ADHD

ADHD eli tarkkaavuus- ja impulsiivisuushäiriö, levottomuus ja ylivilkkaus on yleisin lastenpsykiatrinen häiriö. Monta sataa tuhatta lasta (ja aikuista) potee Suomessa AD/HD-oireyhtymää (Attention Deficit/Hyperactivity Disorder). Sille ei ole vielä keksitty nasevaa suomenkielistä nimeä. Väliviiva AD:n ja HD:n välissä tarkoittaa sitä, että osalla potilaista on vain jompikumpi, osalla molemmat ilmenemismuodot - tarkkaavuushäiriö ja/tai ylivilkkaus.

Äidin raskaudernaikainen D-vitamiinvaje altistaa lapsen ADHD:lle, osoittaa espanjalaisten yliopistojen tutkimus (Morales ym. 2015). D-vitamiinin puute raskauden aikana on Suomessa vielä paljon todennäköisempää kuin etelämpänä Espanjassa. Kuopiolaisen tutkimuksen mukaan joka kolmas raskaana oleva nainen ei ota D-vitamiinilisää, kun  suomalaiset ravitsemustieteilijät levittävät mediassa sellaista käsitystä, ettei D-vitamiinia enää tarvitse ottaa "purkista". Äidit saavat masentua ja lapset kärsiä.

ADHD lisää ennenaikaisen kuoleman riskiä, osoittaa yli 32 000 tanskalaisen ADHD-potilaan seurantatutkimus (Dalsgaard ym. 2015). Eritysesti ADHD ja sen lääkitys altistavat sydäntaudeille. Jokaisen ADHD-potilaan kannattaisi nauttia riittävästi D-vitamiinia, kalaöljyä ja muita suojaavia ravintolisiä.

Ensimmäinen kirjallisuudessa kuvattu ADHD-tapaus oli Jörö-Jukka. Valtaosa ADHD-potilaista jää Suomessa ja muualla vaille oikeaa diagnoosia niin lapsina, nuorina kuin aikuisinakin (lue tutkimusraportti). Ensimmäinen aikuis-ADHD kuvattiin niinkin myöhään kuin 1976, joten läheskään kaikki lääkärit eivät edes tiedä, että aikuisillakin voi olla ADHD. Monia heistä hoidetaan terveydenhuollossa "pinnallisten" komorbidioireiden perusteella väärin, muun muassa ahdistus-, masennus-, päihdeongelmapotilaina, vaikka todellisuudessa kaiken takana onkin ADHD. Aikuisten ADHD:ssa levottomuus on yleensä vähäisempää, mutta arjen hallinta tuottaa suuria ongelmia.

"Suuri osa ADHD-ihmisistä on yhteydessä terveydenhuoltoon ja sosiaalitoimeen, mutta siellä ei ymmärretä heidän todellista ongelmaansa. ADHD aiheuttaa suuria kansanterveydellisiä ja kansantaloudellisia ongelmia: työkyvyttömyys, heikentynyt työ- ja toimintakyky, päihteiden käyttö (joka 5. on alkoholisti ja joka 3. sekakäyttäjä), rikollisuus (joka toinen vanki)", sanoi lastenpsykiatri Matti Wallin syksyllä 2002 Helsingissä pidetyssä seminaarissa.

Joka viidennellä koululaisella on eri asteisia oppimis- ja keskittymisvaikeuksia. Lähes jokaisella normaaliluokalla on vähintään yksi tällainen oppilas. Noin 16 % Suomen koululaisista saa erityisopetusta. Pojat tarvitsevat sitä kaksi kertaa enemmän kuin tytöt.

Oppimista haittaavat luku- ja kirjoitushäiriö (lukivaikeus eli dysleksia), ylivilkkaus ja AD/HD, jossa lapsen on vaikea keskittyä ja hän on ylivilkas. Myös muut syyt, kuten toistuvat korvatulehdukset (etenkin ns. liimakorva) voivat vaikeuttaa oppimista (lapsen kuulo voi heiketä siinä määrin, että oppiminen vaikeutuu).

Näissä oppimista vaikeuttavissa tiloissa ei ole kysymys siitä, että lapsi olisi tyhmä, vaan usein päinvastoin hän voi olla keskimääräistä älykkäämpi ja lahjakkaampi. Noin 60–70 prosentissa AD/HD jatkuu pitkälle aikuisikään. Espanjalaiset neurologit suosittavat ammattilehdessään omega-3:n käyttöä ADHD:n hoidossa (Revista de Neurologia 2009). Meksikolaiset lastenneurologit ovat osoitaneet, että omega-6/om,ega-3-yhdistelmä vähentää metyylöifenidaatin haittoja ja tehostaa sen toivottua vaikutusta lasten ADHD:ssa (Barragán ym. 2014).

Kuinka yleinen AD/HD on?

Lapsuuteen ja nuoruuteen saattaa liittyä monenlaisia käytöshäiriöitä. ADHD on niistä yleisin, yhtä yleinen kuin astma. ADHD:ta on enemmän pojilla kuin tytöillä, suhteessa 3:1. Amerikkalaisen virallisen raportin mukaan sitä on seitsemälä prosentilla 6–11-vuotiaista lapsista. Yhdysvalloissa oireyhtymä on 1,6 miljoonalla lapsella. Tieto perustuu vuosina 1997–98 tehtyyn 8647 lasta käsittäneeseen selvitykseen, jonka teki USA:n terveysviraston alainen tutkimuslaitos, Center for Disease Control and Prevention. Raportin mukaan AD/HD on valkoihoisilla amerikkalaisilla lapsilla kaksi kertaa yleisempää kuin latino- ja mustilla lapsilla. Kaikki amerikkalaiset asiantuntijat eivät ole täysin yksimielisiä näistä luvuista (CNN:n raportti). Suomessa esitetyn arvion mukaan ADHD olisi neljällä prosentilla eli noin 200 000 suomalaisella.

Ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla esiintyy muita useammin ADHD:ta ja muita kognitiivisia ongelmia (Bhutta ym. 2002). Äidin raskaudenaikainen tupakointi sekä alkoholin ja huumeiden käyttö altistavat lapsen AD/HD:lle (lue lisää). Havainto tukee Barkerin hypoteesia, jonka mukaan kohdunsisäiset olot vaikuttavat lapsen riskiin sairastua erilaisiin tauteihin myöhemmin elämässään. EPA-rasvahapon (500–1 000 mg/vrk) nauttiminen raskauden aikana vähentää ennenaikaisen synnytyksen riskiä ja sitä kautta myös lapsen AD/HD:n vaaraa. Eniten EPA-rasvahappoa on E-EPA-nimissä kalaöljyssä, jonka käyttö turvallista raskauden aikana ja lapsuudessa.

ADHD:n diagnoosi on hatara, eikä kaikkia tapauksia kyetä tunnistamaan oikein. Jopa alle vuoden ikäisissä lapsissa on huonosti nukkuvia, levottomia lapsia, joilla myöhemmin todetaan AD/HD. Ruotsissa diagnoosin on saanut vasta noin 40 000 lasta (6–16 v.), mahdollisesti siksi, ettei oireyhtymää vielä tunneta riittävästi terveydenhuollossa. Toisaalta eräät asiantutntijat kiistävät koko diagnoosin oikeutuksen.

Ihmiskunnassa on ilmeisesti alusta alkaen ollut AD/HD:ta, mutta viimeisten vuosituhansien aikana on vikaa aiheuttava geenimuunnos yleistynyt. Kerron siitä tarkemmin tuonnempana.

Lisääkö ruokavalion muutos skitsotypiaa länsimaissa?

AD/HD, autismi ja monet muut yllä luetellut tilat ovat yleistyneet viime vuosina. Yhtenä syynä on epäilemättä parantunut diagnostiikka. Syyksi arvellaan myös sitä, että kalan käyttö ravintona on vähentynyt historiallisen pieneksi, ja sen seurauksena omega-3- ja omega-6-rasvahappojen suhde ravinnossa on muuttunut aivojen kannalta epäterveeksi. Omega-3:a saamme rasvaisesta kalasta ja omega-6:a kasviksista. Kasvirasvojen arakidonihaposta syntyy elimistössä tulehdusta aiheuttavia eikosanoideja. Omega-3-sarjaan kuuluva EPA-rasvahappo toimii arakidonihapon vastavaikuttajana; siksi suosittelen EPAa kaikille ihmisille. Tehokkainta on etyyli-EPA eli E-EPA (jota on useissa kaupan valmisteissa), sillä se pääsee (pienemmän molekyylikokonsa vuoksi) aivoihin paremmin kuin perinteisten kalaöljyjen rasvahapot.

Kuten edellä oli jo puhe, pääsyy omega-3:n puutteeseen AD/HD:ssa ja muissa sen sukuisissa ongelmissa on kuitenkin geenivian vuoksi lisääntynyt fosfolipaasi-entsyymien aktiviteetti, mikä hajottaa kudoksissa eritoten EPAa, mutta vähentynyt kalarasvojen saanti ravinnosta lisää osaltaan puutosta.

Miten ADHD ilmenee?

AD/HD on kliinisesti moni-ilmeinen ja -muotoinen oireyhtymä. Yleisin AD/HD:n oire on keskittymiskyvyn puute, joka ilmenee niin, ettei henkilö saa suoritetuksi tehtävää loppuun asti. AD/HD-ihmisen on vaikea saada aloitetuksi tehtävää, joka on hänestä tylsä, vaatii toistamista tai tuntuu vaikealta. Moni AD/HD-ihminen toimii ensin ja ajattelee vasta perästäpäin, jos ajattelee. Impulsiivisuus (kohellus) jatkuu usein aikuisikään asti, ja siitä on haittaa työelämässä ja ihmissuhteissa. ADHD-henkilön mielialat vaihtelevat nopeasti, hän on touhukas ja sähläävä. Kaikki eivät ole ylivilkkaita, mutta monet ovat levottomia. Ahdistus ja masennus liittyvät myös usein taudinkuvaan. ADHD-ihmisillä on 2,5-kertaa muita useammin epileptisiä kohtauksia. Tämäkin tieto puoltaa EPAn ja karnosiinin käyttöä, sillä ne voivat ehkäistä ja lievittää epilepsiaa.

Oppiminen ja keskittyminen on vaikeaa ja riitaista, usein koulunkäynti keskeytyy, eikä työ maita. Ihmissuhteet ovat risaisia, koska AD/HD-henkilöllä on "lyhyt pinna", joka palaa herkästi. Neurologit ja psykiatrit luonnehtivat AD/HD-potilasta "Aku Ankka"-tyyppiseksi ihmiseksi, jolla on heikko itsetunto. Hän saa usein kuulla olevansa laiska ja/tai tyhmä. Ei ole ihme, jos itsetunto kärsii.

On hyvin tavallista, että AD/HD-nuoren opiskelu keskeytyy tai se venyy tavallista pitemmäksi. Hänen on vaikea sopeutua työpaikalla, hänellä on kitkaa ihmissuhteissa ja hänen työsuhteensa jäävät usein lyhyiksi. Elämä kulkee muutoinkin lyhyissä pätkissä, päivä kerrallaan vailla pitkän tähtäimen suunnitelmia ja tavoitteita. AD/HD:stä kärsivän ihmisen on vaikea selviytyä työstä ja harrastuksista, joissa edellytetään tietokoneen käyttöä. Ongelmat johtavat pahetessaan syrjäytymiseen, työkyvyttömyyteen, työttömyyteen, alkoholismiin, päihdeongelmiin ja rikollisuuteen.

Monelle AD/HD-ihmiselle on suuri helpotus, kun vihdoin selviää, mistä todella on kyse. Osa huojentuu siitä, että saa tietää, mistä levoton ja impulsiivinen elämäntapa johtuu. "Pelkäsin koko ajan, että minussa on jokin vika, kunnes sain tietää, mikä vika minussa on", kuvaa hyvin diagnoosin tuomaa helpotusta.

Oireyhtymään liittyy joskus muitakin psyykkisiä ongelmia, kuten masennus ja kaksisuuntainen mielialahäiriö, jonka hoidossa on saatu hyviä tuloksia E-EPAlla. AD/HD:n ja bipolaarisen häiriön päällekkäisyys vaihtelee eri tutkimusten mukaan 22–90 % välillä. Tämäkin havainto tukee sitä käsitystä, että ADHD:ssa kannattaa antaa ravitsemushoitoa, koska se vähentää vakavien psyykkisten häiriöiden vaaraa.

Vaikeista univaikeuksista kärsivistä vauvoista joka neljännelle kehittyy viimeistään 5,5-vuotiaana AD/HD, todetaan Uumajan yliopiston tutkimuksessa (Thunström 2002).

ADHD:ssa erotetaan kolme eri perustyyppiä:

1. Yhdistynyt tyyppi, jossa on vähintään kuusi erilaista oiretta keskittymiskyvyn, ylivilkkauden ja impulsiivisuuden alueella.

2. ADD, jossa keskittymiskyvyn puute on hallitseva piirre, mutta ylivilkkaus puuttuu.

3. AD/HD, jota hallitsee ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Tätä tyyppiä on eniten ala-asteen oppilailla.

AD/HD:n psykososiaalista ja yhteiskunnallisista seuraamuksista

AD/HD ei kosketa vain sitä potevaa lasta, hänen perhettään ja sukuaan ja häntä hoitavia ammattihenkilöitä. AD/HD:lla on suunnattoman tärkeä sosiaalinen, yhteiskunnallinen ja kansantaloudellinen merkitys, koska siihen liittyy runsaasti epäsosiaalista käyttäytymistä: vaikeuksia koulussa ja armeijassa (koulun ja varusmiespalvelun keskeyttämistä), henkilöristiriitoja työssä, alkoholismia, päihteiden ja lääkkeiden käyttöä sekä ongelmia poliisin kanssa (Harada ym. 2002, Molina ym. 2002, Rasmussen ja Gillberg 2000, 2008). Syrjäytyminen lisää muiden sosiaalisten ja psyykkisten ongelmien riskiä. Jos AD/HD-potilas sairastuu psykoosiin, kasvavat ongelmat aivan uusiin mittoihin.

AD/HD-ihmiset tarvitsevat runsaasti terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluja, jotka tulevat yhteiskunnalle kalliiksi, etenkin, kun oireyhtymää ei vielä tunneta riittävästi ja ihmisiä hoidetaan väärin.

Monilla lääkkeiden, alkoholin ja huumeiden sekakäyttäjällä on AD/HD. Joka viidennellä alkoholistilla on AD/HD. Väkivaltaan syyllistyvillä on usein AD/HD. Joka toisella vangilla on AD/HD. Voimme vain kuvitella, mitä kaikkea voimme ehkäistä ennalta hoitamalla AD/HD-potilaat mahdollisimman hyvin – käyttämällä hyväksi myös ravitsemushoitoa.

Eräässä tutkimuksessa Britanniassa nuorisorikollisten väkivaltaisuus väheni lähes puoleen, kun heille annettiin ruuan lisänä vitamiineja, hivenaineita ja välttämättömiä rasvahappoja. Vastaavia tuloksia on jo aikaisemmin julkaistu Yhdysvalloista, mutta vasta arvostetussa British Journal of Psychiatryssa vuonna 2002 julkaistu tutkimus herätti Englannin vankilaviranomaiset havaitsemaan tämän (vähätellyn) hoitomuodon mahdollisuudet. Tutkimus on relevantti AD/HD:n kannalta, sillä joka toisella vangilla on AD/HD.

Diagnoosin vaikeus

AD/HD-diagnoosin kriteerinä pidetään vähintään kuusi kuukautta kestäviä oireita, kuten keskittymisvaikeuksia tai ylivilkkautta tai molempia. On syytä korostaa, ettei pelkän vilkkauden tai oppimisvaikeuksien perusteella voida asettaa AD/HD-diagnoosia. Monissa tapauksissa, varsinkin Yhdysvalloissa, huonosti käyttäytyvälle lapselle tai nuorelle on virheellisesti annettu AD/HD-diagnoosi siinä mielessä, että se antaisi "hyväksyttävän" selityksen huonolle käytökselle ja siten vältyttäisiin rankaisulta tai vaikkapa psykoterapialta.

AD/HD ei näy laboratoriokokeissa eikä röntgenkuvissa eikä muissa objektiivisissa tutkimuksissa (vaikka oireyhtymää potevilla onkin havaittu poikkeamia aivojen rakenteissa, kuten tuonnempana tulee puhe). Diagnoosi tehdään siis haastattelemalla potilasta ja hänen vanhempiaan (ja ehkä myös muita sukulaisia) sekä seuraamalla potilasta ja arvioimalla hänen käyttäytymistään neuropsykologisin kriteerein.

Kun epäillään AD/HD:ta, kuuluu tutkimuksiin huolellinen sukuanamneesi eli esitiedot. Tutkittavan lapsen vanhempien voi joskus olla vaikea ymmärtää sitä, että lääkäri kyselee heidän omista ja sukulaistenkin asioista, mutta se on välttämätöntä oikean diagnoosin ja hoidon kannalta.

Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan lähes puolet AD/HD-diagnooseista on vääriä ja joka 10. lapsi saa väärää (stimulantti)lääkitystä. ADHD:n lääkityksestä kiistellään.

Perinnöllinen oireyhtymä

Yli puolet (ehkä noin 80 %) AD/HD:sta on perinnöllistä laatua. AD/HD:n aiheuttaa todennäköisesti useammassa ihmisen geenissä oleva virhe. Asia on varmistettu äsken (2010) Lancetissa julkaistussa tutkimuksessa (lue lisää). Geenimutaatiot ovat ilmaantuneet ihmiskuntaan ehkä 100 000–150 000 vuotta sitten – ja esi-isiimme kenties jo miljoonia vuosia sitten –, ja ne ovat säilyneet ja jopa lisääntyneet ihmisen evoluution mukana. Tutkijat etsivät kaiken aikaa AD/HD:n takana olevia geenivirheitä ja niitä löytyy jatkuvastii lisää. Kanadalainen tutkijaryhmä on tunnistanut erään tällaisen geenimuunnoksen.

Ihmisen aivojen tuleva rakenne (ja tietyssä määrin myös kohtalo) määräytyy heti ensimmäisen vuorokauden aikana hedelmöityksen jälkeen. Siihen vaikuttavat sekä geenit että äidin odotusaikana nauttimat ravinteet (ja hänen käyttämänsä myrkylliset aineet, kuten tupakka, alkoholi, huumeet ja lääkkeet). EPA tai EPAn ja DHA:n yhdistelmä näyttää olevan tärkeä suojaravinne, jota äidin kannattaisi ottaa ruuan lisänä hedelmöityksen aikaan ja sen jälkeen koko raskaus- ja imeytysajan.

Lisää uutta tietoa ihmiskunnan synnystä ja geeneistä

Vitsaus vai siunaus?

Edellä olevasta saattaa saada sellaisen virheellisen käsityksen, että AD/HD olisi pelkästään kielteinen ilmiö. Näin ei asianlaita suinkaan ole, sillä monet AD/HD-lapset ja -aikuiset ovat keskimääräistä lahjakkaampia, taiteellisempia ja luovempia ihmisiä. He pyrkivät elämässä eteenpäin, ovat uteliaita, joskus itsepäisiä ja kehittyviä yksilöitä.

AD/HD, ADD ja dysleksia (samoin kuin skitsofrenia) rikastuttavat ihmiskuntaa, sillä näitä oireyhtymiä potevat ihmiset ja heidän sukunsa ovat monesti muita lahjakkaampia. Monet suurmiehet, kuten Albert Einstein, Winston Churchill, Thomas Alva Edison ja Benjamin Franklin olivat tyypillisiä AD/HD-tapauksia. Lisäksi ainakin Leonardo da Vinci ja Walt Disney potivat lukivaikeutta. Fyysikko Einsteinin poika ja kirjailija James Joycen tytär sairastuivat skitsofreniaan, ja fyysikko Isaac Newtonin käytös oli rajatila normaalin ja skitsofrenian välillä.

AD/HD ei siis ole pelkkä vitsaus, vaan mitä ilmeisimmin koko ihmiskuntaa hyödyttävä rikkaus, joka omalta osaltaan vie eteenpäin tieteitä, taiteita ja muita henkisen kehityksen kannalta arvokkaita asioita. Silti AD/HD:n oireita kannattaa hoitaa oikeiden ravintolisien avulla. Ne vaimentavat geenivirheiden haitallista ilmentymistä, osoittavat monet uudet tutkimukset. Ravintolisien vastustus vähenee sitä mukaa kun uusia positiivisia tuloksia julkaistaan tiedelehdissä. Uuden tutkimuksen mukaan ADHD-potilailla on veressään vähemän D-vitamiinia kuin terveillä verrokeilla (Kamal ym. 2014). D-vitamiini ja omega-3-rasvahapot suojaavat aivoja mm. ADHD:ltä (Patrick ja Ames 2015). Potilaan seerumin D-vitamiinin pitoisuus mitata ja nostaa se ihannetasolle 125–150 nmol/l.

AD/HD:n ravitsemushoito
EPA:n vaikutus aivoissa

Crippa A, Agostoni C, Mauri M, et al.Polyunsaturated Fatty Acids Are Associated With Behavior But Not With Cognition in Children With and Without ADHD: An Italian study. Journal of Attention Disorders 2016 Feb 9. Free Full Text pdf
Morales E, Julvez J, Torrent M, Ballester F, Rodríguez-Bernal CL, Andiarena A, Vegas O, Castilla AM, Rodriguez-Dehli C, Tardón A, Sunyer J. Vitamin D in Pregnancy and Attention Deficit Hyperactivity Disorder-like Symptoms in Childhood.  Epidemiology. 2015 Apr 10. [Epub ahead of print].

Dalsgaard S, Østergaard SD, Leckman JF, et al. Mortality in children, adolescents, and adults with attention deficit hyperactivity disorder: a nationwide cohort study. The Lancet. 2015; doi:10.1016/S0140-6736(14)61684-6.
Barragán E, Breuer D, Döpfner M. Efficacy and Safety of Omega-3/6 Fatty Acids, Methylphenidate, and a Combined Treatment in Children With ADHD. Journal of Attention Disorders. 2014 Jan 24. Abstract

Kamal M, Bener A, Ehlayel MS. Is high prevalence of vitamin D deficiency a correlate for attention deficit hyperactivity disorder? Attention Deficcit and Hyperactivity Disorders. 2014 Mar 9. [Epub ahead of print]