Mitokondrio - solun voimalaitos

Mitokondrio on solun voimalaitos, joka tuottaa energiaa koko elimistön tarpeisiin. Solut sisältävät kymmenittäin mitokondrioita, joiden kalvoilla ja genomissa tapahtuvat muutokset (vauriot) ovat syytekijöinä ja osallisina lähes kaikissa kroonisissa sairauksissa – ei pelkästään tietyissä harvinaisissa neurologisissa tiloissa, kuten aikaisemmin uskottiin. Esimerkiksi diabetes, migreeni, Alzheimerin ja Parkinsonin taudit johtuvat mitokondrioiden toiminnan pettämisestä. Tyypin 2 diabeetikoilla ja heidän jälkeläisillään on noin 30 % tavallista vähemmän lihaksissaan mitokondrioita ja niiden toiminta on huonoa. Mitokondriomuutosten ehkäisy ja korjaus ovat välttämättömiä, mikäli haluamme ehkäistä ja jarruttaa sairauksia ja ennenaikaista vanhenemista. Alkoholi vaurioittaa mitokondrioita, kun taas tietyt ravintolisät, eritoten berberiini, D-vitamiini, karnosiini, E-EPA, karnosiini ja ubikinoni ehkäisevät ja korjaavat vaurioita.

Klassisiin mitokondriotauteihin kuuluvat Björnstadin syndrooma, tietyt lastenneurologiset sairaudet ja MELAS, jonka kliinisiä piirteitä ovat mitokondriaalinen lihassairaus, enkefalopatia, laktaattiasidoosi ja aivoverenkiertohäiriön kaltaiset oirevaiheet. Oireyhtymän ilmentymänä voi myös olla diabetes, joka eroaa tyypin 1 ja 2 diabeteksestä (lue lisää).

Nykykäsityksen mukaan mitokondriotauteja on paljon enemmänkin; itse asiassa insuliiniresistenssissä ja useimmissa kroonisissa taudeissa on häiriö mitokondrioissa: migreeni, valtimonkovetustauti, insuliiniresistenssi, "tavallinen" tyypin 2 diabetes, syöpäsairaudet, Alzheimerin tauti (Parihar ja Brewer 2007), Parkinsonin tauti, masennus sekä keskushermoston rappeumataudit, kuten ALS-tauti (lue lisää), dementia (Kidd 2005) ja kaksisuuntainen mielialahäirö (Kato 2007). Uudet tutkimukset tulevat todennäköisesti lisäämään näiden sairauksien luetteloa. Japanissa lääkärit määräävät reseptillä E-EPAa yleisesti monien tautien hoitoon. Japanilaiset lääkärit kuvasivat vuonna 2001 kuinka E-EPA (2 700 mg/vrk) paransi sydänlihaksen mitokondriotautia sairastavan 67-vuotiaan miehen (Hattori ym 2001). Monet antioksidantit suojaavat mitokondrioita mm. Alzheimerin taudissa (Kumar ja Singh 2015). Uusi metabolominen tutkimus osoittaa, että ihon ja muiden kudosten mitokondrioiden aineenvaihdunta (metabolia) heikkenee progessiivisesti iän myötä, jolloin kudoksissa syntyy vapaita radikaaleja, jotka puolestaan heikentävät geenien vakautta (Kuehne ym. 2017). Karnosiini, ubikinoni ja monet muut ravintolisät ehkäisevät näitä mitokondroiden toimintahäiriöitä.

Hormonikorvaushoito vähentää seerumin ubikinonia

Aineenvaihdunnan ikääntymismutoksia

Kuva kertoo mitä biologisia muutoksia ikääntyvässä ihossa pahtuu, kun iho ohenee ja rypistyy. Tupakointi ja liika sokereiden ja muiden hiilihydraattien syöminen vanhentavat ihoa. Vanhenemismuutoksia voidaan ehkäistä nauttimalla ruoan lisänä riittävästi D-vitamiinia (100 µg/vrk), karnosiinia (600 mg), ubikinonia 100-300 mg ja haaraisia aminohappoas (BCAA).

MITO-porterit
Japanilaiset tutkijat keksivät, että liposomipohjaiset kantajamolekyylit, joita he nimittivät nimellä MITO-Porterit, kuljettavat makromolekyylejä mitokondrioihin solukalvojen fuusiomekanismilla (Yamada ym. 2008). Sama työryhmä osoitti, että ubikikonia siirtyy mitokondrioihin juuri tällä mekanismilla, ja että ubikinoni ehkäisee maksassa iskemiassa ja reperfuusiossa syntyvien happiradikaalien aiheuttamia vaurioita (Yamada ym. 2015).

MITO-Porter

MITO-Porterit kuljettavat ravintoaineita mitokondrioihin, joissa ne auttavat ehkäisemään monia sairauksia aiheuttavia ja pahentavia tekijöitä (Lähde Yamada ym. 2008).

Kalaöljyn EPA-rasvahapon triglyseridejä ja alipoproteiineja vähentävä vaikutus perustuu lipogeneesin estoon ja ja rasvahappojen hapetuksen stimulointiin mitokondrioissa. Myös laihdutuksen ja liikunnan suotuisa vaikutus diabeteksen hoidossa perustuu suurelta osin mitokondrioiden lisäämiseen ja niiden toiminnan normalisoimiseen (Diabetes 2007).

Kuva. Kohonnut verensokeri (hyperglykemia) tuottaa mitokondrioissa superoksidi-nimisiä vapaita radikaaleja, mikä vahingoittaa elektronin siirtoketjua. Mitokondrion vaurioituminen aiheuttaa diabeksen lisätauteja. Diabeetikko voi ehkäistä ja jarruttaa niitä nauttimalla ravintolisänä mm. ubikinonia, benfotiamiinia, karnosiinia ja mangaania (joka osallistuu mangaanisuperoksidaasi-entsyymin MnSOD toimintaan).

Mitokondrioiden vauriot voivat vahingoittaa mitä tahansa kudosta (Nicolson 2014, Serrano ym. 2017). Taudinkuvaan voi kuulua maksavaurio, anemia, verkkokalvon rappeuma, sydänlihassairaus, munuaistiehyeiden vaurio tai erilaisia hormonaalisia häiriöitä. Runsaasti energiaa vaativat kudokset, kuten lihaskudos ja keskushermosto, kärsivät kuitenkin herkimmin energianvajauksesta, joten tavallisin kliininen ilmentymä on enkefalomyopatia (aivo-selkäydin-lihassairaus). Skitsofrenian hoidossa käytettävät lääkkeet, neuroleptit, turvottavat ja vaurioittavat mitokondrioiden harjanteita ja vähentävät solujen mitokondrioiden määrää. Muutokset ovat osoitus lääkkeiden myrkyllisistä vaikutuksista (Inuwa ym. 2006). Ubikinoni on erinomainen ravintolisä suojaamaan mitokondrioita muun muassa sydämen vajaatoiminnassa (Ajtih ja Jayakumar 2014, Wong ym.2016).
Mitokondrion ATP-tuotanto

Kuva. Mitondrio tuottaa energiaa (ATP:tä) ravinnon laktaatin, rasvan, sokerin ja vitamiinien, kivennäis- ja hivenaineiden sekä ubikinonin avulla (Wong ym. 2016)

insuliiniresistenssi

Insuliiniresistenssillä on monia haitallisia vaikutuksia elimistössä: Se lisää vaarallisen viskeraalisen rasvan kertymistä sisäelimiin, lihaksiin ja maksaan sekä lihottaa ja aiheuttaa laihduttajan jojo-ilmiön. Kaikki nämä muutokset lisäävat kroonisten sairauksien riskiä ja pahentavat jo alkaneiden tautien kulkua. Muutokset johtuvat pääasiassa mitokondrioiden viottumisesta. Lähde: Serrano ym. 2017

Miksi diabeetikon sydän sairastuu?
Ubikinoni auttaa migreenissä

Mitä mitokondriot ovat?

Mitokondriot ovat bakteerin kokoisia ja 0,5-2 µm:n paksuisia sukkuloita, joita on kaikissa tumallisissa (eukaryoottisissa) soluissa, ja ne voivat muodostaa jopa 20 % solun koko tilavuudesta. Ne ovat dynaamisia, muuttuvia organellejä, joilla on oma genominsa, ja jotka muuttavat alinomaa muotoaan, ne yhdistyvät toisiin mitokondrioihin ja eroavat taas niistä (Jourdain ja Martinou 2010). Mitokondriot ovat kehityshistorian kuluessa todennäköisesti kehittyneet prokaryoottisista, alunperin hyvin yksinkertaisista soluista (bakteereista). Ne ovat ehkä eläneet erillisinä soluina symbioosissa eukaryoottisten solujen kanssa ja tuottaneet niille energiaa. Nykyihmisen mitokondriot elävät omaa itsenäistä elämäänsä tumallisetn solujen sisällä. Mitokondriot tuottavat niissä ubikinonin avulla energiaa – adenosiinitrifosfaattia eli ATP:tä jopa 6 kg vuorokaudessa – koko elimistön tarpeisiin. Writyisen paljon energiaa käyttää sydänlihas, joka lyö 100000 kertaa vuorokaudessa ja pumppaa 10 tonnia verta kiertoon. Energian tuotannon väheneminen aiheuttaa väsymystä ja – uusien tutkimusten mukaan myös valtimonkovetustautia. Myös diabeteksessä ja syöpätaudeissa mitokondrioiden vaurioilla on suuri merkitys. Näissä taudeissa mitokondrioita suojaavat ravintolisät parantavat potilaan vointia ja ennusteetta.

Kuva 1. Mitokondriossa on ulkokalvo ja sisäkalvo, jotka kumpikin muodostuvat pääosin fosfolipideistä. Ne puolestaan muodostuvat fosforista ja rasvahapoista. Kalvoilla on myös noin 1 000 erilaista proteiinia, mm. syntaksiineja, syntubuliinia ja muita SNARE-proteiineja (alla oleva kuva). Niissä on myös sydänsoluille elintärkeää kardiolipiiniä, jota fosfolipaasi A2-entsyymi hajottaa. Diabeetikko sairastuu sydäntautiin, koska hänen sydänsolunsa menettävät kardiolipiiniä, ja mitokondriot menettävät toimintakykyään.

Kuva 2. Kalvo rakentuu fosfolipideistä, joissa on vesiliukoinen fosforipää (sininen pallo) ja rasvahappohännät (suurenna kuva)

Mitokondrioissa sijaitsevat solun energiantuotannon keskeiset entsyymijärjestelmät, kuten sitruunahappokierto, rasvahappojen b-oksidaatio ja oksidatiivinen fosforylaatio. Sitruunahappokierto ja rasvahappojen ß-oksidaatio tuottavat pelkistyneitä aineenvaihduntatuotteita, joiden hapettuminen hengitysketjussa kytkeytyy ADP:n fosforylaatioon ATP:ksi, joka on soluille käyttökelpoinen energian muoto. Mitokondriot osallistuvat myös solun kalsiumtasapainon ja ohjelmoituneen solukuoleman (apoptoosin) säätelyyn. Foxo1:n liiallinen aktiivisuus heikentää mitokondrioiden toimintoja, mikä puolestaan altistaa sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöille (Cheng ym. 2009). Niitä voidaan onneksi ehkäistä useilla ravintolisillä (karnosiini, ubikinoni, E-EPA ja berberiini).
ATP:n synteesi mitokondrion sisäkalvolla
Mitokondrioiden toiminnoista

Giuseppe Attardi (1923–2008)

Giuseppe Attardi, italialaissyntyinen lääkäri, työskenteli Nobelin palkinnon saaneiden tutkijoiden James Watsonin, François Jacobin ja Renato Dulbeccon kanssa, kunnes hänet nimitettiin professoriksi California Institute of Technologyyn (Pasadena, USA). Vuonna 1967 Attardi löysi ihmisen mitokondrion RNA:n ja vähän myöhemmin mitokondrioiden ribosomit. Vuonna 1981 hän julkaisi mitokondrioiden genomin ja kuvasi mitokondrioiden DNA:n. Vuonna 1983 hän kuvasi mitokondrioiden koodaamat proteiinit, jotka muodostavat oksidatiivisen fosforylaation järjestelmän eli reitin, jossa syntyy ATP:tä. Myöhemmin Attardi kehitti menetelmän, jolla voitiin tutkiakuinka mitokondrioiden DNA:n mutaatiot vaikuttivat solujen toimintoihin ja aiheuttivat mitokondriotauteja. Vuonna 1999 hän kuvasi mitokondrioiden DNA:n ja sen mutaatioiden merkityksen vanhenemisessa. Ilman Attardin työpanosta tietomme mitokondrioista olisivat nykyistä vajavaisemmat.

Ravitsemuksen merkitys mitokondrioille

Solulima tekee ravintoaineista palorypälehappoa (pyruvaattia) ja rasvahappoja, joita sitten siirtyy solulimasta mitokondrioihin. Kerbsin syklus (sitruunahappokierto) tekee niissä 90 % kaikesta solujen tuottamasta ATP:stä. Mitokondrioiden toiminta määräytyy paljolti sen mukaan, minkälaisia rasvoja me syömme. Mitokondrioiden kalvot kärsivät ja ihminen sairastuu ennen pitkää, kun ruokavalio jatkuvasti sisältää runsaasti sokeria ja omega-6-rasvahappoja (esim. arakidonihappoa, AA) suhteessa omega-3-rasvahappoihin. Tästä syystä kalaöljyn käyttö ravintolisänä on suositeltavaa. Nicolson ja Ash (2013) selostavat uudessa katsauksessan perinpohjin ravinnon rasvojen ja rasvahappohoidon vaikutusta mitokondrioiden toimintaan. Katso artikkelin kuvat.

Verensokerin kohoaminen johtaa superoksidin (happiradikaali) lisääntymiseen mitokondrioissa ja proteiinien ja lipidien glykaatioon. (Glykaatio eli glykosylaatio tarkoittaa "sokereiden liittämistä", tässä tapauksessa valkuaisaineisiin ja rasvoihin, jotka härskiintyvät). Siksi jokaisen, ja etenkin jokaisen diabeetikon, kannattaa lisätä benfotiamiinin ja omega-3-rasvahappoihin kuuluvan EPAn päivittäistä saantia. Japanissa ja Taiwanilla lääkärit määräävät jo yleisesti diabeetikoille E-EPAa. Benfotiamiinia on käytetty Japanissa menestyksellisesti jo yli 50 vuotta, mutta meillä tämä B-vitamiini on ollut lähes tuntematon.

Näin EPA suojaa mitokondrioita

Ravinnon transrasvat vaurioittavat mitokondrioita. Tässä suhteessa yksi pahimmista transrasvoista on omega-9-sarjaan kuuluvan (cis)öljyhapon (C18:1) transmuoto eli elaidiinihappo, joka ei metaboloidu kunnolla mitokondrioissa, vaan kahden beta-oksidaatiosyklin jälkeen syntynyttä välituotetta alkaa kertyä ja mitokondriot alkavat vuotaa. Elaidiinihappo voi tulehduttaa valtimon sisäseinämiä ja aiheuttaa mm. veritulpan muodostusta (lue lisää). Uusien tutkimusten mukaan kolesterolia alentavat lääkkeet (statiinit) huonontavat rasvahappojen tasapainoa, jolloin mitokondriot voivat alkaa vuotaa. Lisäksi statiinit estävät ubikinonin (Q10) synteesiä mitokondrioissa. Muutokset solukalvojen rasvahapoissa heijastuvat kalvojen proteiineihin, joiden keskinäinen viestintä heikkenee ja tasapaino ( homeostaasi ) kärsii.

Länsimaisen ravinnon suurimpia virheitä on vääristynyt omega-6-/omega-3-suhde, mikä heikentää mitokondrioiden toimintoja ja selittää suuren osan ns. elintasosairauksista. Statiinien haitalliset vaikutukset rasvahappojen tasapainoon selittävät niiden "uusi" pleiotrooppisia haittavaikutuksia, kuten sydänlihasrappeumaa ja lihasten väsyvyyttä. JELIS-tutkimus osoittaa, että E-EPAn (1 800 mg/vrk) käyttö statiinien lisänä ehkäisee sepelvaltimotautia ja parantaa siihen sairastuneiden potilaiden ennustetta (lue lisä alla olevasta linkistä).

E-EPA ehkäisee statiinien haittoja ja lisää niiden tehoa

Ruokavalion parannus ja omega-3-rasvahappojen, erityisesti EPAn, nauttiminen ruoan lisänä vastustaa näitä haitallisia muutoksia. Tohtori Salvatore Pepen työryhmä (Alfred Hospital Cardiac Surgical Research Unit in Melbourne, Australia) on osoittanut, että omega-3-rasvahapot parantavat omega-6/omega-3-suhdetta ja lisäävät mitokondrioiden kalvojen kardiolipiinipitoisuutta, mikä parantaa sydänlihaksen tietokykyä hapenpuutetta ja reperfuusion aiheuttamaa happiradikaalimyrskyä vastaan. Jos ihmiset ottaisivat ruoan lisänä riittävästi EPAa ja karnosiinia, ei kolesterolilääkkeitä tarvittaisi juuri lainkaan. EPA vaikuttaa suotuisasti muun muassa kalsiumkanavien toimintaan, mikä edistää energian tuotantoa mitokondrioissa ja lisää kudosten kykyä sietää paremmin hapen puutetta ja verenvirtauksen parantuessa, esimerkiksi pallolaajennuksessa, syntyvää happiradikaalimyrskyä.
Experimental Gerontology 2005;40(8-9):751-8.

Kansainvälisen munuaisklinikoiden tutkimuksen mukaan karnosiini suojaa diabeetikkoja lisätaudeilta, mm. munuaisvaurioilta. Karnosiinin suojaavia vaikutustapoja ovat mitokondrioiden kalvojen suojaus hapetusstressiltä sekä glykaation, karbonylaation ja vanhentavien AGE-tuotteiden ehkäisy. Kohonnut verensokeri ja glykaatiossa syntyvät toksiset yhdisteet vaurioittavat mitokondrioiden kalvoja, joiden vuoksi diabeetikon mikroverenkiertoon tulee häiriöitä. Ne vaurioittavat silmänpohjia (retinaa), mikro- ja makrovaltimoita, hermoja ja munuaisia, joiden solut eivät siedä korkeaa glukoosipitoisuutta. Siksi kaikkien diabeetikkojen ja insuliiniresistenttien ihmisten tulisi ottaa ruoan lisänä E-EPAa, karnosiinia ja vitamiineja.Proteiinien ja rasvojen glykaatio vaikuttaa syöpä- ja muissa vaikeissa sairauksissa. Siksi glykaation ehkäisijöitä tutkitaan, koska ne tarjoavat aivan uudenlaisia mahdollisuuksia ehkäistä ja hillitä vakavia sairauksia. Tällaisia glykaation ehkäisjöitä ovat kalsiumpyruvaatti, karnosiini ja B6- ja C-vitamiinit.

Karnosiini ehkäisee proteiinien sokeristumista (glykaatiota), B6-vitamiini taas lipidien glykaatiota, joita kohonnut verensokeri aiheuttaa (lue lisää). B1- ja B6-vitamiinien tarve on paljon tavallista suurempi kaikilla diabeetikoilla ja muilla, joiden verensokeri on koholla. C-vitamiini ja ubikinoni kulkeutuvat mitokondrioihin ja estävät siellä hapetusstressiä ja samalla solun muuttumista syöpäsoluksi. Mitokondroiden merkityksestä syövän ehkäisyssä voi lukea lisää Naturesta.
Mitochondrial tumour suppressors
FASEB J. 2005 Oct;19(12):1657-67
Neurotieteilijöiden mitokondriokongressi 5.12.2008
käsittelee mitokondrioiden merkitystä neurologisissa sairauksissa.

Suomessakin tutkitaan mitokondrioita

Akatemiatutkija, professori Anu Wartiovaara alkoi tutkia mitokondrioita yli 20 vuotta sitten. Hänen tutkimusryhmänsä on osa Suomen Akatemian FinMit-huipppuyksikköä, joka tutkii mitokondriotauteja ja niiden syitä. Suurin osa nyt tunnetuista mitokondriotaudeista on lastenneurologisia tai neurologisia. Mitokondrioiden vautioilla näyttää olevan osuutta myös muissa sairauksissa (diabetes, sydän- ja verisuonitaudit ym), koska mitokondrioita on joka solussa. Klassisissa mitokondriotaudeissa vika on erilainen kuin esimerkiksi tyypin 2 diabeteksessa. Neurologisissa mitokondriotaudeissa koneisto ei toimi, koska jokin osa on viallinen, sano Wartiovaara. Diabeetikolla koneisto on kunnossa, mutta moottorin teho on käännetty pienemmälle. Diabetespotilaan energiantuotannon pääsäätelijät piskaavat mitokondrioita laiskemmin kuin muilla. Tavoittena on, että mitokondrioihin pystyttäisiin jotenkin vaikuttamaan niin, että tauteja voitaisiin – jollei ehkäistä – niin ainakin hidastamaan, Wartiovaara sanoo Suomen Lääkärilehdessä (9/2006). Hänen työryhmänsä tutkii liikunnan, ravinnon, ravintolisien, nimenomaan antioksidanttien merkitystä mitokondrioissa. Wartiovaaran havainnot puoltavat erityisesti ubikinonin käyttöä diabeteksen lisähoitona. Wartiovaara hämmästyi, kun hänen tutkimuksissaan B3-vitamiini auttoi hiirillä etenevään lihassairauteen, johon ei tunneta mitäään muuta hoitoa. Helsingin Sanomat kirjoitti tutkimuksesta 28.7.2016 (klikkaa viereisen palstan linkkiiin).

Professori Mårten Wikströmin johtama Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutin tutkijaryhmä on onnistunut selvittämään soluhengityksen käynnistävän tärkeän osareaktion mekanismin solun mitokondrioissa. Hengittämämme happi siirtyy soluhengitysentsyymiin, missä se monimutkaisten vaiheiden kautta poltetaan energiaksi. Tutkimuksissa ilmeni, että erään ns. protonipumpun toiminta ja hengitysentsyymin katalysoima hapen pelkistäminen liittyvät toisiinsa. Hapen pelkistyessä tämä elektroninsiirtoreaktio käynnistää pumpun toiminnan ensimmäisen vaiheen. Tästä soluhengityksen mekanismista ei ole tiedetty aiemmin. Mitokondrion kalvossa hengitysentsyymi muuntaa hapen pelkistämisestä saadun energian sähköpotentiaalieroksi biologisen kalvon yli. Mitokondrioiden kalvoilla tapahtuu eräänlainen pattereiden varaaminen. Tätä varastoitua energiaa käytetään sitten hyväksi ATP-synteesiin, joka on kaikkien solujen käyttämä energianlähde. Wikströmin tutkimuksista kertoi mm. YLEn tiedeuutiset. Mitokondrioiden "pattereiden vuotamista" pidetään syynä moniin kroonisiin tauteihin, kuten tässä katsauksessa ilmenee. Vuotoa voidaan estää ravintotekijöillä.

Tyypin 2 diabetes, liikunta ja mitokondriot

Lihavien ja insuliiniresistenttien tyypin 2 diabeetikkojen ja heidän lastensa lihaksistossa on noin 30 % tavallista vähemmän mitokondrioita. Mitokondriot selittävät osittain sitä, miksi liikunta on hyödyksi diabeetikolle. Liikunnassa energiantuotannon pääsäätelijät reagoivat energialisän tarpeeseen. Liikunta lisää mitokondrioiden tilavuutta, joilloin soluhengitys tehostaa, Wartiovaara selvittää. Säännöllinen liikunnan harrastaminen kääntää mitokondrioiden tehoa suuremmalle. Jokainen liikuntakerta stimuloi moottoria, joten huonompitehoista konettakin voi liikunnalla virittää. Vasta äskettäin on alettu ymmärtää, että tyypin 2 diabeteksen lääkehoitokin (esimerkiksi metformiini) vaikuttaa mitokondrioiden kautta. Liikunta vapauttaa lihassoluista karnosiinia, joka puolestaan ehkäisee glykaatiota ja sen haittavaikutuksia kudoksissa (lue lisää). Vapaiden radikaalien (superoksidin) ylituotanto mitokondrioissa aktivoi neljä patologista reaktiota: Polyoli-, heksosamiini, PKC- ja AGE-reaktiot (Brownlee 2001) (kuva). Karnosiini estää vapaiden radikaalien aktiivisuutta sekä glykaatiota ja benfotiamiini puolestaan blokeeraa kolmea yllä mainittua reittiä. Berberiini ja ubikinoni huoltavat ja korjaavat mitokondrioiden vaurioita ja tehostavat solujen energian tuotantoa.
Diabetes on mitokondriotauti

A Brief History of Mitochondrial Physiology:
1774 Joseph Priestly and Antoine Lavoisier, discover oxygen and respiration.
1857 Rudolph Kölliker, pioneer of light microscope, finds mitochondria in muscle.
1890 Richard Altmann, develops mitochondrial stain, postulates genetic autonomy.
1898 Carl Benda develops crystal violet as mitochondria-specific stain. Coins name.
1912 Otto Warburg, identifies respiratory enzyme, crude mitochondrial isolation.
1923-1933 David Keilin, identifies cytochromes and redox chain.
1940-1943 Albert Claude, isolates intact liver mitochondria and microsomes.
1948-1951 Albert Lehninger, locates ß-oxidation, TCA and oxphos in mitochondria.
1952 George Palade, uses EM to define inner, outer membranes and cristae.
1950's Britton Chance, control of mitochondrial respiration.
1961 Peter Mitchell, chemiosmotic theory.
1972 Denham Harman, mitochondrial free radical theory of aging.
1974 David Nicholls, mitochondrial proton leak regulates BAT heat production.
1981 Lynn Margulis, endosymbiotic theory of mitochondrial origins.
1981 Fred Sanger, mtDNA sequence
1986 Kay Tanaka et al, first mtDNA diseases reported.
1996 Xiaodong Wang, reports cytochrome c release central to apoptosis.
2005 Bernal-Mizrachi, C. et al. Vascular respiratory uncoupling increases blood pressure and atherosclerosis. Nature 2005;435, 502-506. [Abstract ] [Suomennettu]
2007 Parihar and Brewer: Mitoenergic failure in Alzheimer´s disease
2010 Jourdain ja Martnou: Mitokondrioiden dynamiikkaa
2008-2015 MITO-Porterien keksiminen (ne kuljettavat makromolekyylejä mitokondiroihin)

Kirjallisuutta:

Serrano JCE, Cassanye A, Martín-Gari M, Granado-Serrano AB, Portero-Otín M. Effect of Dietary Bioactive Compounds on Mitochondrial and Metabolic Flexibility. Review. Diseases. 2016 Mar 10;4(1). pii: E14. doi: 10.3390/diseases4010014. Free Full Text pdf
Kuehne A, Hildebrand J, Soehle J, et al. An integrative metabolomics and transcriptomics study to identify metabolic alterations in aged skin of humans in vivo. BMC Genomics. 2017 Feb 15;18(1):169. doi: 10.1186/s12864-017-3547-3. Free Full Text
Wong AP, Niedzwiecki A, Rath M. Myocardial energetics and the role of micronutrients in heart failure: a critical review. American Journal of Cardiovascular Diseases. Review. 2016 Sep 15;6(3):81-92. Free Full Text
Kumar A, Singh A. A review on mitochondrial restorative mechanism of antioxidants in Alzheimer's disease and other neurological conditions. Review. Frontiers in Pharmacology. 2015 Sep 24;6:206. doi: 10.3389/fphar.2015.00206. eCollection 2015. Free Full Text
Yamada Y, Nakamura K, Abe J, et al.  Mitochondrial delivery of Coenzyme Q10via systemic administration using a MITO-Porter prevents ischemia/reperfusion injury in the mouse liver. Journal of Controlled Release. 2015 Jul 6. pii: S0168-3659(15)30009-2. doi: 10.1016/j.jconrel.2015.06.037.

Ajith TA, Jayakumar TG. Mitochondria-targeted agents: Future perspectives of mitochondrial pharmaceutics in cardiovascular diseases. Review. World Journal of Cardiology. 2014 Oct 26;6(10):1091-9. doi: 10.4330/wjc.v6.i10.1091. Free Full Text
Nicolson GL. Mitochondrial dysfunction and chronic disease: treatment with natural supplements. Alternative Therapies in Health and Medicine. 2014 Winter;20 Suppl 1:18-25. Abstract
Nicolson GL, Ash ME. Lipid Replacement Therapy: A natural medicine approach to replacing damaged lipids in cellular membranes and organelles and restoring function. Biochimica et Biophysica Acta (BBA) - Biomembranes, Available online 21 November 2013. Free Full Text pdf
Gomez-Cabrera MC, Sanchis-Gomar F, Garcia-Valles R, et al. Mitochondria as sources and targets of damage in cellular aging. Clin Chem Lab Med. 2012 Feb 1;50(8):1287-95. doi: 10.1515/cclm-2011-0795

Cordero MD, Cano-García FJ, Alcoler-Goméz E, et al. Oxidative Stress Correlates with Headache Symptoms in Fibromyalgia: Coenzyme Q10 Effect on Clinical Improvement. PloS ONE 2012 Apr 19;7(4). DOI:10.1371/journal.pone.0035677 Free Full Text pdf
Jourdain A, Martinou J-C. Mitochiondrial dynamics: quantifying mitochondrial fusion in vitro. BMC Biology 2010, 8:99 Free Full Text 12 full text -referenssiä

Cheng Z, Guo S, Copps- K, et al. Foxo1 integrates insulin signaling with mitochondrial function in the liver- Nature Medicine 2009; 15, 1307–1311 Published online: 18 October 2009 | doi:10.1038/nm.2049

Montoya J. Giuseppe Attardi: sistema genético mitocondrial y su influencia en las enfermedades neuromusculares mitocondriales. Rev Neurol 2008;47:483-487 Resumen

Parihar MS, Brewer GJ. Mitoenergic failure in Alzheimer disease. Am J Cell Physiol 2007;292:C8–-C23. [Free Full Text]

Brownlee M. Biochemistry and molecular cell biology of diabetic complications. Nature 2001;414:813-820

Schrauwen-Hinderling VB, Kooi ME, et al. Impaired in vivo mitochondrial function but similar intramyocellular lipid content in patients with type 2 diabetes mellitus and BMI-matched control subjects. Diabetologia. 2006 Nov 9; [Epub ahead of print]

Han X, Yang J, Yang K, Zhao Z, Abendschein DR, Gross RW. Alterations in myocardial cardiolipin content and composition occur at the very earliest stages of diabetes: a shotgun lipidomics study. Biochemistry 2007;46:6417-6428 [Abstract]

Kato T. Mitochondrial Dysfunction as the Molecular Basis of Bipolar Disorder: Therapeutic Implications. CNS Drugs. 2007; 21(1):1-11 [Abstract]

Hattori Y, Matsuda M, Eizawa T, Nakajima K. A case of mitochondrial myopathy, encephalopathy, lactic acidosis and stroke-like episodes (MELAS), showing temporary improvement during the treatment with eicosapentaenoic acid ethyl ester. Rinsho Shinkeigaku. 2001 Oct;41(10):668-72 [PubMed]

Harman D. Biological clock – mitochondria. Journal of the American Geriatric Society 1972; 20(4):145–147 [Muut Denham Harmanin uraa uurtavat julkaisut]

Margulis L, Dolan MF, Guerrero R. The chimeric eukaryote: origin of the nucleus from the karyomastigont in amitochondriate protists. Proc Natl Acad Sci U S A. 2000;97(13):6954-9. Review. [Free Full Text]

Sastre J, Pallardo FV, Vina J. Mitochondrial oxidative stress plays a key role in aging and apoptosis. IUBMB Life 2000;49(5):427-35 [PubMed]

Kidd PM. Neurodegeneration from mitochondrial insufficiency: nutrients, stem cells, growth factors, and prospects for brain rebuilding using integrative management. Altern Med Rev. 2005;10(4):268-293. [PubMed] [Free Full text]

Pepe S. Effect of dietary polyunsaturated fatty acids on age-related changes in cardiac mitochondrial membranes. Exp Gerontol. 2005;40(5):369-376 [ PubMed ]

Bernal-Mizrachi, C. et al. Vascular respiratory uncoupling increases blood pressure and atherosclerosis. Nature 435, 502-506 (2005). [Abstract]

Janssen B, Hohenadel D, Brinkkoetter P et al. Carnosine as a Protective Factor in Diabetic Nephropathy: Association With a Leucine Repeat of the Carnosinase Gene CNDP1. Diabetes. 2005 Aug;54(8):2320-7 [Abstract] [Abbreviated text].

Guo W, Xie W, Lei T, Hamilton JA. Eicosapentaenoic acid, but not oleic acid, stimulates beta-oxidation in adipocytes. Lipids. 2005;40(8):815-21 [PubMed]

Aas V, Rokling-Andersen MH, Kase ET, et al. Eicosapentaenoic acid (20:5 n-3) increases fatty acid and glucose uptake in cultured human skeletal muscle cells. J Lipid Res. 2005 Nov 21; [Free Full Text]

Ruiz Pesini E, Lopéz Gallardo E, Dahmani Y et al. Enfermedades del sistema de fosforilación oxidativa mitocondrial humano. Rev Neurol. 2006;43(7):416-24 [Abstracts: Español, Enlish]

Yu W, Liang X, Ensenauer RE, Vockley J, et al. Leaky b-oxidation of a trans-fatty acid. The Journal of Biological Chemistry 2004;279(50) 52160-52167 [Full Free Text