravinnnossa se on keskimäärin 15–20:1, kun ihanne olisi 2:1 tai ehkä 1:1. Monella "tavallista suomalaista ruokaa" syövällä suhdeluku on yli 10:1. Silloin elimistössä syntyy terveydelle vaarallisia eikosanoideja ja niistä edelleen tulehdussytokiineja. Näistä ihmisistä tulee kroonisesti sairaita ja terveyspalvelujen suurkuluttajia. Suosittelen kalaruuan lisäämistä, mutta silti E-EPAn käyttö lisäravinteena on nopein, tehokkain ja edullisin tapa tasapainottaa omega-6/omega-3- suhdetta (lue suomalaisista veritutkimuksista).
  • kivennäisaineiden (mm. magnesiumin ja sinkin) saanti on vähentynyt
  • hivenaineiden (esim. seleenin) saanti on vähentynyt
  • happo-emästasapaino on muuttunut (happamaan suuntaan)
  • natrum/kalium-suhde on muuttunut (liikaa suolaa eli natriumkloridia)
  • kuitujen saanti on vähentynyt.

Nämä kaikki muutokset myötävaikuttavat nykyisiin elintapasairauksiimme. "Tavallinen ruokavalio" ei välttämättä turvaa kaikkien tarpeellisten suojaravinteiden riittävää päivittäistä saantia. Tavallinen ruokavalio on hyvin harvoin terveyden kannalta optimaalinen. Harvardin yliopiston ravitsemuslääketieteen professori Walter C. Willet pitää nykyistä – vastikään uusittua – ruokapyramidia sopivana hevosille, ei ihmisille. Nyt pyramidia ollaankin rukkaamassa uuteen uskoon, jossa otetaan paremmin huomion nopeiden hiilihydraattien haittavaikutukset. Samoin pyramidiin lisätään liikunta.
Liikunta ehkäisee tulehdusta ja hapetusstressiä

Ravitsemuslääketieteen pääperiaatteita

Ravitsemuslääketieteen perustan loi jo antiikin aikana lääketieteen isä Hippokrates mottonaan "Olkoon ruokasi myös lääkkeesi".

Kroonisten tautien syytekijöitä ovat hapetusstressi, nitrosatiivinen stressi ja hiljaa kytevä tulehdus, inflammaatio. Ne vaurioittavat mm. solujen "moottoreita", mitokondrioita. Kuvassa mukana on usein myös kohonnut homokysteiini. Kaikki nämä tekijät vuorovaikuttavat ja johtavat noidankehään, jossa tauti ylläpitää ja pahentaa itseään. Vasta viime aikoina on alettu ymmärtää mitokondrioiden roolia ja tulehdussytokiinien ja niiden vaimentamisen tärkeää merkitystä kaikissa kronisissa taudeissa, masennuksesta syöpään. Mitokondrioihin, tulehdussytokiineihin ja hapetusstressiin ei ns. käypä hoito (synteettisillä lääkkeillä ja terapioilla) vaikuta, valitettavasti. Sitä vastoin tilannetta voidaan parantaa ortoglykeemisellä ruokavaliolla, berberiinillä, D-vitamiinilla, E-EPAlla ja muilla ravintolisillä.

Kaksinkertainen nobelisti, professori Linus Pauling esitti vuonna 1968 käsityksen, jonka mukaan C-vitamiini estää syöpää ja monet psyykkiset häiriöt johtuvat elimistössä vallitsevista suojaravinteiden puutteista ja aineenvaihdunnan poikkeamista ja ovat siten pikemminkin koko elimistön kuin pelkästään aivojen tautitiloja. Vitamiini-, hivenaine- ja rasva- ja aminohappohoito korjaa näitä biokemian virheitä ja parantaa potilaan tilaa, sanoi aikanaan Pauling. Lääkärit eivät ole halunneet uskoa häneen, mutta monet uudet tutkimukset tukevat Paulingin käsityksiä. Esimerkiksi vuonna 2002 osoitettiin kiistatta, että C-vitamiini estää syöpää ja että karnosiini (800 mg/vrk) parantaa autististen lasten tilaa. Nyt tiedetään, että C-vitamiini, karnosiini ja muut antioksidantit vähentävät tuledussytokiinien määrä elimistössä. Oxfordin yliopiston tutkimus osoittaa elegantisti, kuinka rasvahappohoito auttaa kehityshäiriöisiä lapsia. Pittsburghin yliopiston psykiatrit pohtivat ravitsemuksen merkitystä naisten mielenterveydelle (linkki alla). Samassa yliopistossa on nyt käynnissä psykiatristen potilaiden karnosiinitutkimus.

Pittsburghin yliopiston karnosiinitutkimus

Ravintolisien merkityksestä

Professori Linus Pauling

Kaksinkertainen Nobel-palkinnon saaja, professori Linus Pauling esitti jo vuona 1968, että mielenterveysongelmissa esiintyy usein vitamiinien ja muiden ravintoaineiden puutetta, ja ravintolisät voivat auttaa potilaiden hoidossa. Lääkärikunta ei uskonut häntä, koska Pauling ei olut lääkäri vaan kemisti. Vasta nyt (2017) Suomalainen lääkäriseura Duodecim myöntää, että B-vitamiineilla voidaan hoitaa skitsofreniaa ja D-vitamiinilla sydänpotilaita.

The effects of vitamin and mineral supplementation on symptoms of schizophrenia: a systematic review and meta-analysis is published by the journal, Psychological Medicine. DOI: 10.1017/S0033291717000022

  • Ravintolisien tarve vaihtelee yksilöstä toiseen geneettisten ja fysiologisten syiden vuoksi. Lisäksi elämäntavat, kuten nautintoaineiden käyttö, urheilu ja monet muut yksilölliset seikat vaikuttavat suojaravinteiden tarpeeseen. Mikä voi olla yhdelle kylliksi, ei ehkä riitä toiselle.
  • Sairaus muuttaa aina vääjäämättömästi useita ihmisen biokemiallisia prosesseja ja samalla ravintoaineiden ja niiden aineenvaihduntatuotteiden kemiaa. Krooniset taudit aiheuttavat tulehdusreaktioita, joissa syntyy ylimäärin vapaita radikaaleja. Ne lisäävät tulehdusta, jolloin syntyy itse itseään ruokkiva noidankehä. Se voidaan katkaista tai sitä voidaan hillitä antioksidanttien avulla. Antioksidanteilla – kuten karnosiinilla, C- ja E-vitamiineilla, sinkillä, seleenillä, soijan isoflavonoideilla – on myös tulehdusta vaimentava vaikutus. Antioksidantit eivät siis vaimennakaan pelkästään hapetusstressiä, kuten ennen luultiin, vaan ne vaimentavat myös tulehdusta.
  • Vitamiinien, hiven- ja kivennäisaineiden päivittäiset saantisuositukset on annettu "terveelle keskivertoväestölle" - siis ei lainkaan lyhyt- tai pitkäaikaisesta sairaudesta kärsivälle yksilölle. Tämä seikka unohtuu jopa terveydenhuollon ja ravitsemuksen ammattilaisilta. Lisäksi esimerkiksi lasten D-vitamiinin saantisuositusta on alennettu 1960-luvulta alkaen yhteen kymmenesosaan. Nykyinen suositus on omiaan lisäämään tyypin 1 diabeteksen riskiä Suomessa. D-vitamiinin antaminen (4-kertaisesti nykyiseen suositukseen verrattuna) vauvoille vähentää diabeteksen vaaraa. Vuonna 2005 D-vitamiinin suositusta nostettiin 7,5 mikrogrammaan (lue uutinen) ja vuonna 2010 yli 60-vuotiaiden suositus nostettiin 20 mikrogramaan. Sekin on vielä aivan riittämätön määrä esim. syöpätautien ehkäisyyn. Johtava D-vitamiinitutkija professori Anthony Norman vaatii Kalifornian yliopiston tiedotteessa suosituksen nostoa 50–100 mikrogrammaan (2010). Lue uutinen.
  • Erityisruokavalion ja tiettyjen suojaravinteiden (vitamiinien, hiven- ja kivennäisaineiden, amino- ja rasvahappojen, kasviantioksidanttien, karnosiinin, ym.) avulla on mahdollista vaikuttaa elimistön biokemiaan ja geenivirheiden ilmenemiseen tai niiden ilmenemättömyyteen ja sen kautta luonnolliseen vastustuskykyyn ja sairauden kulkuun. Yksipuolinen ruokavalio ja riittämätön suojaravinteiden saanti voi pahentaa taudin kulkua ja monipuolinen ruokavalio ja yksittäisten suojaravinteiden riittävä saanti voi parantaa sitä. Joskus suojaravinteita tarvitaan ns. lääkkeellisinä annoksina.
  • Lääkäreiden ja muun terveydenhuollon ammattihenkilöstön ravitsemuslääketieteen koulutus on vähäistä, useimmiten suorastaan olematonta. Tämä koskee yhtä hyvin Suomea kuin muita kehittyneitä maita. Tutkittua tietoa on kuitenkin runsaasti tarjolla, ja sitä julkaistaan kiihtyvällä vauhdilla, mutta se ei aina kohtaa terveydenhuollon henkilöstöä.
  • Länsimainen lääketiede on suuntautunut lääkehoitoihin, ei niinkään ravitsemusterapiaan. Suomessa lääkärit kulkevat lääketeollisuuden talutusnuorassa ja suhtautuvat usein vähättelevästi ravitsemushoitoon. Siksi sitä laiminlyödään yleisesti niin julkisessa kuin yksityisessä terveydenhuollossa. Käypä hoito -suosituksia laativat lääketeollisuuteen sidoksissa olevat lääkärit. Näin kirjoittaa johtava tiedelehti Nature.
  • Doctors who write guidelines often have ties to the drug industry

Esimerkki 1: Britannian ja Yhdysvaltain nuorisorikollisten parissa tehdyt tieteelliset tutkimukset osoittavat, miten tehokasta vitamiini-, hivenaine- ja rasvahappohoito voi olla: Rikollinen väkivaltakäyttäytyminen vähenee dramaattisesti. Tällä seikalla on suuri merkitys koko yhteiskunnan kannalta, jos sitä vain osataan soveltaa käytäntöön. Vangit siis tarvitsevat ensisijaisesti ravintolisiä psyykelääkkeiden sijaan. Lue raportti

Esimerkki 2: Oppimis- ja keskittymisvaikeuksien hoito roskaruoan kieltämisellä ja ravintolisillä on tuottanut erittäin lupaavia tuloksia, jotka tehostavat lasten tuki- ja erityisopetusten vaikutusta. Tällaisia ravintolisiä ovat karnosiini, fosfoseriini, antioksidantit, magnesium ja B-vitamiinit.

Calpe International Collegen kokemukset
Oxford-Durham Trial
Ravintolisiä Englannin koululaisille

Esimerkki 3: Masennus ja muut mielenterveyden häiriöt ovat suomalaisten kansantauti, johon lääkärit määräävät järjettömiä määriä synteettisiä lääkkeitä, vaikka monessa tapauksessa pitäisi mitata veren vitamiinistatus ja korjata siinä ilmenevät puutteet. Lääkkeet aiheuttavat riippuvuutta ja vakavia sivuvaikutuksia, jopa itsemurhia ja muuta väkivaltaa. Yhtä hyvään ja joskus parempaankin tulokseen päästään - ilman sivuvaikutuksia – nauttimalla kalaöljystä valmistettua E-EPAa, foolihappoa, muita B-vitamiineja ja magnesiumia. Lisäravinteena nautittu foolihappo näyttää tehostavan masennuslääkkeiden tehoa riippumatta potilaan veren foolihappopitoisuudesta. Miksi lisäravinnehoidosta saatava apu jätettäisiin käyttämättä etenkin kun tiedetään, että 85 % masennuksesta uusiutuu? Masennuksella on myös voimakas taipumus periytyä, joten lähisukulaisten – myös lasten – tulisi ehkäistä sitä ravintolisillä.
Foolihappoa masennukseen

Esimerkki 4: Alzheimerin tauti ja muut dementiat yleistyvät väestön vanhetessa. Taudin lääkehoito on tehotonta. Neurologit valittavat, että ihmiset tulevat liian myöhään tutkimuksiin muistihäiriöiden vuoksi. Eräät aikaansa seuraavat neurologit ovatkin alkaneet suositella dementian ehkäisyyn vitamiineja ja kalaöljyä. Uudet amerikkalaiset ja venäläiset tutkimukset osoittavat, kuinka karnosiini estää Alzheimerin taudin perusmekanismeja, tau- ja amyloidi-beta-palkkien syntyä ja niiden myrkyllisiä vaikutuksia neuroneihin. Jokaisen aikuisen tulisi ottaa ruoan lisänä karnosiinia ja E-EPAa, ennen kuin on liian myöhäistä.

Esimerkki 5: Viime aikoina on alkanut selvitä suoliston limakalvon ja bakteerikannan tärkeä merkitys allergioissa ja muissa kroonisissa sairauksissa. Symbioottien (pre- ja probioottien) käyttö on suotavaa kaikille ihmisille ruokavaliosta ja terveydentilasta riippumatta.
Suoliston merkitys allergioissa

Esimerkki 6: E-EPA on erittäin tehokas tulehdusta ehkäisevä luonnonaine. Se tuottaa elimistössä resolviini E1:tä (RvE1), joka on tehokas tulehdussytokiineja estävä yhdiste (lue lisää). EPAsta syntyy myös DHA:ta ja siitä edelleen tulehdusta ehkäiseviä dokosatrieenejä. Tällä seikalla on tärkeä merkitys kaikkien pitkäaikaisten tautien hoidossa, sillä ne ovat kaikki tulehdustiloja. Japanissa E-EPAlla hoidetaan jo reumatauteja ja haavaista paksusuolen tulehdusta. Eräät suomalaiset tutkijapsykiatrit ovat alkaneet suositella lääkärilehdissä E-EPAa lisähoidoksi masennukseen ja skitsofreniaan.
Duodecim: Ravinto ja mielialahäiriöt

Esimerkki 7: Vaikka japanilaiset syövät kalaa ja muuta meriruokaa viisi kertaa enemmän kuin länsimaalaiset ja heidän verensä EPA-pitoisuus on 5-kertainen meihin verrattuna, vähentää E-EPAn päivittäinen runsas käyttö (1 800 mg/vrk) 20 % sydänkuolemia ja -kohtauksia statiineja saavilla potilailla. Todennäköisesti statiineja ei tarvittaisi juuri lainkaan, jos ihmiset ottaisivat E-EPAa ruoan lisänä ennaltaehkäisevästi (lue lisää).

  • Terveydenhuollon ammattilaiset varoittavat naisia nauttimasta ravintolisiä raskauden aikana. Onko neuvo oikea? Jos se on oikea, miksi sitten joka viides odottava nainen potee masennusta? (Lue raportti). Se olisi helposti ehkäistävissä kalaöljyvalmisteiden avulla. Terveydenhuollon ammattilaiset – etenkään neuvoloissa – eivät näytä seuraavan ravitsemuslääketieteen kehitystä laajasti, joskin ovat nyt vihdoin oppineet arvostamaan maitohappobakteerien merkitystä. Äidin odotusaikana nauttima kalaöljy (joista puhtainta on E-EPA) ja maitohappobakteerit vähentävät lapsen riskiä sairastua allergioihin, astmaan, diabetekseen ja ehkä sydän- ja verisuonitauteihin sekä syöpään myöhemmin elämässään. Kalaöljyn käyttö raskauden aikana edistää lapsen älykyyttä ja neurologiasta kehitystä, kuten sanavarastoa, lauseiden oppimista ja koordinaatiokykyä (lue tutkimuksista).
    Lue lisää Barkerin hypoteesista
  • Tohtori Lisa A.Croenin tutkimuksen mukaan allergiaa, astmaa ja psoriasista sairastavat naiset ovat muita alttiimpia synnyttämään autistisen lapsen. Syynä ovat ilmeisesti autoimmuunitaudeissa potilaan elimistössä riehuvat tulehdussytokiinit (IL8 ja IL10 ym.), jotka vaikuttavat haitallisesti sikiön geeneihin. Tässä jälleen yksi uusi hyvä syy suositella odottaville äidelle hyvin puhdistettua kalaöljyä, E-EPAa. E-EPA ja karnosiini näet vaimentavat tulehdussytokiineja (lue uutinen).

Ravintolisien – kuten berberiinin, foolihapon, E-EPAn ja karnosiinin – suotuisa vaikutus perustuu suurelta osalta siihen, että ne vaikuttavat geenien rakenteisiin ja toimintoihin, toisin sanoen geenivirheiden ilemenemiseen tai niiden ilmenemättömyyteen (lue lisää). Ravintolisillä voidaan ehkäistä mm. ikääntymiseen liittyvää verkkokalvon rappeumaa. Iän myötä esim. seleenin pitoisuus kudoksissa (mm. aivoissa) vähenee, mikä nopeuttaa kognitiivisten tietojen ja taitojen heikkenemistä (Epidemiology 2007). Samoin homokysteiinin lisääntyminen aivoissa nopeutaa vanhenemismuutoksia; mutta onneksi niitä voidaan eshkäistä nauttimalla ruoan lisänä foolihappoa (800 µg/vrk) (Lancet 2007). Hollantilaiset tutkijat puolestaan suosittavat kalaöljyn EPA-rasvahappoa masentuneille diabeetikoille (Diabetic Medicine, marraskuu 2005). Masennuksen ja diabeteksen yhdistelmä on hengenvaarallinen.

USAn Psykiatriliitto suosittaa kalaöljyä

Ravitsemuslääketiede on vasta alkutaipaleellaan, mutta se kehittyy hyvää vauhtia

Lääketiede on tieteenä nuori, vasta noin 160 vuotta vanha. Epidemiologiaa on opetettu Suomessa vasta 40 vuotta. Ravitsemustieteellinen tutkimus on vasta vauva-asteella. Ravitsemuslääketiedettä ei ole Suomessa vielä edes hyväksytty lääketieteen erikoisalaksi, eikä meillä ole alan erikoislääkäreitä. Sekin selittää lääkäreiden vähäistä kiinnostusta asiaan. Lääkäri torjuu helposti sen, mitä hän ei tunne. Psykiatriassa sitä kutsutaan nimellä "torjunta minän suojeluksessa". Heikkoa itsetuntoa pönkitetään torjumalla kaikki outo. Lisäksi tutkijat, viranomaiset ja "asiantuntijat" tulkitsevat tällä alalla – kuten kaikissa tieteissä – tutkimustuloksia eri tavoin.

Onneksi tutkimuslaitokset ovat nyt erittäin kiinnostuneita ravitsemuksen ja terveyden välisistä suhteista. Uusia tutkimuksia julkaistaan enemmän kuin kukaan ennättää lukea. Suomessa Turun ja Kuopion yliopistot ovat näyttäneet hyvää esimerkkiä koko maailmalle. Turkulaiset ovat osoittaneet kuinka probioottiset maitohappobakteerit voivat ehkäistä ja hoitaa allergioita, lasten ripulia ja hengitystietulehduksia. Kuopiossa on tutkittu ansiokkaasti antioksidantteja ja mm. foolihappoa ja lykopeenia.

Välttämättömien rasvahappojen merkitystä terveydelle on mahdotonta ymmärtää perehtymättä niiden aineenvaihduntaan ja eikosanoideihin. Nutrigenomiikka (ravintoaineiden ja geenien vaikutusten tutkimus) on avannut aivan uusia näkökulmia ravintolisien terveysvaikutuksiin (Simopoulos 2010).

Maallikon on usein vaikea tietää, ketä pitäisi uskoa. Siksi on hyvä, jos maallikko itsekin perehtyy asioihin ja keskustelee tasavertaisena terveydenhoitajan ja/tai lääkärin kanssa terveyteensä ja hyvinvointiinsa liittyvistä ravitsemuskysymyksistä. Valitettavasti terveydenhuollon ammattihenkilöiden tietämys ravintoaineiden ja eternkin ravintolisien terveysvaikutuksista on olematonta. Sen voi helposti kuka tahansa tarkistaa kysymällä heiltä eikosanoideista tai vaikkapa resolviinista. Vastaukseksi tulee todennäköisesti hölmistynyt katse. Näillä nettisivuilla (uutisarkistossa ja artikkelikokoelmassa) on tarjolla uusinta dokumentoitua tietoa helposti omaksuttavassa muodossa. Lue ja käytä tutkittua tietoa hyväksesi!

Ajantasainen katsaus D-vitamiinin terveysvaikutuksiin
Onko ravintolisien käyttö "uskomushoitoa"?

Simopoulos AP. Genetic variants in the metabolism of omega-6 and omega-3 fatty acids: their role in the determination of nutritional requirements and chronic disease risk . Exp. Biol. Med. 2010;235(7): 785–795 Free Full Text
Holick MF. The Vitamin D Deficiency Pandemic: a Forgotten Hormone Important for Health. Public Health Reviews, 2010;32(1), 267-283 Free Full Text pdf