ADHD:n lääkitys kiistanalaista

ADHD on yleisin lastenpsykiatrinen ongelma, johon käytetään lääkehoitoa. Se ei ole niin lainkaan tehokasta eikä turvallista kuin lääketeollisuus ja lääkärit antavat ymmärtää. Kaikki ADHD-lääkkeet kiihottavat sydäntä ja verisuonia, mikä voi johtaa sydänkohtaukseen, aivohalvaukseen ja jopa kuolemaan. Ritalin aiheuttaa geenimuutoksia ja mahdollisesti syöpäsairauden vaaraa. Strattera voi vaurioittaa maksa ja maha-suolikanavaa. Minusta lääkehoitoa ei tule aloittaa ainakaan ennen kuin on kokeiltu vähintään puoli vuotta monipuolista ravitsemushoitoa, koska siitä on usein huomattavaa apua ja se on turvallista. Ravintolisät (D-vitamiini, karnosiini ja E-EPA) ehkäisevät syrjäytymisriskiä sekä myös epilepsiaa, kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja masennusta, joita ADHD:ssa esiintyy tavallista useammin.

Lääkehoito voi lievittää oireita, mutta se ei poista taudin syytä. Sitä vastoin ravintolisillä voidaan aikuttaa syytekijöihin, kuten omega-3-rasvahappojen ja D-vitamiinin puutteeseen.

Ritalin- ja Concerta -nimiset lääkkeet näyttävät auttavan aluksi, mutta ne menettävät tehonsa täysin kolmessa vuodessa, osoittaa laaja amerikkalainen seurantatutkimus nimeltään Multimodal Treatment Study of Children with ADHD (MTA). Sitä johti ADHD:hen erikoistunut maailmankuulu psykiatrian professori William Pelham (Buffalon yliopisto). "Pitkällä tähtäimellä lääkityksestä ei ole kerta kaikkiaan mitään hyötyä. Se vain hidastaa lasten pituuskasvua. Tämä asia täytyy saada selvästi vanhempien tietoon", sanoi professori Pelham Daily Telegraph-lehden haastattelussa 12.11.2007. Aikuisista ADHD-potilaista vain alle 12 prosenttia sitoutuu pysyvästi käyttämään lääkärin määräämiä psykostimulantteja (0´Callahan 2014).

Maailmanlaajuisesti lääkärit kirjoittavat joka kuukausi ADHD-lääkkeitä miljoonalle aikuiselle ja 2 miljoonalle lapselle. Vuosittain näitä lääkkeitä myydään 2 miljardin euron edestä. Lääketeollisuus painostaa ja lahjoo lääkäreitä määräämään niitä lapsille ja aikuisille. Suomessakin eräät lastenpsykiatrit mainostavat lääkityksen autuutta. Lääkkeiden turvallisuus on kuitenkin jatkuva huolen aihe. Ainakin 51 Ritalinia käyttänyttä lasta on kuollut. Yhdysvaltain hallituksen komitea (U.S. Advisory Panel) vaati 10.2.2006 lääkepakkauksiin uusia varoituksia, koska lääkkeet – erityisesti Novartis-yhtiön Ritalin ja Shire-yhtiön Adderall – lisäävät äkillisen sydänkuoleman ja muiden "uusien" sivuvaikutusten riskiä. 25 lasta ja nuorta on äskettäin kuollut näihin lääkkeisiin. Shire-yhtiön Adderallissa on jo "musta laatikko", jossa sanotaan amfetamiinien väärinkäytön voivan johtaa äkkikuolemaan ja vakavin sydänkohtauksiin. Komitea päätti äänin 8–7 vaatia varoituksia myös muihin ADHD-lääkkeisiin. Useat komitean jäsenet muistuttivat, että ne ovat amefetamiineja tai niiden johdannaisia, jotka nostavat verenpainetta ja altistavat siten sydän- ja verisuonitaudeille.

ADHD-lääkkeet ja sivuvaikutukset sydämessä
ADHD-lääkityksestä sydäntautivaara

Lääkkeet voivat lisätä myös itsemurhan ja syöpätaudin riskiä. Lääketehdas veti markkinoilta 30 vuotta ADHD:n hoitoon käytetyn lääkkeen Cylertin sen maksatoksisuuden vuoksi. Cylertiä on määrätty Yhdysvalloissa ADHD:n hoitoon vuodesta 1975 ja lastenpsykiatrit olivat vakuuttaneet sen olevan turvallisen. Eli Lilly & Co on lisännyt Stratteraan varoituksen, jonka mukaan lääke voi lisätä itsemurhan vaaraa.

ADHD lisää ennenaikaisen kuoleman riskiä, osoittaa yli 32 000 ADHD-potilaan  tanskalaistutkimus (Dalsgaard ym. 2015). Olisivatkohan lääkkeet syytekijänä tässäkin asiassa?  Tästäkin syystä ADHD-potilaiden kannattaa käyttää suojaavia ravintolisiä.

Helmikuussa 2005 ilmoitettiin Adderallin ja Adderal XR:n käyttöön liittyvän kuolemantapauksia, aivohalvauksia ja muita vakavia sivuvaikutuksia. Lääkevalvontaviranomaiset vaativat tarkistamaan muidenkin ADHD-lääkkeiden turvallisuutta maailmanlaajuisesti. Kesäkuussa 2005 Yhdysvaltain lääkevirasto FDA raportoi saaneensa runsaasti uusia sivuvaikutusilmoituksia, joiden perusteella laitos esittää varoituksia myyntipakkauksiin. Heinäkuussa raportoitiin, että Ritalin ja muut stimulanttilääkkeet saattavat lisätä syöpätautien riskiä myöhemmin elämässä. Ritalin aiheuttaa aivojen geeneissä samankaltaisia muutoksia kuin kokaiini ja amfetamiini.

Strattera on aiheuttanut kahdelle potilaalle (2 miljoonasta käyttäjästä) maksavaurion, joka tosin parani lääkkeen lopettamisen jälkeen. Stratteralla on todettu monia muitakin sivuvaikutuksia, kuten jäljempänä kerron. Eli Lylli ilmoitti että Strattera myynti väheni 7 % ($156 miljoonaan), syynä epäilykset lääkkeen turvallisuudesta (Reutershealth 31.1.2007).

Uusi lääke, geneeriseltä nimeltään modanifiili (kauppanimiä Provigil ja Sparlon) on saanut Yhdysvalloissa myyntiluvan, mutta sekin on osoittautunut lapsille vaaralliseksi aiheuttaen ihottumia, maniaa, aggressiivisuutta ja muita psyykkisiä häiriöitä.

Stimulanttilääkkeitä myydään ulkomailla – ehkä myös Suomessa – katukaupassa. Yhdysvalloissa vain 20–65% potilaista ottaa stimulanttilääkkeitä niin kuin lääkäri on määrännyt. Lasten amfetamiinilääkitys yleistyy kovaa vauhtia myös Suomessa.

The Times kutsuu Ritalinia ´lasten kokaiiniksi (´the kiddie coke´) ja leikkikentän uudeksi vaaraksi (´the peril in the playground´). Artikkelin mukaan osa lääkkeistä joutuu muille kuin itse potilaille, sillä toiset lapset ja nuoret pakottavat nuoria potilaita luovuttamaan tai myymään Ritalinia heille. Presidentti Bushin bioeettistä komiteaa varoitettiin stimulanttien käytön holtittomasta lisääntymisestä myös Euroopassa.

Suomessa monet lastenlääkärit ovat sitä mieltä, että Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Englannissa Ritalin-hoito on karannut käsistä. Suomessa lasten neurologit ja psykiatrit määräävät onneksi säästeliäästi stimulanttilääkkeitä. Turun yliopiston lastenpsykiatrian dosentti Andre Sourander puolestaan on ollut sitä mieltä, että Suomesssa amfetamiinijohdannaisia käytetään lasten lääkinnässä liian vähän (HS 5.3.2003).

ADHD:n hoidossa käytetään pääasiassa stimulantteja kuten metyylifenidaattia (Ritalin, Ritalin-SR), Adderallia, Dexedriniä ja muita psyykenlääkkeitä. Suomessa käytetään lähes yksinomaan Ritalinia, jota saa määrätä vain lääkelaitoksen erityisluvalla lasten, nuorten ja aikuisten ADHD:n hoitoon. Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Iso-Britanniassa monet asiantuntijat ovat huolissaan koululaisten ylilääkityksestä ja lääkkeiden katukaupasta. Euroopassa monet neurologit ja psykiatritkin suosittavat mieluummin ravitsemus- kuin lääkehoitoa. Näin tekee muun muassa Barcelonan yliopiston tutkija (Berdonces 2001). Monipuolinen ravitsemushoito on yhtä tehokasta kuin Ritalin, osoittaa amerikkalaisessa psykiatrian klinikassa tehty pätevä tutkimus. Maailmankuulun Bostonin lastensairaalan ja kanadalaisen Guelphin yliopiston asiantuntijatkin suosittavat ensisijaisesti ravitsemushoitoa. Minusta on erikoista, etteivät suomalaiset lastenneurologit tunne näitä tutkimuksia ja suosituksia, vaan painostavat potilaiden perheitä alistumaan mahdollisesti syövälle altistavaan lääkehoitoon.

ADHD:n lääkehoito on paradoksaalista: Lääkitys stimuloi aivoja, mutta kuitenkin se rauhoittaa ylivilkkaita ja levottomia potilaista. Samalla lääkitys vaimentaa kaikkea spontaania käyttäytymistä.

Lyhytaikaisesti lääkitys rauhoittaa käytöstä ja lisää itsehillintää, mutta pitkäaikaisissa seurannoissa lääkityksestä ei ole havaittu olevan hyötyä tutkittaessa seuraavia seikkoja: Koulun suorittaminen loppuun, työllistyminen, alkoholin ja huumeiden käyttö, tai joutuminen poliisin pidättämiseksi.

Metyylifenidaatti (Ritalin, Ritalin-SR)

Ritalin

Lääke stimuloi aivoja kokaiinin ja amfetamiinin tavoin. Sen vaikutus on siis paradoksaalista, koska se rauhoittaa ylivilkkaita ja levottomia lapsia ja nuoria. Ritalin lisää kahden välittäjäaineen, dopamiinin ja serotoniinin, tuotantoa aivoissa ja tasapainottaa niiden keskinäistä vuorovaikutusta. Ritalin vähentää aivojen verenkiertoa tietyillä aivoalueilla ja vilkastuttaa sitä toisilla (Schweitzer ym. 2003).

Ritalin vaikuttaa eri tavoin eri yksilöihin. Osalla (ns. good responders) käytös rauhoittuu ja potilas kykenee kontrolloimaan käytöstään entistä paremmin. Hyvin reagoivat voidaan erottaa huonosti reagoivista EEG:n avulla (Clarke ym 2002 b).

Lääkkeen haittavaikutuksista varoitetaan JAMAssa eli Amerikan lääkärilehdessä. "Ritalin ei korjaa aivojen biokemian epätasapainoa – Ritalin aiheuttaa niitä", sanoo tunnettu amerikkalainen psykiatri Peter R. Breggin.

Sivuvaikutuksista
"Harvinaisissa tapauksissa Ritalin aiheuttaa sydämen rytmihäiriön riskin. Rytmihäiriö voi aiheuttaa äkkikuoleman", sanoo CNN:n terveyssivuilla tohtori Lawrence Diller, joka on kirjoittanut kirjan "Running on Ritalin" ja laajaa huomiota herättäneen artikkelin The Ritalin wars continue. Dillerin varoitus Ritalinin liikakäytöstä julkaistiin British Medical Journalissa 11.1.2003. Uusi tanskalaistutkimus kertoo, että Ritalin tuplaa lasten sydäntautiriskin ja voi pahimmillaan jopa johtaa kuolemaan (Dalsgaard ym. 2014).

Ritalin voi aiheuttaa aivoissa samankaltaisia muutoksia kuin kokaiini ja muut huumeet, sanovat kanadalaiset lastenneurologit. Sillä on raportoitu monia sivuvaikutuksia, joista pääosa on hermoston toimintahäiriöitä, kuten ahdistusta, masennusta, hermostuneisuutta, unettomuutta, päänsärkyä, ihottumaa, eristäytymistä, aggressiivisuutta, paniikkihäiriötä, huumeiden käyttöä, euforiaa ja muita kokaiinin kaltaisia vaikutuksia, kuten hallusinaatioita. Lisäksi vielä paino voi laskea ja lapsen kasvu voi hidastua. Tosin on huomattava, että monilla ADHD-ihmisillä on näitä oireita jo ennestäänkin.

Lisääkö Ritalin sortumista huumeisiin? Psykiatri Matti Wallinin mukaan stimulanttilääkitys voi päinvastoin vähentää ADHD-nuoren sortumista huumeisiin. Ilman lääkitystä joka kolmas sortuu, mutta lääkityksen aikana vain 13 %, sanoo Wallin. Hänen mielestään adekvaatti stimulanttilääkitys ei ole ADHD-henkilölle huumetta, vaikka se sitä onkin muille ihmisille (ja siksi sitä myös myydään koulujen vessoissa ja kadulla). Rotilla tehdyn tutkimuksen mukaan Ritalinin käyttö kuitenkin voi aiheuttaa aivoissa sen kaltaisia muutoksia, että ne voivat altistaa myöhemmin elämässä kokaiinin käytölle (Schenk ja Izenwasser 2002).

"ADHD:n hoidossa tehokkaimpia lääkkeitä ovat stimulantit, mutta niitä voidaan käyttää väärin. Niiden vaikutusaika on vain 4–12 tuntia, ja ne voivat aiheuttaa voimakkaita mielialan vaihteluita ja lisätä tic-oireiden vaikeusastetta. Vaihtoehtoisia hoitoa tutkitaan", kirjoittavat amerikkalaiset psykiatrit (J Clin Psychiatry 2002;63 Suppl 12:16-22).

Karnosiini estää ainakin osittain amfetamiinijohdannaisten hermostolle myrkyllisiä vaikutuksia. Tämän perusteella voisi olla suotavaa, että Ritalinia käyttävät potilaat ottaisivat suojaksi karnosiinia.

Adderall ja Adderal XR

Yhdysvalloissa on tullut käyttöön uusi lääke, Adderall, joka nyt USA:ssa ja Kanadassa määrätään yleisesti ADHD:n hoitoon. Lyhytaikaisissa tutkimuksissa se on ollut suunnilleen saman veroinen kuin Ritalin ja selvästi tehokkaampi kuin plasebo. Plaseboryhmässäkin tosin oireet lievenivät yksittäisissä tapauksissa (Faraone ym. 2002). Ne olivat joko spontaaneja paranemisia tai sitten potilaat olivat ehkä ottaneet rasvahappoja ja/tai vitamiineja ja kivennäisaineita kertomatta siitä tutkijoille.

Aderal XR on hitaasti liukeneva versio, jota otetaan vain aamuisin. Se sai tammikuussa 2004 myyntiluvan Kanadassa. Sen jälkeen lääkettä on alkanut siellä käyttää 11 000 henkilöä, ja sen myynti on ollut noin 10 miljoonaa US $. Helmikuussa 2005 paljastui, että lääkkeen käyttöön liittyy äkkikuolemia, aivohalvauksia, sydänkohtauksia, kouristuksia, ihottumia ym. sivuvaikutuksia – niin aikuisilla kuin lapsilla.

Adderall on neljän amfetamiinisuolan seos, joka viipyy elimistössä kauemmin kuin Ritalin. Lääkäreiden käsikirjan mukaan Adderallilla on raportoitu samoja sivuvaikutuksia kuin muillakin ADHD:n hoitoon käytetyillä stimulanttilääkkeillä, nimittäin unettomuus, huimaus, päänsärky, pituuskasvun hidastuminen, tic (kasvojen nykivät pakkoliikkeet), vatsavaivat, anoreksia ja zombimainen olemus (PRD 2002).

Strattera

Stratteralla (atomoksetiinilla) saattaa olla monia etuja yllä mainittuihin lääkkeisiin, muttei sekään ole täysin riskitön. Lääkettä käyttää ulkomailla noin 2 miljoonaa lasta, joista osalla on raportoitu seuraavia sivuvaikutuksia:

  • uneliaisuutta
  • ruokahaluttomuutta
  • ruoansulatusvaivoja
  • pahoinvointia
  • tic (kasvojen nykimistä), harvinaista
  • 41 kuolemantapausta

Sivuvaikutusten sanotaan lievenevän tai häviävän muutamien viikkojen käytön jälkeen. Lääkettä neuvotaan käyttämään varoen, jos potilaalla on kohonnut verenpaine, sillä lääke voi alentaa liikaa verenpainetta potilaan noustessa pystyasentoon.

Strattera joutui otsikoihin 17.12.2004, jolloin sen valmistaja julkisti varoituksen maksavaurion vaarasta. Kaksi käyttäjää on saanut lääkkeeseen liittyvän maksavaurion, joka onneksi parani käytön loputtua. Vaikka riski on pieni, tulee kaikkien lääkkeen käyttäjien maksan toimintaa seurata verikokein.
Adverse effects of Strattera

Modafiniili

On uusi lääke, josta on vasta vähän tutkittua tietoa. Alustavien raporttien mukaan siitä voi olla hyötyä, mutta se aiheuttaa myös unettomuutta ja ruokahaluttomuutta (Am J Psychiatry 2006).

TS, tic ja lääkitys

Touretten syndroomaa (TS) potevilla ovat tic-oireet yleisiä. TS onkin yhtä kuin ADHD + tic. Tohtori Matti Wallin korosti ADHD-seminaarissa 11.9.2002, ettei stimulanttilääkitys aiheuta ADHD-potilaille tic-oireita tai pahenna ennestään olevia tic-oireita, vaan voi myös lievittää niitä. Tic-oireita on saattanut olla jo ennen lääkityksen alkua, mutta niihin on voitu kiinnittää huomiota vasta lääkityksen aikana.

Mikään lääke ei aina tuota yksin toivottua tulosta, vaan lääkkeitä joudutaan yhdistelemään. Joissakin tapauksissa lääkärit määräävät trisyklisiä masennuslääkkeitä.

Tohtori Tolosen kommentti

Minusta lääkitystä ei tule aloittaa kokeilematta ensin monipuolista ravintolisähoitoa ainakin 6 kuukautta. Sen ansiosta tilanne saattaa kohentua niin, ettei lääkkeitä tarvita lainkaan tai niiden annos voidaan pitää pienenä. Yhdysvaltain terveysviraston tutkijat Gow ja Hibbeln suosittelevat uudessa katsauksessaan kalaöljyä ja sen kera muita ravintolisiä oppimisvaikeuksien ja käytöshäiriöiden ja aggressioiden hoitoon. Melatoniini parantaa ADHD-lasten unta, vaikka ei vaikutakaan ylivilkkausoireisiin (Bloch ja Mulqueen 2014).

Dalsgaard S, Østergaard SD, Leckman JF, et al. Mortality in children, adolescents, and adults with attention deficit hyperactivity disorder: a nationwide cohort study. The Lancet. 2015; doi:10.1016/S0140-6736(14)61684-6.

Bloch MH, Mulqueen J. Nutritional supplements for the treatment of ADHD.
Child and Adolescent Psychiatric Clinics of North America. 2014 Oct;23(4):883-97. doi: 10.1016/j.chc.2014.05.002.
Dalsgaard S, Kvist Primdal A, Leckman JF, et al. Cardiovascular safety of stimulants in children with attention-deficit/hyperactivity disorder: A nationwide prospective cohort study. Journal of Child and Adolescent Psychopharmacology 2014; DOI: 10.1089/cap.2014.0020 Free Full Text
Gow RV, Hibbeln JR. Omega-3 Fatty Acid and Nutrient Deficits in Adverse Neurodevelopment and Childhood Behaviors. Review. Child and Adolescent Psychiatric Clinics of North America. 2014 Jul;23(3):555-590. doi: 10.1016/j.chc.2014.02.002.
O'Callaghan P. Adherence to stimulants in adult ADHD. Attention Deficiency and Hyperactivity Disorders. 2014 Mar 7. Abstract