Aivoverenkiertohäiriöt - uutta tietoa ravitsemushoidosta

Aivoverenkierron häiriöihin (AVH) sairastuu vuosittain noin 18 000 suomalaista, joka päivä noin 50 henkiloä, joista joka neljäs on työikäinen. Jokainen uusi tapaus maksaa yhteiskunnalle keskimäärin 100 000 euroa. Useimmille kohtaus tulee yllättäen kuin salama kirkkaalta taivaalta. Suomessa elää noin 50 000 AVH:n kokenutta ihmistä. Puolella heistä on neurologisia vaurioita, jotka haittaavat päivittäisiä toimintoja. Noin 30 prosentilla potilaista ilmenee dementian oireita kolmen kuukauden kuluessa AVH:sta. Potilaat voivat kohentaa kuntoaan ja pienentää dementian ja kohtauksen uusiutumisen riskiä nauttimalla ravintolisiä, joista kerron tässä katsauksessa.

Aivot ovat maailman tärkein asia, hyvinvointimme keskus, niin terveinä kuin sairainakin. Haluamme, että tulevaisuudessa mahdollisimman moni säilyttää kykynsä ymmärtää, osata, muistaa ja tuntea.
- Suomen Aivosäätiö -hanke

Valtaosa aivoinfarktin saaneista on iäkkäitä, mutta nuorenkaan sairastuminen ei ole harvinaista.
Neljäsosa aivoinfarktipotilaista on työikäisiä eli alle 65-vuotiaita. Vastoin yleistä käsitystä kyseessä ei ole pelkästään ikääntyneiden sairaus, sanoo Aivoliiton ylilääkäri, neurologian professori Risto O. Roine.

Iskeemistä, hapenpuutteesta johtuvaa aivovauriota ennakoi neljä verestä mitattavaa biomarkkeria, riskitekijää jotka ovat korjattavissa jo ennakolta elintavoilla, ruokavaliolla ja ravintolisillä. Nämä biomarkkerit merkitsevät matala-asteista kroonista tulehdusta sekä valtimoiden sisäpinnan, endoteelin hapetusstressiä: C-reaktiivinen proteiini (CRP), tuumorinekroositekijä 2 (TNFR2), kokonaishomokysteiini (tHcy) ja vaskulaarinen endoteelin kasvutekijä (VEGF) (Shoamanish ym. 2016). Seerumin D-vitamiinin pitoisuuden (S-D-25) nostaminen yli 75 nmolin/l ehkäisee AVH:n saaneiden ihmisten kuolleisuutta, osoittaa uusi kliininen tutkimus (Gupta ym. 2016).

AVH:n jälkeen muisti ja muut kognitiiviset (tieto-taito)-ominaisuudet heikkenevät, ilmenee tästä tutkimuksesta. Tämäkin havainto puoltaa muistia säilyttävien ravintolisien säännöllistä käyttöä. Etelä-korelainen tutkimus osoittaa, että AVH:n jälkeen masentuneilla potilailla on paljon muita vähemmän D-vitamiinia veressään (Kim ym. 2016). Samoin intialainen raportti (Narasimhan ja Balasubramanian 2017). Näin lienee myös Suomessa. Niinpä jokaisen potilaan seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) tulee mitata ja puute pitä korjata. Suositeltava pitoisuus on 125–150 nmol/l.

50-vuoden iässä saatu AVH kolminkertaistaa ennenaikaisen kuolemanriskin, kertoo hollantilaisen Nijmedenin yliopiston tutkimus. Tämänkin tiedon valossa on syytä alkaa nauttia AVH:n uusimiselta suojaavia ravintolisiä. Tähän asti on uskottu, että AVH:n jälkeiset 90 päivää ovat kriittisiä taudin uusiutumisen tai muun vakavan syyn takia. Kriittinen jakso onkin paljon pitempi, osoittaa Toronton yliopiston suuri seurantatutkimus. Siinä seurattiin 34 000 AVH:n saanutta ihmistä (2003–2011). Noin 30 % sai uuden AVH:n tai joutui muusta syystä sairaalaan 90 vuorokauden kuluessa AVH:n jälkeen. Loppuja 24 000 potilasta seurataessa, ilmeni, että joka lähes kymmenes kuoli tai sairastui vakavasti 90 päivän jälkeen. Se hämmästytti neurologeja, sanoo tutkimusta johtanut apulaisprofessori Richard Swartz.

Veren suuri omega-3-rasvahappojen pitoisuus parantaa AVH:hon sairastuneiden potilaiden ennustetta (Song. ym. 2015). Brasilialinen rotatutkimus vahvitsaa, että kalaöljyn omega-3-rasvahapot suojaavat aivoja verenkiertohäiriöstä johtuvan hapenpuutteen aiheuttamilta vaurioilta (Nobre ym. 2016). Japanilaisessa JELIS-tutkimuksessa E-EPAn nauttiminen (1800 mg päivässä) ehkäisi mierkitsevästi – paremmin kuin mikään synteettnen lääke – AVH:n uusimista. Kiinalaisetkin neurokirurgit ja aivotutkijat (Department of Neurosurgery & Brain and Nerve Research Laboratory, The First Affiliated Hospital of Soochow University, suosittelevat kalaöljyn omega-3-rasvahappoja AVH:n hoitoon (Bu ym. 2016).

Magnesiumin nauttiminen ravintolisänä vähentää riskiryhmiin kuuluvien ihmisten riskiä 6–12 prosenttia, osoittaa uusi meta-analyysi eli koontitutkimus (2017). Tutkimukset antavat aiheutta suositella ravintolisiä ehkäisemään AVH:ta ja viimeistään heti sen jälkeen ja loppuiän sen jälkeenkin uusiutumisen ehkäisemikseksi. 

Seuraavat ravintolisät ehkäisevät AVH:ta ja nopeuttavat toipumista siitä ja vähentävät taudin uusimisen vaaraa


Näillä aineilla on synerginen, toisiaan tehostava vuorovaikutus, joten paras mahdollinen teho saadaan käyttämällä useita aineita samanaikaisesti. Ne eivät aiheuta sivuvaikutuksia, eivätkä riitele minkään lääkityksen kanssa. Näitä aineita sisältäviä tuotteita saa vapaasti kaikista terveyskaupoista ja hyvin varustetuista marketeista ja apteekeista.

AVH:hon sairastuneilla ihmisillä on ollut usein vuosia kestänyt D-vitamiinivaje, ilmenee korealaisesta kliinisestä tutkimuksesta (Chung ym. 2014). Tutkijat mittasivat 759 potilaan seerumin D-vitamiinin pitoisuuden (S-D-25). Potilaiden keski-ikä oli 68 (±13) vuotta ja S-D-25 keskimäärin vain 34,1±17,8 nmol/l. Mitä pienempi S-D-25 (etenkin alle 25 nmol/l) oli, sitä enemmän aivoissa ja niiden pienissä valtimoissa oli sairaalloisia muutoksia. Toinenkin tutkimus osoittaa yhteyden seerumin matalan D-vitamiinipitoisuuden, – sellaisen, joka on tavallinen Suomessa – ja AVH:n riskin välillä (Majumbar ym. 2015). Kliininen intialainen tutkimus osoitti, että potilailla oli yleensä D-vitamiinivej, joka korjaantui D-vitamiinipistoksella (15 000 µg!). On ilmeistä, että moni suomalainen on saanut  AVH:n D-vitamiinivajeen vuoksi ja että toipuminen on huonoa. Tutkimukset saavat tukea suomalaisesta raportista:

THL: D-vitamiinin puute lisää kuolleisuutta aivohalvaukseen

Lääkärit määräävät potilaille yleensä aspiriinia, jottei AVH uusiutuisi. Aspiriini ehkäisee veritulppaa ja hillitsee aivoihin syntynyttä tulehdusta, mutta toisaalta aspiriinin käyttö lisää pienen oieniä mikroverenpurkauksia aivoissa. Niiden merkitys on vielä avoin. Aspiriinin kanssa voidaan turvallisesti ottaa E-EPAa. Siitä syntyy aivoissa DHA:tä ja – erityisesti aspiriinin avulla – resolviini E1 -nimisiä nanomolekyylejä (lue lisää), jotka nopeuttavat paranemista ja ehkäisevät uutta AVH:ta. E-EPA ja aspiriini ohentavat verta, joten niiden käytöstä on syytä kertoa lääkärille, jotta hän osaa ottaa sen huomioon tulkitessaan verikokeita ja säätäessään aspiriiniannosta. E-EPA ei kuitenkaan lisää aivoverenvuoden vaaraa, ilmenee JELIS-tutkimuksesta, jossa E-EPAa annettiin 1800 mg päivässä viisi vuotta. Suosittelen jokaista potilasta (tai omaista) tulostamaan tämän julkaisun ja antamaan sen hoitavalle lääkärille, joka ei ehkä vielä tunne resolviinien ja dokosatrieenien parantavaa vaikutusta. Hiiritutkimus vahvistaa, että kalaöljyn omega-3-rasvahapot edistävät paranemista AVH:n jälkeen (Wang ym. 2014).
Aspiriini ja E-EPA ovat turvallinen ja tehokas yhdistelmä
E-EPA ehkäisee aivohalvauksen uusiutumista

Karnosiini täydentää hoitoa erinomaisesti, sillä se parantaa aivojen hapensaantia ja sen hyväksikäyttöä. Karnosiini nopeuttaa toipumista AVH:sta, vähentää sen uusiutumisriskiä ja kohentaa yleiskuntoa (Baek ym. 2014, Shen ym. 2014). Karnosiini toimii aivoissa antioksidanttina ja välittäjäaineena, joka parantaa tietoliikenneyhteyksiä aivojen eri osien välillä. Intialaisen rottakokeen mukaan karnosiiini ehkäisee kaulavaltimon ahtaumasta johtuvaa aivoverenkierron aiheuttamaa dementiaa (Tiwari ym. 2018).  Karnosiini sopii yhteen kaikkien lääkkeiden ja muiden ravintolisien kanssa, eikä se aiheuta minkäänlaisia sivuvaikutuksia. Sopiva päiväannos on 800–1200 mg, josta puolet tulisi ottaa aamulla ja puolet illalla.

Englantilaiset ja intialaiset neurologit ovat julkaisseet yhdessä meta-analyyysin ja kirjallisuuskatsauksen karnosiinin suojaavista vaikutuksista kokeellisissa aivoverenkierron häiriöissä. Tulosten mukaan karnosiinista on merkittävää hyötyä, kun sitä nautitaan ennen häiriötä tai viimeistään 6 tunnin kuluessa sen aivoverenkierron häiriön alkamisesta. Tällöin karnosiini pienentää aivoinfarktin kokoa 30–35 prosenttia (Davis ym. 2016). Vaikka tutkimuksia on tehty toistaiseksi vai koe-eläimillä, ne puoltavat karnosiinin nauttimista myös ihmisten AVH:n ehkäisyssä ja hoidossa.

Moskovalaiset neurologit osoittivat rottakokeessa, että karnosiinin anto ehkäisee hapenpuutteen (iskemian) aiheuttamia vaurioita aivoissa; vaikutus perustuu karnosiinin antioksidanttiominaisuuksiin, päättelevät tutkijat. Karnosiinin teho oli sitä parempi, mitä suurempi oli annos (50 vs 500 mg/kg). Karnosiinin aivoja suojaava vaikutus jatkui aivohalvauksen jälkeenkin, totesivat neurologit (Fedorova ym. 2018). Havainto tukee aikaisemmin julkaistuja ihmistutkimuksia (ks linkki alla). Samat venäläiset neurologit osoittivat myös, että karnosiini suojaa aivoja myös normaalitilanteissa (Berezhnoy ym. 2018).

Karnosiini suojaa AVH:n seuraamuksilta

B-vitamiinit (foolihappo. B6- ja B12-vitamiinit) vähentävät homokysteiinin kerymistä aivoihin, jolloin AVH:n riski pienenee seitsmän prosenttia, osoittaa uusi meta-analyysi (Ji ym. 2013). Suomessa se merkitsisi toista tuhatta AVH:ta vähemmän joka vuosi.

Ubikinonin pitoisuus veressä alenee merkittävästi aivohalvauksen yhteydessä (Simani ym. 2018, ja vaje on syytä korjata antamalla ubikinoonia (Nasoohi ym. 2017). Se nopeuttaa toipumista ja vähentää usisutumisen riskiä. Suosittelen 200 mg päivässä.

Berberiini ehkäisee reperfuusion aiheuttamaa vaurioita aivoissa. Reperfuusio tarkoittaa sitä, että tukkeutuneen aivovaltimon verenkierto palautuu ennalleen iskemian jälkeen. Näinhän tapahtuu liotushoidossa. Silloin kudoksiin purskahtaa vapaaradikaalimyrsky, joka voi vaurioittaa aivokudosta. Berberiini siis antaa erinomaista suojaa tätä ilmiötä vastaan (Zhu ym. 2018). Suositeltu päiväannos on 2–3 tablettia.

Kuinka yleinen AVH on?

"Aivoinfarkti on yleisin aivoverenkierron häiriö, jonka riskitekijät ovat samat kuin muissa verisuonten sairauksissa. Pääte-elinvauriona aivojen vaurioituminen aiheuttaa usein sairastuneelle elämänlaadun merkittävän heikkenemisen", sanotaan valtakunnallisten Neurologia-päivien (2006) ohjelmassa.

Hiljaiset AVH:t ovat huomattavan yleisiä etenkin ikääntyvillä ihmisillä. Terve ihminen ei yleensä usko, että juuri hän voisi sairastua aivoinfarktiin. Niitä sattuu vain muille, ajatellaan. Niinpä ennaltaehkäisystä ei juuri kanneta huolta. Järkytys onkin yleensä suuri, kun kohtaus yllättäen iskee kuin salama kirkkaalta taivaalta. Joka vuosi noin 18 000 suomalaista saa AVH:n. Joka kolmas heistä kuolee vuoden kuluessa diagnoosin asettamisesta. Tällä hetkellä Suomessa on elossa yli 50 000 AVH-potilasta. Useimmilla heistä on pysyviä toiminnan rajoituksia, kuten puheen, muistin ja liikuntakyvyn heikkoutta. Useimpien elämänlaatu on heikentynyt pysyvästi. Näiden kliinisten, diagnosoitujen tapausten lisäksi sattuu epälukuinen määrä ns. hiljaisia kohtauksia, joiden seurauksena henkinen suorituskyky ja muisti niinikään heikentyvät.

Mistä AVH johtuu?

AVH:n taustalla voi olla kaksi eri geenivirhettä. Toinen on kromosomissa 12p13 ja toinen 11 kb geenissä NNJ2. NNJ2 koodaa aivojen gliasolukon (tukisolukon) adheesiomolekyylejä ja sen aktiivisuus lisääntyy hermosolujen (neruonien) vaurioituessa (lue lisää).

Noin 80 % AVH:sta johtuu aivoverisuonen ahtaumasta tai tukoksesta eli veritulpasta. (Näissä tapauksissa karnosiini, ubikinoni ja kalsiumpyruvaatti ovat erinomaisia ravintolisiä.) Loput noin 20% johtuu aivoverisuonen repeämästä eli aivoverenvuodosta. Se on yleisin AVH:n muoto alle 45-vuotiailla. Noin 20 % nuorehkojen ihmisten AVH:sta johtuu kaulavaltimon sisäseinämän repeämästä ja siitä irtoavasta verihyytymästä.

"Miniaivohalvauksessa" eli TIAssa on samat oireet kuin varsinaisessa AVH:ssa, mutta sen kesto on vain muutamia minuutteja tai tunteja. TIA on vakava varoitusmerkki suuremman AVH:n uhkasta. Harva tunnistaa sen oireet ja siksi ainakin puolet tapauksista jää tunnistamatta.

Metabolinen oireyhtymä lisää AVH:n riskiä
AVH voi johtua monista muista taudeista

Varoittavia oireita

Maallikot eivät yleensä osaa diagnosoida AVH:ta oikein. Soita tai hae heti ammattiapua, jos sinä itse tai läheisesi saa yhden tai useampia seuraavista oireista:

  • kasvojen tai toisen raajan heikkous, tunnottomuus tai äkillinen heikkous
  • äkillinen toisen silmän näön hämärtyminen tai näön menetys
  • puhekyvyn menetys tai kykenemättömyys ymmärtää puhetta
  • selittämätön huimaus, tasapainohäiriö tai kaatuminen, jollei niihin ei ole muuta luonnollista syytä.

Mitä pikemmin hoito aloitetaan, sitä parempi on eloonjäämisen mahdollisuus ja taudinkulun ennuste.

Riskitekijöitä

  • D-vitamiinin puute lienee Suomessa yleisin riskitekijä
  • Kohonnut verenpaine lisää riskiä sitä enemmän mitä korkeampi paine on.
  • Sydäninfarkti lisää kuukauden kuluessa aivohalvauksen riskiä 44-kertaisesti ja 3 seuraavan vuoden kuluessa vielä 2–3-kertaisesti (lue tutkimus).
  • Ikä lisää AVH:n riskiä. Sairastuneiden keski-ikä on yli 70 vuotta, mutta tauti voi tulla myös nuoremmille.
  • Insuliiniresistenssi ja metabolinen oireyhtymä lisäävät riskiä.
  • Diabetes lisää AVH:n vaaran kaksinkertaiseksi. Kohonnut verensokeri kovettaa valtimoita glykolysoimalla. Yli 10 % suomalaisista miehistä potee insuliiniresistenssiä.
  • Valtimotaudit lisäävät riskiä. Muualla verisuonissa syntyvät tulpat ja paakut voivat irrota ja kulkeutua aivovaltimoihin. Erityisen vaarallisia riskitekijöitä ovat sydämen eteisvärinä ("flimmeri"), sydänläpät ja sydäninfarkti.
  • Lihavuus lisää AVH:n riskin kaksinkertaiseksi. Painoindeksin nousu lisää riskiä 6 % jokaista nousevaa numeroa kohti.
  • Tupakointi lisää AVH:n vaaraa, miehillä vielä enemmän kuin naisilla. Tupakoinnin lopettaneiden riski vähenee vähitellen 10 vuoden kuluessa samalle tasolle kuin tupakoimattomien.
  • Alkoholi suojaa kohtuullisessa määrin nautittuna, mutta runsas käyttö lisää AVH:n vaaraa.
  • Veren kohonnut triglyseridipitoisuus lisää sepelvaltimotautia sairastavien miesten ja naisten riskiä sairastua AVH:hon tai TIA:an, osoittaa äskettäin julkaistu yli 11000 potilaan seurantatutkimus.
  • C-vitamiinin piilevä puute – joka suomalaisilla keski-ikäisillä miehillä on varsin yleinen – lisää AVH:n riskin yli 2-kertaiseksi, ilmeni Kuopion yliopiston 10-vuotisessa seurantatutkimuksessa. Riski oli yli 3-kertainen, kun samalla miehellä oli matala veren C-vitamiini, ylipainoa ja kohonnut verenpaine. Kannattaa ottaa ruuan lisänä C-vitamiinia, varsinkin jos on jo sairastanut yhden kohtauksen.
  • Piilevä foolihapon puute ja veren kohonnut homokysteiini lisäävät kliinisen ja hiljaisen AVH:n vaaraa. Kun veren homokysteiinin määrä on yli 9 mikromoolia litrassa (µmol/l) kasvaa riski. Kohonnut homokysteiini saadaan yleensä helposti, turvallisesti ja edullisesti alenemaan kolmen B-vitamiinin avulla (foolihappo, B6- ja B12-vitamiinit).
  • Uumajan yliopiston neurologit havaitsivat tutkittuaan 80 nuorta AVH-potilasta, että homokysteiinitasot olivat usein koholla. Neurologit suosittelivat homokysteiinin mittaamista verestä ja kohonneiden arvojen alentamista vitamiinien avulla. Näin menetelläänkin mm. HYKSin neurologian klinikassa, kertoo kurssitoverini, professori Markku Kaste. Suuri amerikkalaistutkimus osoitti, että kalaruuan syönti – pari kertaa viikossa – vähentää AVH:n vaaran puoleen. Harvardin yliopiston tutkijat selvittivät lähes 80 000 naisen ruokailutottumukset ja seurasivat heidän terveydentilaansa. Tutkimus julkaistiin Yhdysvaltain lääkärilehdessä JAMA:ssa tammikuussa 2001. Ennaltaehkäisevä vaikutus johtunee kalan sisältämistä rasvahapoista. Kaikkein suurin AVH:n vaara on niillä henkilöillä, jotka ovat jo aiemmin sairastuneet siihen. Vuoden kuluessa 10–20 prosenttia potilaista saa uuden kohtauksen. Seuraavina vuosina riski alenee 5–8 %:iin.

Norjalaisen tutkimuksen mukaan AVH lisää riskiä sairastua epilepsiaan. Näidenkin tietojen valossa AVH:hon sairastuneen henkilön kannattaa ottaa ruoan lisänä karnosiinia ja E-EPAa.

Mitä AVH:ssa tapahtuu?

Vaurio riippuu siitä, mikä kohtauksen aiheuttaa. Noin 80 prosenttia AVH:sta johtuu seuraavista syistä: Veritulppa tai kolesteroli- tai jokin muu "möykky" kulkeutuu aivovaltimoon ja tukkii sen. Möykky lähtee usein homokysteiinin vaurioittamasta kaulavaltimon sisäpinnasta.

AVH on useimmissa tapauksissa vain yksi yleisen valtimonkovetustaudin esiintymismuoto. Tavallisesti aivosuonen tukkii veritulppa. Se voi syntyä paikallisesti valtimon seinämässä, jolloin kalkkiuma irtoaa seinämästä ja tukkii suonen. Tavallisempaa kuitenkin on, että tulppa lähtee liikkeelle sydämestä tai kaulavaltimosta ja kulkeutuu aivovaltimoon. Eteisvärinä- ja sydäninfarktipotilaille annetaan verta ohentavaa lääkitystä, ettei tulppia kehittyisi. (Noin 100 000 suomalaista syökin verenohennuslääkkeitä eteisvärinän vuoksi.)  Aivoverenvuoto aiheutuu, kun aivovaltimo tai aneurysma repeää. Syynä voi olla kohonnut verenpaine. Vuoto vaurioittaa aivosoluja. Noin 20% AVH:sta johtuu verenvuodosta. Kovakalvon alainen (subaraknoidaali) verenvuoto eroaa muista aivoverenvuodoista. Se voi kohdata yllättäen nuorehkoa, tervettä ihmistä, jonka verisuonissa ei ole kalkkiumia. Sen aiheuttaa aneurysman puhkeaminen. Aneurysma on valtimon seinämän heikko kohta, pullistuma, aivan kuin polkupyörän sisäkumissa joskus nähdään. Monilla ihmisillä on täysin oireettomia aneurysmia, jotka eivät koskaan puhkea. Kohonnut verenpaine voi kuitenkin puhkaista aneurysman.

Taudin selvittämiseksi ja paranemisen seuraamiseksi tehdään aivojen tietokonekerroskuvaus (TT) tai magneettikuvaus (MRI).

Oireet
Oireet vaihtelevat sen mukaan, missä aivojen osissa vaurio on syntynyt. Yleensä oireet ovat toispuoleisia, harvoin molemminpuolisia. Ylä- tai alaraaja taikka kasvojen toinen puoli menee voimattomaksi ja veltoksi, suupieli roikkuu. Potilaan on vaikea puhua ja ymmärtää puhetta. Silloin puhutaan afasiasta. Monille tulee nielemisvaikeuksia. Joskus potilas ei tajua omaa tilaansa. Vaikeissa tapauksissa tajunta heikkenee.

TIA
TIAlla tarkoitetaan tilapäistä aivojen hapenpuutetta, joka useimmiten menee ohi 2-30 minuutissa. Joskus oireet saattavat kestää tuntejakin. Niiden kesto riippuu aivovaurion suuruudesta. TIA edeltää usein suurempaa varsinaista AVH:ta. TIA merkitsee sitä, että jossakin (sydämessä tai kaulavaltimoissa) on tulppia lähettävä kohta. TIA on "miniaivohalvaus", ja sen kokeneella henkilöllä on muita suurempi riski saada "oikea" aivoinfarkti. Erään tutkimuksen mukaan alle puolet "miniaivohalvauksen" (mini stroke) poteneista hakeutuu hoitoon ja vain joka kymmenes päätyy tehohoitoon.

Aivoinfarkti
Suuri osa lievistä aivoinfarkteista menee ohi huomaamatta, mutta ne heikentävät kuitenkin muistia ja lisäävät dementian vaaraa. Lievä aivoinfarkti paranee itsestään noin viikossa. Suurempi vaurio jättää pysyvät jälkivaikutukset, jotka eivät koskaan parane täysin. Kovakalvon alainen verenvuoto aiheuttaa äkillisen kovan päänsäryn, pahoinvointia ja oksentelua. Joskus potilas menettää tajuntansa ja voi mennä koomaan. Niska jäykistyy usein. Oireet alkavat joskus fyysisen rasituksen yhteydessä.

Hoito
Potilas on vietävä sairaalaan epäilyttävissäkin tapauksissa. Ellei kyseessä ole aivoverenvuoto, vaan tulppa, voidaan aloittaa liuotushoito. Kuntoutus aloitetaan nykyisin heti, kun se on käytännössä mahdollista. Halvaantunutta raajaa voimistelutetaan, jolloin jäykistyminen, voimattomuus, säryt ja virheasennot jäävät mahdollisimman vähäiseksi. Potilaan ja omaisten aktiviteetti on tärkeää hyvän tuloksen saavuttamiseksi. Aneurysman puhkeaminen hoidetaan yleensä leikkauksella.

Tähän asti on uskottu, että estrogeeni suojaa naisia verisuonitaudeilta, mukaan lukien AVH. (Tosin tämä käsitys on WHO:n ja YK:n tutkimuksessa kumottu.) Niinpä vaihdevuodet ohittaneille naispuolisille AVH-potilaille on usein määrätty synteettistä estrogeenia siinä tarkoituksessa, että se ehkäisisi taudin uusimista ja parantaisi ennustetta. Eräs 664 naisen tutkimus osoitti yllättäen, että estrogeenihoito onkin vaarallista: se ei suinkaan vähennä AVH:n uusimisen riskiä, vaan johtaa usein vaikeampiin neurologisiin oireisiin ja kuolemaan.

Ennuste ja itsehoito

Tila kohenee jo viikossa niillä, jotka selviytyvät hengissä kohtauksesta. Sen jälkeen tila paranee hitaasti pitkän ajan kuluessa. Synteettinen estrogeenihoito voi huonontaa naisten ennustetta. Useimmat potilaat kykenevät palaamaan kotiin kuntoutumaan. Ravintolisistä suosittelen E-EPAa, karnosiinia, berberiiniä, ubikinonia, magnesiumia, sinkkiä (yhdessä karnosiinin kanssa), foolihappoa, C-, B6-, B12- ja D-vitamiineja. Myös magnesiumin, foolihapon, B6- ja B12-vitamiinien yhdistelmä voi nopeuttaa toipumista ja vähentää taudin uusimisen riskiä sekä tylsistymisen vaaraa. Kalaruoka on eduksi.

Fosfoseriini voi auttaa lähimuistin korjaantumisessa. Naisille suositellaan myös soijan isoflavonoideja. Kaikkia näitä ravintolisiä voi käyttää samanaikaisesti ja yhdessä mahdollisten lääkkeiden kanssa. Silloin hoitovaikutus on parempi kuin pelkästään yhtä ravintolisää nautittaessa.

Englantilaiset ja intialaiset neurologit ovat julkaisseet yhdessä meta-analyyysin ka kirjallisuuskatsauksen karnosiinin suojaavista vaikutuksista kokeellisissa AVH:ssa. Tulosten mukaan karnosiinista on merkittävää hyötyä, kun sitä nautitaan ennen aivohalvausta tai viimeistään 6 tunnin kuluessa sen aivoverenkierron häiriön alkamisesta. Tällöin karnosiini pienentää aivoinfarktin kokoa 30–35 prosenttia. Karnosiini vähentää aivoverenvuodon aiheuttamia haittoja aivoissa (Xie ym. 2016) ja nopeuttaa toipumista niistä (Ou-Yang ym. 2017. Vaikka tutkimuksia on tehty toistaiseksi vain koe-eläimillä, ne puoltavat karnosiinin nauttimista myös ihmisten AVH:n ehkäisyssä ja hoidossa.

Viitteet:

Fedorova TN, Devyatov AA, Berezhnoi DS, et al. Oxidative Status in Different Areas of the Cerebral Cortex of Wistar Rats during Focal Ischemia and Its Modulation with Carnosine. Bulletin of Experimental and Biological Medicine. 2018 Oct;165(6):746-750. doi: 10.1007/s10517-018-4256-x.

Berezhnoy DS, Stvolinsky SL, Lopachev AV,  et al. Carnosine as an effective neuroprotector in brain pathology and potential neuromodulator in normal conditions. Amino Acids. 2018 Oct 23. doi: 10.1007/s00726-018-2667-7.
Zhu JR, Lu HD, Guo C, et al. Berberine attenuates ischemia-reperfusion injury through inhibiting HMGB1 release and NF-κB nuclear translocation. Acta Pharmacologica Sinica. 2018 Sep 28. doi: 10.1038/s41401-018-0160-1.
Simani L, Ryan F, Hashemifard S,et al. Serum Coenzyme Q10 Is Associated with Clinical Neurological Outcomes in Acute Stroke Patients. Journal of Molecular Neuroscience. 2018 Aug 9. doi: 10.1007/s12031-018-1115-1.
Tiwari N, Bhatia P, Kumar A, et al. Potential of Carnosine, a Histamine Precursor in rat model of Bilateral Common Carotid artery occlusion induced Vascular Dementia. Fundamamental and Clinical Pharmacolpgy. 2018 Apr 20. doi: 10.1111/fcp.12376.
Ou-Yang L, Liu Y, Wang BY, Cao P, Zhang JJ, Huang YY, Shen Y, Lyu JX. Carnosine suppresses oxygen-glucose deprivation/recovery-induced proliferation and migration of reactive astrocytes of rats in vitro. Acta Pharmacologica Sinica. 2017 Sep 21. doi: 10.1038/aps.2017.126.
Nasoohi S, Simani L, Khodagholi F, Nikseresht S, Faizi M, Naderi N. Coenzyme Q10 supplementation improves acute outcomes of stroke in rats pretreated with atorvastatin. Nutritional Neuroscience. 2017 Sep 26:1-9. doi: 10.1080/1028415X.2017.1376928.
Li Y, Wang P, Chai MJ, Yang F, Li HS, Zhao J, Wang H, Lu DD. [Effects of berberine on serum inflammatory factors and carotid atherosclerotic plaques in patients with acute cerebral ischemic stroke]. Zhongguo Zhong Yao Za Zhi. 2016 Nov;41(21):4066-4071. doi: 10.4268/cjcmm20162128.
Narasimhan S, Balasubramanian P. Role of Vitamin D in the Outcome of Ischemic Stroke- A Randomized Controlled Trial. Journal of Clinical and Diagnostic Research, 2017
Xie RX, Li DW, Liu XC, et al. Carnosine Attenuates Brain Oxidative Stress and Apoptosis After Intracerebral Hemorrhage in Rats. Neurochemical Research. 2016 Nov 21. Abstract
Gupta A, Prabhakar S, Modi M, et al.  Effect of Vitamin D and calcium supplementation on ischaemic stroke outcome: a randomised controlled open-label trial. Internationl Journal of Clinical Practice. 2016 Aug 26. doi: 10.1111/ijcp.12866.
Shoamanesh A, Preis SR, Beiser A, et al. Circulating biomarkers and incident ischemic stroke in the Framingham Offspring Study. Neurology 2016; 87: 1-6. Abstract
Bu J, Dou Y, Tian X, et al. The Role of Omega-3 Polyunsaturated Fatty Acids in Stroke. Oxidative Medicine and Cell Longevity. Review. 2016;2016:6906712. doi: 10.1155/2016/6906712.

Davis CK, Laud PJ, Bahor Z, et al. Systematic review and stratified meta-analysis of the efficacy of carnosine in animal models of ischemic stroke. Journal of Cerebebral Blood Flow and Metabolism. Review. 2016 Jul 8. pii: 0271678X16658302. Free Full Text
Nobre ME, Correia AO, Mendonça FN, et al.Omega-3 Fatty Acids: Possible Neuroprotective Mechanisms in the Model of Global Ischemia in Rats Journal of Nutrition and Metabolism. Volume 2016 (2016), Article ID 6462120, 13 pages Full Free Text

Kim SH, Seok H, Kim DS. Relationship Between Serum Vitamin D Levels and Symptoms of Depression in Stroke Patients. Annals of Rehabililation Medicine. 2016 Feb;40(1):120-5. doi: 10.5535/arm.2016.40.1.120. Free Full Text
Song TJ, Cho HJ, Chang Y, et al. Low Plasma Proportion of Omega 3-Polyunsaturated Fatty Acids Predicts Poor Outcome in Acute Non-Cardiogenic Ischemic Stroke Patients. Journal of Stroke. 2015 May;17(2):168-76. doi: 10.5853/jos.2015.17.2.168. Free Full Text
Majumdar V, Prabhakar P, Kulkarni GB, Christopher R. Vitamin D status, hypertension and ischemic stroke: a clinical perspective. Journal of Human Hypertension. 2015 Mar 26. doi: 10.1038/jhh.2015.10.


Chung PW, Park KY, Kim JM, et al. 25-Hydroxyvitamin D Status Is Associated With Chronic Cerebral Small Vessel Disease. Stroke. 2014 Nov 25. pii: STROKEAHA.114.007706.

Shen Y, Tian Y, Yang J, et al. Dual effects of carnosine on energy metabolism of cultured cortical astrocytes under normal and ischemic conditions.
Regulatory Peptides. 2014 Sep 3. pii: S0167-0115(14)00065-2. doi: 10.1016/j.regpep.2014.08.005.
Baek SH, Noh AR, Kim KA, et al. Modulation of Mitochondrial Function and Autophagy Mediates Carnosine Neuroprotection Against Ischemic Brain Damage.
Stroke. 2014 Jun 17. pii: STROKEAHA.114.005183.
Wang J, Shi Y, Zhang L, et al. Omega-3 polyunsaturated fatty acids enhance cerebral angiogenesis and provide long-term protection after stroke. Neurobiology in Disease. 2014 Apr 29. pii: S0969-9961(14)00103-X. doi: 10.1016/j.nbd.2014.04.014.
Kawahara M, Mizuno D, Koyama H, et al. Disruption of zinc homeostasis and the pathogenesis of senile dementia. Minireview. Metallomics, 2014, Advance Article DOI: 10.1039/C3MT00257H
Ji Y, Tan S, Xu Y,  et al. Vitamin supplementation, homocysteine levels, and the risk of cerebrovascular disease. A meta-analysis, Neurology 2013; DOI: 10.1212/WNL.0b013e3182a823cc.

Ueda M, Inaba T, Nito C, et al. Therapeutic impact of eicosapentaenoic acid on ischemic brain damage following transient focal cerebral ischemia in rats. Brain Research. 2013 May 2. doi:pii: S0006-8993(13)00588-X. 10.1016/j.brainres.2013.04.046

Wang JP, Yang ZT, Liu C, et al. L-carnosine inhibits neuronal cell apoptosis through signal transducer and activator of transcription 3 signaling pathway after acute focal cerebral ischemia. Brain Research. 2013 Feb 26. doi:pii: S0006-8993(13)00267-9. 10.1016/j.brainres.2013.02.032